Parran Kivitaskut

PartioWikistä
Versio hetkellä 3. kesäkuuta 2007 kello 02.46 – tehnyt PaHa (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Malline:Lakkautettu lippukunta


Teuvalaista partiotoimintaa herätettiin jälleen henkiin, kun 1961 kutsuttiin partiosta kiinnostuneet kokoukseen, jossa perustettiin tyttölippukunta Parran Kivitaskut ja poikalippukunta Parran Luolapojat. Vuonna 1977 Kivitaskut ja Luolapojat päättivät laittaa hynttyyt yhteen ja näin syntyi Parran Haltiat.[1]

Partiotoiminta ennen Kivitaskuja

  • Partiotoimintaa paikkakunnalla on ollut jo vuonna 1915. Artturi Viljanmaan, Aarne Säntin ja Otto Sydeenin johtamina toimi 20-30 pojan ryhmä erittäin vireästi.[1]
  • Pellon Pojat toimi 1931-33 Perälän kylässä.[2]
  • Teuvan Partiopojat 1947[2]
  • Vuonna 1946-47 alkoi toimia Penin Samoilijat Jouko Suksen johdolla. Samoilijat toimivat kahden vartion voimin ja koulutus oli jo melko täydellistä. He olivat Vierumäen suurleirillä 1948. Jouko Suksella on 23.3.1949 myönnetty johtajan valtakirja.[1] Etelä-Pohjanmaan Partiopoikapiirin vuosikertomusten lippukuntaluettelossa Samoilijat mainitaan vuosilta 1949-51.[2]
  • Teuvan Tuiketytöt aloittivat toimintansa 1947 Arja Mikkolan ja Helmi Peuhun johdolla. Kokoontumistiloina Osuuspankin kokoushuone. Toiminnassa yksi 15-20 tytön vartio, yksi johtaja ja kaksi tai kolme apulaisjohtajaa. Osallistuivat tyttöjen ensimmäiseen ja kansainväliseen suurleiriin Vilppulan Loilannimessä 1949. Menetetyt toimitilat olivat ehkä suurin syy heidän erittäin vireän toimintansa vähenemisen 50-luvun lopulla.[1]
Parran Haltioiden kaikki lippukunnanjohtajat 1977-2007 ja Parran Kivitaskujen johtajistoa 1967-1977 lippukunnan 30v juhlissa 22.4.2007;
Takarivi: vas. Annukka Viitanen, Anu Kaukosalo, Heidi Kiviharju, Noora Lehtola, Liisa Niemi, Markku Tammilehto
Eturivi: Maija Myllykoski, Juhani Varsala, Anni Varsala, Ilmari Suksi, Maria Kalajainen

Historia

  • 15.1.1961 kutsuttiin partiotoiminnasta kiinnostuneita vanhempia ja partioikäisiä kokoukseen siitä voidaanko partiotoiminta jälleen aloittaa. Kokouksen avasi rovasti Opas ja kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Eero Hakala. Vilkkaan keskustelun jälkeen perustettiin tyttölippukunta Parran Kivitaskut ja poikalippukunta Parran Luolapojat. Lippukunnanjohtajaksi valittiin Rauni Herrala tytöille ja Risto Herrala pojille. Taustayhteisöksi pyydettiin Teuvan seurakuntaa. Toimitiloiksi saivat tytöt ja pojat huoneen kirkon tornista.
  • 23.1.1961 lippukunnan ensimmäisessä kokouksessa oli paikalla Suomen Partiotyttöjärjestön neuvoja Irene Peltonen ja 20 innokasta tulevaa partiolaista.
  • 29.4.1961 Suomen Siniset Partiotytöt ry:n hallitus hyväksyi Parran Kivitaskut, partiotyttölippukunnan alokaslippukuntana liiton lippukuntien joukkoon.
  • Vuoden 1961 lopussa lippukunnassa oli 63 jäsentä: 3 johtajaa, 14 vartionjohtajaa, 30 partiolaista, 16 mennikäistä ja tonttua. Toiminnassa oli 9 vartiota ja 1 tonttuparvi. Vartioiden nimiä olivat mm. Pisara, Tarpojat, Peippo, Tärsky, Baby ja Esikko. Lippukunta järjesti Luolapoikien kanssa EA-kurssin ja hoiti MLSL:n leikkikenttätoimintaa viikon ajan. Lippukunta aloitti kaksi pitkät perinteet saanutta tapahtumaa; äitienpäivänä kahvitusta, kukitusta ja laulua vanhainkodissa ja sairasosastolla sekä itsenäisyyspäivänä toimivat sankarihaudalla vartiossa.
  • Vuoden 1962 lopussa lippukunnassa oli 45 jäsentä: 3 johtajaa, 8 vartionjohtajaa, 21 partiolaista, 13 mennikäistä ja tonttua. Toiminnassa oli alkuvuodesta 7 ja loppuvuodesta 5 vartiota sekä 1 tonttuparvi. Vartioiden nimiä olivat mm. Pisara, Vekara ja Mimmi. Lippukunta järjesti ensimmäisen leirinsä jota tosin kutsuttiin vain retken nimellä 4.-6.7. Kristiinan kaupungin saaristossa. VJ-vartio meni 4 päivää aikaisemmin laittamaan paikkoja lerikuntoon. Partiotytöt virailivat äitienpäivä vierailun lisäksi myös joulun alla toivelaulukuoro esityksellä vanhainkodissa ja sairasosastolla. Vappuna partiotytöt auttoivat Teuvan Mieskuoroa myymällä ilmapalloja Vapputempauksessa. Lippukunnan tytöt saivat kaksoisvoiton kunnan suunnistusmestaruus kisoissa. Itsenäisyyspäivänä partiotytöt ja -pojat kulkivat soihtukulkueessa Nuorisoseuralta Sankarihaudalle vartioon. Lippukunnanjohtaja osallistui I-luokan suoritusleiriin Joutsassa 15.-22.6.
  • Vuoden 1963 lopussa lippukunnassa oli 42 jäsentä: 4 johtajaa, 8 vartionjohtajaa, 18 partiolaista, 12 mennikäistä ja tonttua. Toiminnassa oli 4 vartiota sekä 1 tonttuparvi. Vartioiden nimet olivat Tärsky, Mimmi, Baby ja Aku Ankka. Lippukunta järjesti kolme kilpailua; kultturikilpailun, jossa aiheina olivat laulu, lausunta, piirrustus ja kirjoitus sekä liikennekilpailun yhteisesti Luolapoikien kanssa että vartioiden välisen toimintakilpailun. Partiotytöt osallistuivat innokkaasti suunnistuskilpailuihin ja SVUL:n suunnistusleirille Kuortaneelle. Rahaa lippukunta sai itselleen Laskiasena järjestetystä rekiajelusta, vappupallojen myynnistä, Invalidien ja Reumaliiton keräyslistojen keräämisestä. Itsenäisyyspäivä oltiin sankarihaudalla. Lippukunnasta osallistui Etelä-Pohjanmaan Partiotyttöpiirin Hyvän Tuulen leirille Lappajärvelle 5 tyttöä ja johtaja. Partiotytöt muistivat paketeilla 12 lapsista ja 8 lapsista perhettä Jouluna.
  • 27.11.1963 Suomen Partiotyttöjärjestön ohjaaja Sirkka Hirsjärvi vieraili lippukunnan vartionjohtajaneuvoston ja vanhempainneuvoston kokouksissa.
  • Vuoden 1964 lopussa lippukunnassa oli 36 jäsentä, joista tonttuja oli 13. Toiminnassa oli 4 vartiota sekä 1 tonttuparvi. Lippukunta sai itselleen komean lipun. Partiotytöt olivat lippuvartiossa juhannuksena Perälän Kukkarossa.
  • Vuonna 1965 lippukunnassa toimi Juurakko ja Mimmi vartiot sekä Tonttuparvi. Muusta toiminnasta ei ole mitään ylhäällä.
  • Vuonna 1966 ei ollut lainkaan toimintaa.
  • Vuoden 1967 syksyllä toiminta alkaa uudelleen. Lippukunnassa oli vuoden lopussa 29 jäsentä: 2 johtajaa, 4 vartionjohtajaa, 11 partiolaista, 12 mennikäistä ja tonttua. Toiminnassa oli 2 vartiota sekä 1 tonttuparvi.


[3]

Lippukunnanjohto

Vuosi LPKJ LPKAJ Sihteeri Pöllö Rahastonh. VN PJ
1961 Rauni Herrala
17.8. asti,
M-L Hakala
17.8. lähtien
Maija Kallio
1.5. asti,
M-L Hakala
3.-17.8.,
Riitta Hakala
17.8. lähtien
Marja-Leena Hakala Netta Numminen
3.8. lähtien
Aino Salonen Arja Mikkola
1962 Marja-Leena Hakala Riitta Hakala Seija Kangas Netta Numminen Aino Salonen ?
1963 Marja-Leena Hakala Riitta Hakala-Lehtinen
31.8. asti
Seija Kangas Netta Numminen
R.H-L. 31.8. asti
Aino Salonen ?
1964 Helvi Ojanen Maria Seppä Inkeri Mikkilä Netta Numminen
Helvi Ojanen
Aino Salonen ?
1965 ? ? ? ? ? ?
1966 - - - - - -
1967 Maija Myllykoski
27.9. lähtien
- Maria Seppä
27.9. lähtien
M.M., M.S. - -
1968 Maija Myllykoski Kaisa Ketonen Maria Kalajainen M.M., M.K.
Eeva Mansikka
Sirkka Kaasalainen
Marja-Leena Hietalahti -

[3]

Lippu

Parran Kivitaskut järjestivät kultturikilpailun, jossa piirrustuskilpailun aiheena oli lippukunnan lipun suunnittelu lippukunnan nimestä otetulla aiheella 1963.

Lipun suunnittelusta järjestettiin jälleen kilpailu 5.2.1964. Vanhempainneuvosto kokousti kilpailun jälkeen lipun suunnittelusta. Suomen Siniset Partiotytöt hyväksyivät lipun 26.3. ja lipun valmistus alkoi. Kankaan lippuun lahjoitti Lady-Leijonat.

Tiedossa ei ole kenen suunnittelema lippu lopulta on. Sinivihreä lippu on vihittiin 26.4.1964 Teuvan kirkossa. Sen jälkeen oli yleisölle juhla, jossa puhui Aura Tamminen ja omat tytöt esiintyivät.

[3]

Maja

Ensimmäisen kerran maja asia oli esillä 1964, kun oli saatu lupa tontista kauniista Parran maastosta. Alkoi suunnittelu ja rahan / materiaalien keruu. Lippukuntien toiminta oli välillä hiljaisempaa, joten majahanke sai uutta tuulta alleen vasta 10 vuoden päästä. 1975 alkoi majan rakentaminen Pappilankankaan tontilla, joka oli saatu seurakunnalta. Lippukunnan omien piirrustusten mukaan valmistettu hirsirakennelma tilattiin Kauhajoelta. Majaan tuli kaksi puolta, jotka olivat toistensa peilikuvia. Pohjatyöt, muurit ja takat jäivät lippukunnan tehtäväksi. Vanhempainneuvosto käynnisti rahariihen ja varainkeruukampanjan, joka onnistui hyvin. Ensimmäisenä vihreässä huopakattoisessa majassa kuusten kätkössä yöpyi sudenpentulauma Konkelot 1976[1]. Vieressä virtaavaan puroon on toisinaan padottu uimapaikka ja pihaan on pystytetty telttasauna.


Lähteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Historiikki partiotoiminnasta Teuvalla 1915-1980, Onni Viitanen
  2. 2,0 2,1 2,2 EPP — ja lujempaa ei mee! : Eteläpohjalaista partiotoimintaa 19212001, Maija Myllykoski, ISBN 952-91-3816-4
  3. 3,0 3,1 3,2 Lippukunnan toimintakertomukset 1961-1976 sisältävä kirja