Ero sivun ”Partioasu” versioiden välillä
(osat) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Yhtenäinen asu antaa partioliikkeelle omaleimaisen ilmeen. Se on tunnus, jolla osoitamme kuuluvamme yhteen. | Yhtenäinen asu antaa partioliikkeelle omaleimaisen ilmeen. Se on tunnus, jolla osoitamme kuuluvamme yhteen. Nykyään partioasuun kuuluu vähintään [[partiopaita]] ja -[[huivi]], siistit housut tai hame, ja kengät. Lisäksi asun kanssa voidaan käyttää [[partiovyö]]tä, [[pillinaru]]a ja partiopilliä, [[metsämerkki]]ä ja [[partiolaisten päähineet|päähinettä]]. Ennen partiopukuun on kuulunut myös [[partiosauva]]. | ||
== Historia == | == Historia == | ||
[[Partiopojan kirja]]n kannessa oli poika joka tähysti merelle. Hänellä oli shortsit, polvisukat, paita, sauva ja leveälierinen hattu. | [[Partiopojan kirja]]n kannessa oli poika joka tähysti merelle. Hänellä oli shortsit, polvisukat, paita, sauva ja leveälierinen hattu. Asu oli [[B-P]]:n Etelä-Afrikan poliisivoimien univormun pohjalta suunnittelema. Tämänlainen pukeutuminen sai valtaisan suosion poikien keskuudessa. Shortsit ja polvihousut olivat tuohon aikaan uusi juttu, ja vanhemmat olivat niitä vastaan. Partiohuivi oli hyvin käytännöllinen asuste: se suojasi niskaa auringon paahteelta, suuta ja nenää pölyltä, se saattoi jopa olla nenäliinana hätätapauksissa, sitä saattoi käyttää kolmioliinana ensiaputoiminnassa ja se muistutti länkkäreiden käyttämää huivia. Tämä viimeksi mainittu oli harkittua [[B-P]]:n taholta. Alkuperäinen partiohuivi oli vihreä. Osin yhtenäisen univormun mukana liikkeeseen tuli [[B-P]]:n mielestä tasa-arvon kokemista. Univormu oli veljeyden tunnus. Lisäksi [[B-P]] piti sauvaa erittäin tärkeänä. Sauva oli jokaisen partiolaisen henkilökohtainen tunnus, se oli osa partiolaisen yksilöllisyyttä. Kaiken lisäksi sauva oli vielä käytännöllinen: mm. siitä sai tukea vaikeassa maastossa ja sillä pystyi pelastamaan jäihin pudonneita. | ||
Tämänlainen pukeutuminen sai valtaisan suosion poikien keskuudessa. Shortsit ja polvihousut olivat tuohon aikaan uusi juttu, ja vanhemmat olivat niitä vastaan. Partiohuivi oli hyvin käytännöllinen asuste: se suojasi niskaa auringon paahteelta, suuta ja nenää pölyltä, se saattoi jopa olla nenäliinana hätätapauksissa, sitä saattoi käyttää kolmioliinana ensiaputoiminnassa ja se muistutti länkkäreiden käyttämää huivia. Tämä viimeksi mainittu | |||
Aina 1970-luvulle asti tytöt käyttivät leirillä ns. [[Leiripuku|leiripukua]], -asua, johon kuulu hihaton pusero, hame, leirilakki ja jalkineet. Keittiössä työskentelevillä oli aina esiliina ja päähineenä leirilakki tai "hilkka". | Aina 1970-luvulle asti tytöt käyttivät leirillä ns. [[Leiripuku|leiripukua]], -asua, johon kuulu hihaton pusero, hame, leirilakki ja jalkineet. Keittiössä työskentelevillä oli aina esiliina ja päähineenä leirilakki tai "hilkka". |
Versio 13. toukokuuta 2007 kello 23.02
Yhtenäinen asu antaa partioliikkeelle omaleimaisen ilmeen. Se on tunnus, jolla osoitamme kuuluvamme yhteen. Nykyään partioasuun kuuluu vähintään partiopaita ja -huivi, siistit housut tai hame, ja kengät. Lisäksi asun kanssa voidaan käyttää partiovyötä, pillinarua ja partiopilliä, metsämerkkiä ja päähinettä. Ennen partiopukuun on kuulunut myös partiosauva.
Historia
Partiopojan kirjan kannessa oli poika joka tähysti merelle. Hänellä oli shortsit, polvisukat, paita, sauva ja leveälierinen hattu. Asu oli B-P:n Etelä-Afrikan poliisivoimien univormun pohjalta suunnittelema. Tämänlainen pukeutuminen sai valtaisan suosion poikien keskuudessa. Shortsit ja polvihousut olivat tuohon aikaan uusi juttu, ja vanhemmat olivat niitä vastaan. Partiohuivi oli hyvin käytännöllinen asuste: se suojasi niskaa auringon paahteelta, suuta ja nenää pölyltä, se saattoi jopa olla nenäliinana hätätapauksissa, sitä saattoi käyttää kolmioliinana ensiaputoiminnassa ja se muistutti länkkäreiden käyttämää huivia. Tämä viimeksi mainittu oli harkittua B-P:n taholta. Alkuperäinen partiohuivi oli vihreä. Osin yhtenäisen univormun mukana liikkeeseen tuli B-P:n mielestä tasa-arvon kokemista. Univormu oli veljeyden tunnus. Lisäksi B-P piti sauvaa erittäin tärkeänä. Sauva oli jokaisen partiolaisen henkilökohtainen tunnus, se oli osa partiolaisen yksilöllisyyttä. Kaiken lisäksi sauva oli vielä käytännöllinen: mm. siitä sai tukea vaikeassa maastossa ja sillä pystyi pelastamaan jäihin pudonneita.
Aina 1970-luvulle asti tytöt käyttivät leirillä ns. leiripukua, -asua, johon kuulu hihaton pusero, hame, leirilakki ja jalkineet. Keittiössä työskentelevillä oli aina esiliina ja päähineenä leirilakki tai "hilkka".