Ero sivun ”Partiointi Suomessa” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 13: Rivi 13:


==Suomalaisen partioinnin erityispiirteitä==
==Suomalaisen partioinnin erityispiirteitä==
* [[Puolijoukkueteltta]]:  
* [[Puolijoukkueteltta]]: Suomalainen sotilasteltta, joka sopii hyvin myös partiokäyttöön.
* [[Väiski]]: kansainvälisillä leireillä suomalaiset partiolaiset on helppo sinivalkoisista leirilakeistaan. [[B-P]]:n itsenä kerrotaan ilostuneen nähtyään ne ensimmäisillä [[Jamboree]]- leireillä
* [[Väiski]]: kansainvälisillä leireillä suomalaiset partiolaiset on helppo sinivalkoisista leirilakeistaan. [[B-P]]:n itsenä kerrotaan ilostuneen nähtyään ne ensimmäisillä [[Jamboree]]- leireillä
* [[Woggli]]: Suomessa Gilwell Woggle, nahkainen huivikiinnike annetaan partiojohtajille jo partiojohtajan peruskurssin jälkeen. Tämä poikkeaa monien muiden maiden käytännöstä, joissa Wogglin saa vasta [[Gilwell-kurssi]]n käytyään.
* [[Woggli]]: Suomessa Gilwell Woggle, nahkainen huivikiinnike annetaan partiojohtajille jo partiojohtajan peruskurssin jälkeen. Tämä poikkeaa monien muiden maiden käytännöstä, joissa Wogglin saa vasta [[Gilwell-kurssi]]n käytyään.

Versio 23. tammikuuta 2007 kello 15.23

Termin Partio muut merkitykset löytyvät täsmennyssivulta.

Yleistä

Suomalaiselle partioinnille on tyypillistä toiminta yhteislippukunnissa. Suurimmassa osassa lippukuntia sekä tytöt että pojat toimivat samoissa ryhmissä. Lippukuntien taustayhteisönä on monesti ev.lut. paikallisseurakunta. Myös yksityiset kannatusyhdistykset voivat olla lippukunnan taustavoimana.

Organisaatio

Lähes kaikki Suomen lippukunnat kuuluvat jäseninä partiopiirien kautta Suomen Partiolaiset ry:hyn (SP). SP puolestaan kuuluu jäsenenä sekä WOSMiin että WAGGGS:iin.

Historia

Partiotoiminnan voidaan katsoa alkaneeksi Suomessa vuonna 1910. Toiminta oli alkuvaiheessa yhteispartiointia, kunnes 1920- luvulla lippukunnat muodostettiin tyttö- ja poikalippukunniksi. Suomen Partiolaiset ry:n perustamisen jälkeen suurin osa lippukunnista palasi yhteispartiointiin. Joitain lippukuntia on vieläkin joko pelkästään tyttö- tai poikalippukuntia.

Lue lisää aiheesta: Suomen partiohistoria

Suomalaisen partioinnin erityispiirteitä

  • Puolijoukkueteltta: Suomalainen sotilasteltta, joka sopii hyvin myös partiokäyttöön.
  • Väiski: kansainvälisillä leireillä suomalaiset partiolaiset on helppo sinivalkoisista leirilakeistaan. B-P:n itsenä kerrotaan ilostuneen nähtyään ne ensimmäisillä Jamboree- leireillä
  • Woggli: Suomessa Gilwell Woggle, nahkainen huivikiinnike annetaan partiojohtajille jo partiojohtajan peruskurssin jälkeen. Tämä poikkeaa monien muiden maiden käytännöstä, joissa Wogglin saa vasta Gilwell-kurssin käytyään.
  • Lippukunnilla on tunnuksia huiveissa ja muussa käytössä.

Linkit