Ero sivun ”Partiointi Suomessa” versioiden välillä
(Interwikilink) |
(logo) |
||
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Suomalaiselle partioinnille on tyypillistä toiminta yhteislippukunnissa. Suurimmassa osassa lippukuntia sekä tytöt että pojat toimivat samoissa ryhmissä. Lippukuntien taustayhteisönä on usein evankelis-luterilainen paikallisseurakunta. Myös yksityiset kannatusyhdistykset voivat toimia lippukunnan taustavoimana. | Suomalaiselle partioinnille on tyypillistä toiminta yhteislippukunnissa. Suurimmassa osassa lippukuntia sekä tytöt että pojat toimivat samoissa ryhmissä. Lippukuntien taustayhteisönä on usein evankelis-luterilainen paikallisseurakunta. Myös yksityiset kannatusyhdistykset voivat toimia lippukunnan taustavoimana. | ||
[[Kuva:Sp_uusi.jpg|thumb|200px|Suomen Partiolaisten logo]] | |||
==Organisaatio== | ==Organisaatio== | ||
Lähes kaikki Suomen lippukunnat kuuluvat jäseninä [[partiopiiri]]en kautta [[SP|Suomen Partiolaiset ry:hyn]] (SP). SP puolestaan kuuluu jäsenenä sekä [[WOSM]]iin että [[WAGGGS]]:iin. | Lähes kaikki Suomen lippukunnat kuuluvat jäseninä [[partiopiiri]]en kautta [[SP|Suomen Partiolaiset ry:hyn]] (SP). SP puolestaan kuuluu jäsenenä sekä [[WOSM]]iin että [[WAGGGS]]:iin. |
Versio 18. maaliskuuta 2007 kello 23.21
Yleistä
Suomalaiselle partioinnille on tyypillistä toiminta yhteislippukunnissa. Suurimmassa osassa lippukuntia sekä tytöt että pojat toimivat samoissa ryhmissä. Lippukuntien taustayhteisönä on usein evankelis-luterilainen paikallisseurakunta. Myös yksityiset kannatusyhdistykset voivat toimia lippukunnan taustavoimana.
Organisaatio
Lähes kaikki Suomen lippukunnat kuuluvat jäseninä partiopiirien kautta Suomen Partiolaiset ry:hyn (SP). SP puolestaan kuuluu jäsenenä sekä WOSMiin että WAGGGS:iin.
Historia
Partiotoiminnan voidaan katsoa alkaneeksi Suomessa vuonna 1910. Toiminta oli alkuvaiheessa yhteispartiointia, kunnes 1920-luvulla lippukunnat muodostettiin tyttö- ja poikalippukunniksi. Suomen Partiolaiset ry:n perustamisen jälkeen suurin osa lippukunnista palasi yhteispartiointiin. Jotkin lippukunnat ovat vieläkin vain tytöille tai pojille.
Lue lisää aiheesta sivulta Suomen partiohistoria.
Suomalaisen partioinnin erityispiirteitä
- Puolijoukkueteltta: Suomalainen sotilasteltta, joka sopii hyvin myös partiokäyttöön.
- Väiski: kansainvälisillä leireillä suomalaiset partiolaiset on helppo erottaa sinivalkoisista leirilakeistaan. B-P:n itsensä kerrotaan ilostuneen nähtyään ne ensimmäisillä Jamboree-leireillä.
- Woggli: Suomessa Gilwell Woggle, nahkainen huivikiinnike, annetaan partiojohtajille jo partiojohtajan peruskurssin jälkeen. Tämä poikkeaa monien muiden maiden käytännöstä, joissa Wogglin saa vasta Gilwell-kurssin käytyään.
- Lippukunnilla on tunnuksia huiveissa ja muussa käytössä.