Partiointi Suomessa

PartioWikistä
Termin Partio muut merkitykset löytyvät täsmennyssivulta.

Yleistä

Suomalaiselle partioinnille on tyypillistä toiminta yhteislippukunnissa. Suurimmassa osassa lippukuntia sekä tytöt että pojat toimivat samoissa ryhmissä. Lippukuntien taustayhteisönä on usein evankelis-luterilainen paikallisseurakunta. Myös yksityiset kannatusyhdistykset voivat toimia lippukunnan taustavoimana.

 
Suomen Partiolaisten logo

Organisaatio

Lähes kaikki Suomen lippukunnat kuuluvat jäseninä partiopiirien kautta Suomen Partiolaiset ry:hyn (SP). SP puolestaan kuuluu jäsenenä sekä WOSMiin että WAGGGS:iin. Kaikilla suomalaisilla partiolaisilla on yhtenäinen oikeus osallistua molempien maailmanjärjestöjen toimintaan.

Historia

Partiotoiminnan voidaan katsoa alkaneeksi Suomessa vuonna 1910. Toiminta oli alkuvaiheessa yhteispartiointia, kunnes 1920-luvulla lippukunnat muodostettiin tyttö- ja poikalippukunniksi. Suomen Partiolaiset ry:n perustamisen jälkeen suurin osa lippukunnista palasi yhteispartiointiin. Jotkin lippukunnat ovat vieläkin vain tytöille tai pojille.

Lue lisää aiheesta sivulta Suomen partiohistoria.

Suomalaisen partioinnin erityispiirteitä

  • Puolijoukkueteltta: Suomalainen sotilasteltta, joka sopii hyvin myös partiokäyttöön.
  • Väiski: kansainvälisillä leireillä suomalaiset partiolaiset on helppo erottaa sinivalkoisista leirilakeistaan. B-P:n itsensä kerrotaan ilostuneen nähtyään ne ensimmäisillä Jamboree-leireillä.
  • Woggli: Suomessa Gilwell Woggle, nahkainen huivikiinnike, annetaan partiojohtajille jo partiojohtajan peruskurssin jälkeen. Tämä poikkeaa monien muiden maiden käytännöstä, joissa Wogglin saa vasta Gilwell-kurssin käytyään.
  • Lippukunnilla on tunnuksia huiveissa ja muussa käytössä.

Linkit