Partiointi Suomessa
Yleistä
Suomalaiselle partioinnille on tyypillistä toiminta yhteislippukunnissa. Suurimmassa osassa lippukuntia sekä tytöt että pojat toimivat samoissa ryhmissä. Lippukuntien taustayhteisönä on monesti ev.lut. paikallisseurakunta. Myös yksityiset kannatusyhdistykset voivat olla lippukunnan taustavoimana.
Organisaatio
Lähes kaikki Suomen lippukunnat kuuluvat jäseninä partiopiirien kautta Suomen Partiolaiset ry:hyn (SP). SP puolestaan kuuluu jäsenenä sekä WOSMiin että WAGGGS:iin.
Historia
Partiotoiminnan voidaan katsoa alkaneeksi Suomessa vuonna 1910. Toiminta oli alkuvaiheessa yhteispartiointia, kunnes 1920- luvulla lippukunnat muodostettiin tyttö- ja poikalippukunniksi. Suomen Partiolaiset ry:n perustamisen jälkeen suurin osa lippukunnista palasi yhteispartiointiin. Joitain lippukuntia on vieläkin joko pelkästään tyttö- tai poikalippukuntia.
Lue lisää aiheesta: Suomen partiohistoria
Suomalaisen partioinnin erityispiirteitä
- Puolijoukkueteltta:
- Väiski: kansainvälisillä leireillä suomalaiset partiolaiset on helppo sinivalkoisista leirilakeistaan. B-P:n itsenä kerrotaan ilostuneen nähtyään ne ensimmäisillä Jamboree- leireillä
- Woggli: Suomessa Gilwell Woggle, nahkainen huivikiinnike annetaan partiojohtajille jo partiojohtajan peruskurssin jälkeen. Tämä poikkeaa monien muiden maiden käytännöstä, joissa Wogglin saa vasta Gilwell-kurssin käytyään.
- Lippukunnilla on tunnuksia huiveissa ja muussa käytössä.