Ero sivun ”Partiolaisten Veriliitto” versioiden välillä
pEi muokkausyhteenvetoa |
p (linkin korjaus) |
||
| (6 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Partiolaisilla oli merkittävä osuus vapaaehtoisuuteen perustuvan veripalvelutoiminnan omaksumisessa Suomeen. Vuonna [[1935]] Naistenklinikan apulaisopettaja Aarno Turunen otti yhteyttä [[Töölön | Partiolaisilla oli merkittävä osuus vapaaehtoisuuteen perustuvan '''veripalvelutoiminnan''' omaksumisessa Suomeen. Vuonna [[1935]] Naistenklinikan apulaisopettaja Aarno Turunen otti yhteyttä [[Töölön Siniset|Töölön Sinisiin]]. Klinikalla oli tarvetta saada verenluovuttajia, jotka voisivat auttaa runsaasta verenvuotoa aiheuttavissa leikkauksissa. | ||
Lippukunnan johtajista [[Toivo Kataja|Toivo "Topi" Kataja]] | Lippukunnan johtajista [[Toivo Kataja|Toivo "Topi" Kataja]] ja [[Yrjö Kohonen|Yrjö "Ykä" Kohonen]] tarttuivat kiireellisen pyyntöön. Topi lähetti viestin Ykälle: | ||
::''Kiire!'' | ::''Kiire!'' | ||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
::''Minä olen valmis lähtemään kanssasi tarkastukselle. Olisi hyvä, jos jompikumpi voisi'' | ::''Minä olen valmis lähtemään kanssasi tarkastukselle. Olisi hyvä, jos jompikumpi voisi'' | ||
::''pelastaa näiden kahden hengen. Soita heti!'' | ::''pelastaa näiden kahden hengen. Soita heti!'' | ||
::''Topi''< | ::''Topi''<ref>https://toolonsiniset.net/tiedostot/pihaus/juhlapihaus.pdf, luettu 21.10.2006</ref> | ||
Topin veri sattui kuulumaan oikeaan veriryhmään. Äiti ja lapsi pelastuivat. | Topin veri sattui kuulumaan oikeaan veriryhmään. Äiti ja lapsi pelastuivat. | ||
Tapahtuman jälkeen Ykä ja Topi alkoivat toimia aktiivisesti verenluovutuksen hyväksi. He perustivat Partiolaisten Veriliiton jo [[1935|samana vuonna]]. Liiton jäsenmäärä oli enimmillään noin neljä sataa. Sen jäseninä olivat kaikki partiopoikaliitot ja liitolla oli toistakymmentä alaosastoa. | Tapahtuman jälkeen Ykä ja Topi alkoivat toimia aktiivisesti verenluovutuksen hyväksi. He perustivat '''Partiolaisten Veriliiton''' jo [[1935|samana vuonna]]. Liiton jäsenmäärä oli enimmillään noin neljä sataa. Sen jäseninä olivat kaikki partiopoikaliitot ja liitolla oli toistakymmentä alaosastoa. | ||
Veriliiton nimi muutettiin myöhemmin muotoon ''[[Partiolaisten Vapaaehtoinen Verenantajajärjestö Veriliitto]]''. Liiton lääketieteellisenä valvojana toimi alusta alkaen Suomen Punainen Risti. | Veriliiton nimi muutettiin myöhemmin muotoon ''[[Partiolaisten Vapaaehtoinen Verenantajajärjestö Veriliitto]]''. Liiton lääketieteellisenä valvojana toimi alusta alkaen [http://www.redcross.fi/ Suomen Punainen Risti]. | ||
Liiton toimintaan kuului tarjoutua luovuttamaan verta silloin, kun potilaan omaiset eivät voineet luovuttaa. Näin toimittiin talvisotaan saakka. Sodan alkuun mennessä luovutuksia tehtiin arviolta yli tuhat< | Liiton toimintaan kuului tarjoutua luovuttamaan verta silloin, kun potilaan omaiset eivät voineet luovuttaa. Näin toimittiin talvisotaan saakka. Sodan alkuun mennessä luovutuksia tehtiin arviolta yli tuhat<ref>http://www.saunalahti.fi/arnoldus/veripalv.html, luettu 21.10.2006</ref>. | ||
Sodan puhjettua tilanne muuttui. Partiolaisten Veriliiton toimintaa jatkoi ''Puolustusvoimien Veripalvelu'' vuosina [[1939]]-[[1944]]. ''Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu'' puolestaan jatkoi toimintaa vuodesta [[1948]] alkaen. Tämä toiminta jatkuu edelleen, perustuen Partiolaisten Veriliiton aloittamiin perinteisiin: vapaaehtoisuuteen ja maksuttomuuteen - perinteisiin, jotka ovat koko partiotoiminnalle keskeisiä. | Sodan puhjettua tilanne muuttui. Partiolaisten Veriliiton toimintaa jatkoi ''Puolustusvoimien Veripalvelu'' vuosina [[1939]]-[[1944]]. ''[http://www.veripalvelu.fi Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu]'' puolestaan jatkoi toimintaa vuodesta [[1948]] alkaen. Tämä toiminta jatkuu edelleen, perustuen Partiolaisten Veriliiton aloittamiin perinteisiin: vapaaehtoisuuteen ja maksuttomuuteen - perinteisiin, jotka ovat koko partiotoiminnalle keskeisiä. | ||
Tänä päivänä voitaneen todeta, että vapaaehtoisuuteen ja maksuttomuuteen perustuvan verenluovutusperinteen tuominen Suomeen on ollut yksi yhteiskunnallisesti merkittävimpiä partiolaisten omalta osaltaan aikaansaamia asioita. Tänäkin päivänä monissa lippukunnissa elää perinne käydä luovuttamassa verta. Yksi yleinen vuotuinen luovutuspäivä on [[Yrjönpäivä]] tai joku muu [[partioviikko|partioviikon]] päivä. | Tänä päivänä voitaneen todeta, että vapaaehtoisuuteen ja maksuttomuuteen perustuvan verenluovutusperinteen tuominen Suomeen on ollut yksi yhteiskunnallisesti merkittävimpiä partiolaisten omalta osaltaan aikaansaamia asioita. Tänäkin päivänä monissa lippukunnissa elää perinne käydä luovuttamassa verta. Yksi yleinen vuotuinen luovutuspäivä on [[Yrjönpäivä]] tai joku muu [[partioviikko|partioviikon]] päivä. | ||
==Lähteet== | ==Lähteet== | ||
<references/> | |||
* | ==Aiheesta muualla== | ||
* | * http://www.veripalvelu.fi/asp/system/empty.asp?P=42&VID=default&SID=695339356587564&S=1&C=24391 (luettu 21.10.2006) | ||
* http://www.veripalvelu.fi/www/2124 (luettu 26.2.2012) | |||
[[Luokka:Historia]] | [[Luokka:Historia]] | ||
[[Luokka:Partioaate]] | [[Luokka:Partioaate]] | ||
[[Luokka:Yhdistykset]] | [[Luokka:Yhdistykset]] | ||
[[Luokka:palvelu]] | |||
Nykyinen versio 26. huhtikuuta 2020 kello 15.31
Partiolaisilla oli merkittävä osuus vapaaehtoisuuteen perustuvan veripalvelutoiminnan omaksumisessa Suomeen. Vuonna 1935 Naistenklinikan apulaisopettaja Aarno Turunen otti yhteyttä Töölön Sinisiin. Klinikalla oli tarvetta saada verenluovuttajia, jotka voisivat auttaa runsaasta verenvuotoa aiheuttavissa leikkauksissa.
Lippukunnan johtajista Toivo "Topi" Kataja ja Yrjö "Ykä" Kohonen tarttuivat kiireellisen pyyntöön. Topi lähetti viestin Ykälle:
- Kiire!
- Terve Yrjö! Voisitko sinä uhrautua antamaan vertasi, sikäli jos löytyy samaa ryhmää,
- Naisten klinikassa olevalle synnyttävälle äidille. Kyseessä on muutama 100 gr.
- Minä olen valmis lähtemään kanssasi tarkastukselle. Olisi hyvä, jos jompikumpi voisi
- pelastaa näiden kahden hengen. Soita heti!
- Topi[1]
Topin veri sattui kuulumaan oikeaan veriryhmään. Äiti ja lapsi pelastuivat.
Tapahtuman jälkeen Ykä ja Topi alkoivat toimia aktiivisesti verenluovutuksen hyväksi. He perustivat Partiolaisten Veriliiton jo samana vuonna. Liiton jäsenmäärä oli enimmillään noin neljä sataa. Sen jäseninä olivat kaikki partiopoikaliitot ja liitolla oli toistakymmentä alaosastoa.
Veriliiton nimi muutettiin myöhemmin muotoon Partiolaisten Vapaaehtoinen Verenantajajärjestö Veriliitto. Liiton lääketieteellisenä valvojana toimi alusta alkaen Suomen Punainen Risti.
Liiton toimintaan kuului tarjoutua luovuttamaan verta silloin, kun potilaan omaiset eivät voineet luovuttaa. Näin toimittiin talvisotaan saakka. Sodan alkuun mennessä luovutuksia tehtiin arviolta yli tuhat[2].
Sodan puhjettua tilanne muuttui. Partiolaisten Veriliiton toimintaa jatkoi Puolustusvoimien Veripalvelu vuosina 1939-1944. Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu puolestaan jatkoi toimintaa vuodesta 1948 alkaen. Tämä toiminta jatkuu edelleen, perustuen Partiolaisten Veriliiton aloittamiin perinteisiin: vapaaehtoisuuteen ja maksuttomuuteen - perinteisiin, jotka ovat koko partiotoiminnalle keskeisiä.
Tänä päivänä voitaneen todeta, että vapaaehtoisuuteen ja maksuttomuuteen perustuvan verenluovutusperinteen tuominen Suomeen on ollut yksi yhteiskunnallisesti merkittävimpiä partiolaisten omalta osaltaan aikaansaamia asioita. Tänäkin päivänä monissa lippukunnissa elää perinne käydä luovuttamassa verta. Yksi yleinen vuotuinen luovutuspäivä on Yrjönpäivä tai joku muu partioviikon päivä.
Lähteet
- ↑ https://toolonsiniset.net/tiedostot/pihaus/juhlapihaus.pdf, luettu 21.10.2006
- ↑ http://www.saunalahti.fi/arnoldus/veripalv.html, luettu 21.10.2006
Aiheesta muualla
- http://www.veripalvelu.fi/asp/system/empty.asp?P=42&VID=default&SID=695339356587564&S=1&C=24391 (luettu 21.10.2006)
- http://www.veripalvelu.fi/www/2124 (luettu 26.2.2012)