Ero sivun ”Partiomessu” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 77: Rivi 77:


Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki"
Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki"


Nyt tulkaa juhlimaan,                       
Nyt tulkaa juhlimaan,                       
Rivi 143: Rivi 145:


Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa."
Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa."
Laulu valtaa hiljaisuuden     
aavistaa voin salaisuuden,         
joka tänään meitä piirittää.         
Koko luomakunta valvoo           
jotain kaivaten.               
Sydäntemme pohjaan
me kuulla voimme kutsun hiljaisen.
Meille aurinko paistaa,       
meille hymyilee kuu,             
saamme taivasta maistaa,           
se meille avautuu.               
Meille aurinko paistaa,       
meille hymyilee kuu,             
saamme taivasta maistaa,           
se meille avautuu. 
Joku saapuu keskellemme,         
joku kuulee kaipauksemme,         
joku tuntee polut erämaan.           
Joku istuu nuotiolle lämmittelemään.
Silmiimme hän katsoo ja meille 
jakaa palan leivästään
       
Meille aurinko paistaa…
Vielä kulkee halki ajan               
polku hyvän Vapahtajan.       
Tänään uutta meissäkin hän luo.
Erämaahan eksyneille suunnan näyttää hän.                               
Läpi myrskytuulen
me kuulla voimme äänen lempeän.
       
Meille aurinko paistaa…


== 4. Virsi (messun kaavan kohta 14) ==
== 4. Virsi (messun kaavan kohta 14) ==

Versio 9. syyskuuta 2007 kello 14.59

Partio- eli nuotiomessu

Partiomessu eli nuotiomessu rakentuu varsin usein Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen Loisto- suurleiriä varten tilaustyönä tekemien gospel- laulujen ympärille. Samoja lauluja lauletaan myös nykyisin paljon rippileireillä. Partiomessuliturgia on samanlainen kuin normaalissa evankelisluterilaisessa messuperinteessä.


1. Alkuvirsi.

Alkuvirsi on läntisen messuperinteen introituspsalmin evankelinen vastine, mutta se siirtyi 1700-luvulla yleisesti ripin alkuun, pois alkuperäiseltä paikaltaan Herra, armahda -laulun edeltä. Alkuvirren tehtävänä on johdattaa seurakunta pyhäpäivän keskeiseen sisältöön. Siten sen merkitys jumalanpalveluksen kokonaisuudessa on tärkeä. Evankeliumikirjassa onkin suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Aamuvirsien tai yleisesti jumalanpalvelukseen liittyvien virsien valinta saattaa olla joskus paikallaan. Parempi kuitenkin on, että alkuvirsi liittyy erityisesti alkavaan jumalanpalvelukseen. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Tule nuotion loimuun."


Tule nuotion loimuun,

älä pimeään jää.

Tule nuotion loimuun,

se on lämmittävää.


Saavu laulamaan

iltaan tummuvaan

nuotion loisteeseen

joukkoon ystävien.


Tämä hetki on yhteinen,

tämä hetki on rakkauden.

Liekki ikuinen roihuta saa

ilo leimahtaa.


Tämä hetki on yhteinen,

tämä hetki on rakkauden.

Liekki ikuinen roihuta saa

lämpö koskettaa.


Tule etsimään voimaa,

tule kuuntelemaan

Tule etsimään voimaa,

matkaan rasittavaan.


Saavu laulamaan…


Tule hetkeksi rauhaan,

tielle rukouksen.

Tule hetkeksi rauhaan

syliin hiljaisuuden.


Saavu laulamaan…

2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7)

Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ordinarium-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki"


Nyt tulkaa juhlimaan,

on jälleen aika kiittää

ja antaa laulun nousta taivaisiin.

Nyt vettä tarjotaan,

se janoisille riittää.

Se tänään virtaa kaikkiin sydämiin.


On taivas auki

aavistaa voi tänään sen

On taivas auki

valtaa valo sydämen

On tyhjä ristinpuu.

On Kristus ylösnoussut,

- ja sateenkaari maahan ulottuu.


Kun matka rasittaa,

hän tiellä tulee vastaan.

Hän kulkijoita kutsuu lepäämään.

Hän leivän ojentaa

hän kotiin kutsuu lastaan

On hyvä olla hänen lähellään.


On taivas auki…


Hän meitä ymmärtää

hän uupuneita kantaa.

Hän hoitaa kaikki mielet murtuneet.

Hän keskellemme jää,

hän puhtaat vaatteet antaa

ja syliin ottaa kaikki sirpaleet.


On taivas auki…


3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12)

Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen graduale-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti proprium-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa."


Laulu valtaa hiljaisuuden

aavistaa voin salaisuuden,

joka tänään meitä piirittää.

Koko luomakunta valvoo

jotain kaivaten.

Sydäntemme pohjaan

me kuulla voimme kutsun hiljaisen.


Meille aurinko paistaa,

meille hymyilee kuu,

saamme taivasta maistaa,

se meille avautuu.

Meille aurinko paistaa,

meille hymyilee kuu,

saamme taivasta maistaa,

se meille avautuu.


Joku saapuu keskellemme,

joku kuulee kaipauksemme,

joku tuntee polut erämaan.

Joku istuu nuotiolle lämmittelemään.

Silmiimme hän katsoo ja meille

jakaa palan leivästään


Meille aurinko paistaa…


Vielä kulkee halki ajan

polku hyvän Vapahtajan.

Tänään uutta meissäkin hän luo.

Erämaahan eksyneille suunnan näyttää hän.

Läpi myrskytuulen

me kuulla voimme äänen lempeän.


Meille aurinko paistaa…


4. Virsi (messun kaavan kohta 14)

Messussamme korostetaan evankeliumin ja saarnan yhteyttä. Siitä syystä on mahdollista, että saarna seuraa välittömästi evankeliumin lukemista. Saarnan edellä voi kuitenkin olla lyhyt virsi. Sisällöltään saarnaa edeltävä virsi on Pyhän Hengen läsnäoloa pyytävä rukous. Alkuperäisessä järjestyksessä tähän kohtaan kuuluu "Jumalamme", mutta varsin usein se jätetään suosiolla pois koska se on vaikea vuorolaulu liturgin eli papin ja seurakunnan välillä, eikä sitäpaitsi ole ihan välttämätön edes normaali kirkkoliturgiassa.


5. Virsi (messun kaavan kohta 17)

Saarnaa seuraa seurakunnan vastauksena uskontunnustus, josta voidaan siirtyä suoraan esirukoukseen. Ennen esirukousta voidaan kuitenkin laulaa virsi (ns. saarnan päätösvirsi), jonka sijasta voi olla myös muuta musiikkia. Virren tehtävänä on antaa seurakunnalle vielä mahdollisuus saarnaan liittyvään mietiskelyyn ja evankeliumista kiittämiseen. Partiomessussa tässä välissä lauletaan yleensä "Tuli ikuinen".



6. Uhrivirsi eli Offertorio (offertorium, messun kaavan kohta 19)

Ehtoollisosa alkaa virrellä, joka on ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Perinteisessä läntisessä messussa offertorio oli psalmi, joka vaihtui kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Sitä laulettiin niin kauan kuin seurakuntalaiset toivat lahjojaan alttarille. Varhaisina aikoina näistä lahjoista erotettiin ehtoollisella siunattava leipä ja viini. Tämän perinteen mukaisesti uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Partiomessussa tähän tarkoitukseen käytetään laulua "Sama taivas, sama maa" Koska partiomessun kohdeyleisö ei ole pääsääntöisesti rippikoulua käyneitä, tähän väliin kuuluvat ehtoolliseen liittyvät virret, musiikit ja laulut jäävät partiomessussa pois.

7. Päätösmusiikki (messun kaavan kohta 28)

Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Sen jälkeen voi kuitenkin olla vielä lähettäminen ja päätösmusiikki. Partiomessun päätösmusiikki on "Tartu käteen Jumalan".

Tämä on siis alkuperäinen laulujärjestys, eli sellainen miksi se on tarkoitettu. Monet papit (varsinkin nuoremmat) tosin haluavat itse määrätä omien jumalanpalvelustensa kaavan ja järjestyksen, joten käytössä on myös muita variaatioita. Lisäksi Partiomessussa voidaan toki laulaa muitakin lauluja.