Ero sivun ”Partiopojan kirja” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 5: Rivi 5:
|painos=
|painos=
|julkaisuvuosi=1911
|julkaisuvuosi=1911
|julkaisija=?,WSOY, Otava
|julkaisija=?, WSOY, Otava
|kuvittaja=Rober Baden-Powell
|kuvittaja=Rober Baden-Powell
|taittaja=
|taittaja=

Versio 20. marraskuuta 2007 kello 16.43

Partiopojan kirja
Perustiedot
Toimittaja: Robert Baden-Powell
Luokka: Käsikirjat
Julkaisuvuosi: 1911
Julkaisija: ?, WSOY, Otava
Kuvittaja: Rober Baden-Powell
ISBN: 951-829-333-3
Kuva
Partiopojan kirja (partioveljeyden laitos)
Alkuperäisten vihkosten kannet
Partiopojat ja -tytöt (1917)
Partiopojan kirja (1947)

Ensimmäinen partioleiri pidettiin 1.8.8.1907 Brownsean saarella, Englannissa. Leiri oli koeluontoinen leiri, jolla B-P testasi ensimmäisen kerran käytännössä teoriaansa partiotoiminnasta. Leirin jälkeen B-P ryhtyi työstämään kokemuksiensa perusteella partio-opaskirjaa. Kirjan tarkoituksena oli toimia partiolaisille ja johtajille opaskirjana, jonka avulla he voisivat myös muodostaa itse omia partioryhmiään.

Vuoden 1908 alkukuukausina julkaistiin kuusi vihkosta, ja saman vuoden toukokuussa ne julkaistiin yhteensidottuna kirjana, jonka nimi oli Scouting for boys. Kirjan ensimmäinen 50 000 kappaleen painos meni kuin kuumille kiville ja Britanniassa syntyi partioryhmiä kuin sieniä sateella. Kirjan toinen painos ilmesty kesällä 1909 ja samoin kuin ensimmäinenkin painos, myös se oli myyntimenestys.

Kirjaan tutustuivat nopeasti myös ulkomaalaiset henkilöt Britannian-matkoillaan. Ruotsi oli yksi ensimmäisistä maista, joihin teos päätyi. Ruotsalainen Ebbe Lieberath käänsi kirjan ruotsiksi, muokkailen sen sisältöä hieman. Ruotsista kirja päätyi Suomeen vuonna 1910, ja Suomessakin alkoi syntyä partioryhmiä nopeassa tahdissa. Kirja käännettiin vuonna 1911 myös suomen kielelle nimellä Partiopojat. Suomessa kuitenkin partiotoiminta kiellettiin tsaarin käskystä vuonna 1911 ja se oli näin kielletty maassa aina kevääseen 1917. Kirja kerkesi ulos painosta juuri ennen kuin partioliike kiellettiin ja näin ollen kirjasta tuli heti harvinainen.

Kun partiotoiminta oli taas luvallista, julkaistiin Kaarlo Soinion kirjasta sovittama teos nimellä Partiopojat ja tytöt. Lauri ”Lalle” Vuolasvirta noudatti Soinia tarkemmin alkuperäisteosta julkaistessaan vuonna 1933 kirjan nimellä Partiopojan kirja, josta otettiin korjattu lisäpainos vuonna 1947.

Toisen maailmansodan päätyttyä oli monien mielessä herännyt ajatus, että yksinkertaiset kansalaishyveet kuten jumalanpelko, rehellisyys, lähimmäisrakkaus ja avuliaisuus, mitkä B-P oli kirjassaan asettanut nuoren ihmisen elämän perustaksi, pitäisi saada vakiintumaan. Tällä ajatuksella on kirjasta julkaistu World Brotherhood Edition, eli suomalaisittain Partioveljeyden laitos. Idean Partioveljeyden laitokselle sai amerikkalainen William Hillcourt ja hänen ideaansa kannattivat Lady Baden-Powell, Iso-Britannian partiopoikajärjestö ja Partiopoikien kansainvälinen toimisto. Partioveljeyden laitos noudattaa tiukasti Scouting for Boys -kirjan viimeistä painosta, jonka B-P itse tarkisti. Suomenkielisen Partionveljeyden laitoksen ensimmäisen painoksen julkaisi vuonna 1961 Suomen Partiopoikajärjestö. Uusin, eli kahdeksas, painos julkaistiin vuonna 2002.

Suomenkieliset painokset

Partiopojan kirjasta on julkaistu Suomessa useita painoksia. Kirjaa on julkaissut ajan saatossa kaksi eri julkaisijaa. Molemmat ovat aloittaneet painosnumeroinnin alusta. Myös suomenkielinen vuonna 1911 julkaistu Partiopojat ja vuonna 1917 julkaistu Partiopojat ja tytöt muistuttavat sisällöltään paljon Partiopojan kirjaa, koska niissäkin on käytetty lähdeteoksena teosta Scouting for boys.

Julkaisija Vuosi Painos
1911 Partiopojat
1917 Partiopojat ja tytöt
WSOY 1933 1.
WSOY 1947 2.
Otava 1961 1. (partioveljeyden laitos)
Otava 1966 2. (partioveljeyden laitos)
WSOY 1986 3. (partioveljeyden laitos)
WSOY 1989 4. (partioveljeyden laitos)
WSOY 1991 5. (partioveljeyden laitos)
WSOY 1993 6. (partioveljeyden laitos)
WSOY 1995 7. (partioveljeyden laitos)
WSOY 2002 8. (partioveljeyden laitos)

Lähteet