Ero sivun ”Partiotalo (Rauma)” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (viittaus oikeaan kuvaan)
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(3 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 9: Rivi 9:


Rakennettavaa taloa varten päätettiin pyytää Rauman kaupungilta vuokravapaasti Lemsan myllytonttia Karin alueelta.
Rakennettavaa taloa varten päätettiin pyytää Rauman kaupungilta vuokravapaasti Lemsan myllytonttia Karin alueelta.
Rakennustyöt alkoivat tontilla marraskuussa [[1937]]. Talon vihkiäisjuhlaa vietettiin [[29. tammikuuta]] [[1938]]. Kaikkiaan rakennuskustannukset olivat noin 232 000 markkaa.
Rakennustyöt alkoivat tontilla marraskuussa [[1937]]. Talon vihkiäisjuhlaa vietettiin [[29. tammikuuta]] [[1938]]. Kaikkiaan rakennuskustannukset olivat noin 232 000 markkaa (noin 72 000 euroa).
 
Talvisodan aikana Partiotalo oli Suomen Puolustuslaitoksen pakko-otossa.<ref>''[[Myrskypojat]] 50 vuotta'', historiikin muistiinpanot (1983)</ref> Tuolloin talossa asui ilmavoimien mekaanikkoja. Jatkosodan aikaan talo oli taas sotilaskäytössä. Tällä kertaa taloa käyttivät laivaston A-venelaivue ja IT-tykistö. Viimeisen kerran taloa hyödynnettiin sotilaallisesti kun raumalaisten kotiutettiin sodasta. Rauhan aikana Puolustusvoimat on muutaman kerran käyttänyt Partiotaloa Kuuskajaskarin linnoituksen tarpeisiin.


==Rakennus==
==Rakennus==
Rivi 17: Rivi 19:


==Lähteet==
==Lähteet==
*Jaakko Karta ja Antti Rouhio: Partiotalo, ISBN: 952-91-0386-7
* Jaakko Karta ja Antti Rouhio: Partiotalo, ISBN: 952-91-0386-7
<references/>


[[luokka:Rauma]]
[[luokka:Rauma]]
[[Luokka:Kolot]]

Nykyinen versio 19. heinäkuuta 2014 kello 10.43

Termin Partiotalo muut merkitykset löytyvät täsmennyssivulta.
Rauman Partiotalo

Rauman Partiotalo on Suomen ensimmäisiä pelkästään partiotoimintaa varten suunniteltuja rakennuksia. Lemsankatu 2:ssa sijaitsevaa rakennusta käyttävät nykyään kolonaan Tasalam Bojat, Myrskypojat ja Rauman Partiotytöt.

Historia

Raumalla vilkkaasti sujuneen partiotoiminnan todettiin vuonna 1937 joutuneen tukalaan asemaan siksi, että partiolaisilla ei ollut käytettävissään sopivaa kokoontumistilaa. Rauman kaupunki oli ottanut käyttöönsä tarkoitusta aiemmin palvelleen Karin koulun puurakennuksen. Mahdollisuuksia tutkittuaan toimikunta päätyi ratkaisuun, että oikea tapa olisi rakennuttaa tarkoitusta varten uusi partiotalo.

Rakennettavaa taloa varten päätettiin pyytää Rauman kaupungilta vuokravapaasti Lemsan myllytonttia Karin alueelta. Rakennustyöt alkoivat tontilla marraskuussa 1937. Talon vihkiäisjuhlaa vietettiin 29. tammikuuta 1938. Kaikkiaan rakennuskustannukset olivat noin 232 000 markkaa (noin 72 000 euroa).

Talvisodan aikana Partiotalo oli Suomen Puolustuslaitoksen pakko-otossa.[1] Tuolloin talossa asui ilmavoimien mekaanikkoja. Jatkosodan aikaan talo oli taas sotilaskäytössä. Tällä kertaa taloa käyttivät laivaston A-venelaivue ja IT-tykistö. Viimeisen kerran taloa hyödynnettiin sotilaallisesti kun raumalaisten kotiutettiin sodasta. Rauhan aikana Puolustusvoimat on muutaman kerran käyttänyt Partiotaloa Kuuskajaskarin linnoituksen tarpeisiin.

Rakennus

Partiotalossa on kaikkiaan viisi erilaista huonetta ja yksi iso sali kokoontumiskäyttöä varten. Alakerrassa ovat ns. Johtajiston huone, keittiö ja perinnehuoneena käytettävä ns. Ruffi. Yläkerrassa on kolme huonetta, yksi jokaiselle rakennusta käyttävälle lippukunnalle. Rakennuksen kellarissa ovat TB:n ja RPT:n kalustovarastot sekä sauna.

Tasalam Boja ja Rauman Partiotytöt säilyttävät suurinta osaa lippukuntiensa omaisuudesta Partiotalolla. Myrskypojat säilyttävät retkitarvikkeitaan muualla; Meripurakan purjeita säilytetään talvisin Partiotalolla.

Lähteet

  • Jaakko Karta ja Antti Rouhio: Partiotalo, ISBN: 952-91-0386-7
  1. Myrskypojat 50 vuotta, historiikin muistiinpanot (1983)