Ero sivun ”Pehr Evind Svinhufvud” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (Bot: Korjasin yleisen muoto-, kirjoitus-, tai linkitysvirheen)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
| colspan="2"  style="background-color: #CCCCFF; padding: 0.2em; font-size: 130%; " |  '''Pehr Evind Svinhufvudf'''
| colspan="2"  style="background-color: #CCCCFF; padding: 0.2em; font-size: 130%; " |  '''Pehr Evind Svinhufvudf'''
|-
|-
| colspan="2" | s. 15.12.1861 Sääksmäki - k. 29.2.1944 Luumäki  
| colspan="2" | s. [[15. joulukuuta|15.12.]][[1861]] Sääksmäki - k. [[29. helmikuuta|29.2.]][[1944]] Luumäki  
|-
|-
<!--| colspan="2" style="border-bottom: 1px solid #9999FF; font-weight: bold;" | Lippukunnat
<!--| colspan="2" style="border-bottom: 1px solid #9999FF; font-weight: bold;" | Lippukunnat

Versio 11. kesäkuuta 2006 kello 12.39

Pehr Evind Svinhufvudf
s. 15.12.1861 Sääksmäki - k. 29.2.1944 Luumäki
Kuva
Presidentti P E Svinhufvud pitaa radiopuhetta.jpg


Elämänvaiheita

  • 1894 aloittaa toimintansa valtiopäiväedustajana
  • 1899 erotetaan Turun Hovioikeuden palveluksesta. Syynä ovat ristiriidat silloisen hallintovallan, Venäjän keisarikunnan kanssa.
    Muuttaa Helsinkiin ja siirtyy vastarintajärjestön johtoon.
  • 1907 nimitetään vuoden 1905 eduskuntauudistuksen mukaisen eduskunnan ensimmäiseksi puhemieheksi. Hoitaa tehtävää vuoteen 1913 saakka.
  • 1914 vangitaan siviilivirastaan Lappeen tuomiokunnan tuomarina. Karkotetaan Siperiaan. Karkotuksen aikanakin hänet valitaan vuoden 1916 vaaleissa eduskuntaan.
  • 1917 vapautuu karkotuksesta maaliskuun manifestin jälkeen ja palaa Suomeen. Väliaikainen hallitus nimittää Svinhufvudin prokuraattoriksi, maan korkeimmaksi lainvalvojaksi.
  • 1917 marraskuussa muodostaa uuden senaatin. 27.11. toimintansa aloittanut senaatti antaa eduskunnalle 4.12. esityksen Suomen julistautumisesta riippumattomaksi tasavallaksi. Ehdotus hyväksytään 6.12. Svinhufvud lähtee pyytämään Venäjän tunnustusta itsenäisyydelle 29.12.
  • 1918 sisällissodan alettua onnistuu pakenemaan Helsingistä Vaasaan, Saksan ja Ruotsin kautta. Johtaa Vaasassa sinne paennutta senaattia. Sisällissodan päätyttyä nimitetään Suomen ensimmäiseksi valtionhoitajaksi, josta tehtävästä eroaa joulukuussa 1918.
  • 1930 palaa politiikkaan saatuaan nimityksen pääministeriksi.
  • 1931 nimitetään kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi. Voittaa vaaleissa vastaehdokkaansa K.J.Ståhlbergin.
  • 1937 häviää presidentinvaaleissa Kyösti Kalliolle.
  • 29.2.1944 kuolee Luumäellä.

Vaiheita partiopolulla


Lähteet