Ero sivun ”Pehr Evind Svinhufvud” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{| align="right" style="background-color: #EAEAEA; border: 1px solid #9999FF; width: 20%; margin: 1em;" | {| align="right" style="background-color: #EAEAEA; border: 1px solid #9999FF; width: 20%; margin: 1em;" | ||
|- | |- | ||
| colspan="2" style="background-color: #CCCCFF; padding: 0.2em; font-size: 130%; " | '''Pehr Evind | | colspan="2" style="background-color: #CCCCFF; padding: 0.2em; font-size: 130%; " | '''Pehr Evind Svinhufvud''' | ||
|- | |- | ||
| colspan="2" | s. [[15. joulukuuta|15.12.]][[1861]] Sääksmäki - k. [[29. helmikuuta|29.2.]][[1944]] Luumäki | | colspan="2" | s. [[15. joulukuuta|15.12.]][[1861]] Sääksmäki - k. [[29. helmikuuta|29.2.]][[1944]] Luumäki | ||
Versio 22. lokakuuta 2006 kello 17.53
| Pehr Evind Svinhufvud | |
| s. 15.12.1861 Sääksmäki - k. 29.2.1944 Luumäki | |
| Kuva | |
| |
Elämänvaiheita
- 1894 aloittaa toimintansa valtiopäiväedustajana
- 1899 erotetaan Turun Hovioikeuden palveluksesta. Syynä ovat ristiriidat silloisen hallintovallan, Venäjän keisarikunnan kanssa.
Muuttaa Helsinkiin ja siirtyy vastarintajärjestön johtoon. - 1907 nimitetään vuoden 1905 eduskuntauudistuksen mukaisen eduskunnan ensimmäiseksi puhemieheksi. Hoitaa tehtävää vuoteen 1913 saakka.
- 1914 vangitaan siviilivirastaan Lappeen tuomiokunnan tuomarina. Karkotetaan Siperiaan. Karkotuksen aikanakin hänet valitaan vuoden 1916 vaaleissa eduskuntaan.
- 1917 vapautuu karkotuksesta maaliskuun manifestin jälkeen ja palaa Suomeen. Väliaikainen hallitus nimittää Svinhufvudin prokuraattoriksi, maan korkeimmaksi lainvalvojaksi.
- 1917 marraskuussa muodostaa uuden senaatin. 27.11. toimintansa aloittanut senaatti antaa eduskunnalle 4.12. esityksen Suomen julistautumisesta riippumattomaksi tasavallaksi. Ehdotus hyväksytään 6.12. Svinhufvud lähtee pyytämään Venäjän tunnustusta itsenäisyydelle 29.12.
- 1918 sisällissodan alettua onnistuu pakenemaan Helsingistä Vaasaan, Saksan ja Ruotsin kautta. Johtaa Vaasassa sinne paennutta senaattia. Sisällissodan päätyttyä nimitetään Suomen ensimmäiseksi valtionhoitajaksi, josta tehtävästä eroaa joulukuussa 1918.
- 1930 palaa politiikkaan saatuaan nimityksen pääministeriksi.
- 1931 nimitetään kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi. Voittaa vaaleissa vastaehdokkaansa K.J.Ståhlbergin.
- 1937 häviää presidentinvaaleissa Kyösti Kalliolle.
- 29.2.1944 kuolee Luumäellä.
Vaiheita partiopolulla
- 1931 Presidentti Svinhufvud kutsutaan viidenneksi kunniapartiolaiseksi.
- 1934 Osallistuu Finlands Svenska Scoutförbundin liittoleirille Lauttasaaressa yhdessä Ruotsin prinssi Gustaf Adolfin kanssa (ks. kuva).
Lähteet
- http://www.uta.fi/suomi80/tieto24.htm (tilanne 27.5.2006)