Ero sivun ”Pehr Evind Svinhufvud” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa |
p (Bot: Korjasin yleisen muoto-, kirjoitus-, tai linkitysvirheen) |
||
| Rivi 26: | Rivi 26: | ||
* 1894 aloittaa toimintansa valtiopäiväedustajana | * 1894 aloittaa toimintansa valtiopäiväedustajana | ||
* 1899 erotetaan Turun Hovioikeuden palveluksesta. Syynä ovat ristiriidat silloisen hallintovallan, Venäjän keisarikunnan kanssa. <br>Muuttaa Helsinkiin ja siirtyy vastarintajärjestön johtoon. | * 1899 erotetaan Turun Hovioikeuden palveluksesta. Syynä ovat ristiriidat silloisen hallintovallan, Venäjän keisarikunnan kanssa. <br>Muuttaa Helsinkiin ja siirtyy vastarintajärjestön johtoon. | ||
* 1907 nimitetään vuoden 1905 eduskuntauudistuksen mukaisen eduskunnan ensimmäiseksi puhemieheksi. Hoitaa tehtävää vuoteen 1913 saakka. | * [[1907]] nimitetään vuoden 1905 eduskuntauudistuksen mukaisen eduskunnan ensimmäiseksi puhemieheksi. Hoitaa tehtävää vuoteen [[1913]] saakka. | ||
* 1914 vangitaan siviilivirastaan Lappeen tuomiokunnan tuomarina. Karkotetaan Siperiaan. Karkotuksen aikanakin hänet valitaan vuoden 1916 vaaleissa eduskuntaan. | * [[1914]] vangitaan siviilivirastaan Lappeen tuomiokunnan tuomarina. Karkotetaan Siperiaan. Karkotuksen aikanakin hänet valitaan vuoden [[1916]] vaaleissa eduskuntaan. | ||
* 1917 vapautuu karkotuksesta maaliskuun manifestin jälkeen ja palaa Suomeen. Väliaikainen hallitus nimittää Svinhufvudin prokuraattoriksi, maan korkeimmaksi lainvalvojaksi. | * [[1917]] vapautuu karkotuksesta maaliskuun manifestin jälkeen ja palaa Suomeen. Väliaikainen hallitus nimittää Svinhufvudin prokuraattoriksi, maan korkeimmaksi lainvalvojaksi. | ||
* 1917 marraskuussa muodostaa uuden senaatin. 27.11. toimintansa aloittanut senaatti antaa eduskunnalle 4.12. esityksen Suomen julistautumisesta riippumattomaksi tasavallaksi. Ehdotus hyväksytään 6.12. Svinhufvud lähtee pyytämään Venäjän tunnustusta itsenäisyydelle 29.12. | * [[1917]] marraskuussa muodostaa uuden senaatin. 27.11. toimintansa aloittanut senaatti antaa eduskunnalle 4.12. esityksen Suomen julistautumisesta riippumattomaksi tasavallaksi. Ehdotus hyväksytään 6.12. Svinhufvud lähtee pyytämään Venäjän tunnustusta itsenäisyydelle 29.12. | ||
* 1918 sisällissodan alettua onnistuu pakenemaan Helsingistä Vaasaan, Saksan ja Ruotsin kautta. Johtaa Vaasassa sinne paennutta senaattia. Sisällissodan päätyttyä nimitetään Suomen ensimmäiseksi valtionhoitajaksi, josta tehtävästä eroaa joulukuussa 1918. | * [[1918]] sisällissodan alettua onnistuu pakenemaan Helsingistä Vaasaan, Saksan ja Ruotsin kautta. Johtaa Vaasassa sinne paennutta senaattia. Sisällissodan päätyttyä nimitetään Suomen ensimmäiseksi valtionhoitajaksi, josta tehtävästä eroaa joulukuussa 1918. | ||
* 1930 palaa politiikkaan saatuaan nimityksen pääministeriksi. | * [[1930]] palaa politiikkaan saatuaan nimityksen pääministeriksi. | ||
* 1931 nimitetään kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi. Voittaa vaaleissa vastaehdokkaansa K.J.Ståhlbergin. | * [[1931]] nimitetään kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi. Voittaa vaaleissa vastaehdokkaansa K.J.Ståhlbergin. | ||
* 1937 häviää presidentinvaaleissa Kyösti Kalliolle. | * [[1937]] häviää presidentinvaaleissa Kyösti Kalliolle. | ||
* 29.2.1944 kuolee Luumäellä. | * 29.2.1944 kuolee Luumäellä. | ||
==Vaiheita partiopolulla== | ==Vaiheita partiopolulla== | ||
* 1931 Presidentti Svinhufvud kutsutaan viidenneksi [[kunniapartiolainen|kunniapartiolaiseksi]]. | * [[1931]] Presidentti Svinhufvud kutsutaan viidenneksi [[kunniapartiolainen|kunniapartiolaiseksi]]. | ||
* 1934 Osallistuu [[Finlands Svenska Scoutförbund]]in liittoleirille Lauttasaaressa yhdessä Ruotsin prinssi Gustaf Adolfin kanssa. | * [[1934]] Osallistuu [[Finlands Svenska Scoutförbund]]in liittoleirille Lauttasaaressa yhdessä Ruotsin prinssi Gustaf Adolfin kanssa. | ||
<!-- | <!-- | ||
Versio 1. kesäkuuta 2006 kello 17.13
| Pehr Evind Svinhufvudf | |
| s. 15.12.1861 Sääksmäki - k. 29.2.1944 Luumäki | |
| Kuva | |
| |
Elämänvaiheita
- 1894 aloittaa toimintansa valtiopäiväedustajana
- 1899 erotetaan Turun Hovioikeuden palveluksesta. Syynä ovat ristiriidat silloisen hallintovallan, Venäjän keisarikunnan kanssa.
Muuttaa Helsinkiin ja siirtyy vastarintajärjestön johtoon. - 1907 nimitetään vuoden 1905 eduskuntauudistuksen mukaisen eduskunnan ensimmäiseksi puhemieheksi. Hoitaa tehtävää vuoteen 1913 saakka.
- 1914 vangitaan siviilivirastaan Lappeen tuomiokunnan tuomarina. Karkotetaan Siperiaan. Karkotuksen aikanakin hänet valitaan vuoden 1916 vaaleissa eduskuntaan.
- 1917 vapautuu karkotuksesta maaliskuun manifestin jälkeen ja palaa Suomeen. Väliaikainen hallitus nimittää Svinhufvudin prokuraattoriksi, maan korkeimmaksi lainvalvojaksi.
- 1917 marraskuussa muodostaa uuden senaatin. 27.11. toimintansa aloittanut senaatti antaa eduskunnalle 4.12. esityksen Suomen julistautumisesta riippumattomaksi tasavallaksi. Ehdotus hyväksytään 6.12. Svinhufvud lähtee pyytämään Venäjän tunnustusta itsenäisyydelle 29.12.
- 1918 sisällissodan alettua onnistuu pakenemaan Helsingistä Vaasaan, Saksan ja Ruotsin kautta. Johtaa Vaasassa sinne paennutta senaattia. Sisällissodan päätyttyä nimitetään Suomen ensimmäiseksi valtionhoitajaksi, josta tehtävästä eroaa joulukuussa 1918.
- 1930 palaa politiikkaan saatuaan nimityksen pääministeriksi.
- 1931 nimitetään kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi. Voittaa vaaleissa vastaehdokkaansa K.J.Ståhlbergin.
- 1937 häviää presidentinvaaleissa Kyösti Kalliolle.
- 29.2.1944 kuolee Luumäellä.
Vaiheita partiopolulla
- 1931 Presidentti Svinhufvud kutsutaan viidenneksi kunniapartiolaiseksi.
- 1934 Osallistuu Finlands Svenska Scoutförbundin liittoleirille Lauttasaaressa yhdessä Ruotsin prinssi Gustaf Adolfin kanssa.
Lähteet
- http://www.uta.fi/suomi80/tieto24.htm (tilanne 27.5.2006)