Ero sivun ”Pelastusarmeijan Partiolaiset” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
VP (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Nykyään Pelastusarmeijan Partiolaiset toimii [[lippukuntaryhmittymä]]nä. | Nykyään Pelastusarmeijan Partiolaiset toimii [[lippukuntaryhmittymä]]nä. | ||
Tällä hetkellä Pelastuarmeijan Partiolaisiin kuuluu neljä lippukuntaa. Näistä kolme toimii Helsingissä ([[Kallion Kaiut]], [[Pursitytöt]] (ja [[Harmaat Karhut]]) ja [[Tempelscouterna]]) ja yksi Kemissä ([[Pohjolan Tytöt]] (ja [[Kemin Kotkat]])). | Tällä hetkellä Pelastuarmeijan Partiolaisiin kuuluu neljä lippukuntaa. Näistä kolme toimii Helsingissä ([[Kallion Kaiut]], [[Pursitytöt]] (ja [[Harmaat Karhut]]) ja [[Tempelscouterna]]) ja yksi Kemissä ([[Pohjolan Tytöt]] (ja [[Kemin Kotkat]])). Tempelscouterna on ruotsinkielinen. | ||
Pelastusarmeijan partiolaiset tapaavat lippukuntaryhmittymänsä puitteissa vähintään kerran vuodessa [[Partiotaitokilpailu|pt-kisoissa]], partiopäivillä, yhteisillä leireillä tai vaelluksilla. Yhteisistä tapahtumista sovitaan tammikuussa pidettävillä lippukuntaryhmittymän partiojohtajapäivillä. | Pelastusarmeijan partiolaiset tapaavat lippukuntaryhmittymänsä puitteissa vähintään kerran vuodessa [[Partiotaitokilpailu|pt-kisoissa]], partiopäivillä, yhteisillä leireillä tai vaelluksilla. Yhteisistä tapahtumista sovitaan tammikuussa pidettävillä lippukuntaryhmittymän partiojohtajapäivillä. | ||
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
Keskeisimpiä ja toiminnassa näkyvimpiä eroja verrattuna muuhun suomalaiseen partiointiin oli se, että pelastuspartioinnissa toiminta tapahtui Englannin ja Yhdysvaltojen tyyliin paljon enemmän lippukunnassa; toimiminen vartioissa oli vierasta. | Keskeisimpiä ja toiminnassa näkyvimpiä eroja verrattuna muuhun suomalaiseen partiointiin oli se, että pelastuspartioinnissa toiminta tapahtui Englannin ja Yhdysvaltojen tyyliin paljon enemmän lippukunnassa; toimiminen vartioissa oli vierasta. | ||
==Kotisivut== | ==Kotisivut== | ||
Versio 6. huhtikuuta 2007 kello 14.59
Toiminta tänään
Nykyään Pelastusarmeijan Partiolaiset toimii lippukuntaryhmittymänä.
Tällä hetkellä Pelastuarmeijan Partiolaisiin kuuluu neljä lippukuntaa. Näistä kolme toimii Helsingissä (Kallion Kaiut, Pursitytöt (ja Harmaat Karhut) ja Tempelscouterna) ja yksi Kemissä (Pohjolan Tytöt (ja Kemin Kotkat)). Tempelscouterna on ruotsinkielinen.
Pelastusarmeijan partiolaiset tapaavat lippukuntaryhmittymänsä puitteissa vähintään kerran vuodessa pt-kisoissa, partiopäivillä, yhteisillä leireillä tai vaelluksilla. Yhteisistä tapahtumista sovitaan tammikuussa pidettävillä lippukuntaryhmittymän partiojohtajapäivillä.
Pelastusarmeijan lippukunnissa noudatetaan Suomen Partiolaisten partio-ohjelmaa. Toiminnassa korostetussa asemassa on palvelu. Lippukuntaryhmittymällä on laajat kansainväliset yhteydet.
Historiaa
- 1913 Pelastuspartiotyttöjärjestö perustetaan Englannissa
- 1917 Partiotoiminta alkaa Pelastuarmeijan piirissä Suomessa. Tyttöosastoa kutsutaan nimellä "Suojelustytöt"
- 1919 Suojelustyttö- ja poikayhdistykset lopetetaan, tilalle perustetaan "pelastuspartiopoika-" ja "pelastuspalvelutyttöprikaateja".
- 1923 "Pelastuspartiotyttötoiminta" alkaa, ensimmäinen prikaati perustetaan Helsingissä seuraavana vuonna
- 1934 Pelastuspartiotyttöliitto perustetaan
- 1937 luokka- ja merkkivaatimukset harmonisoitiin Englannin partiotyttöliiton mukaisiksi
- 1946 Pelastusarmeijan Partioliitto perustetaan osana Suomen Partiopoikajärjestöä (SPJ)
- Joukkueita aletaan kutsua lippukunniksi
- 1947 tyttöjen luokkamerkkivaatimukset uudistetaan SPTJ:n kanssa yhteneviksi, tosin uskonnollisen työn kohdalla omia lisäyksiä
- 1948 Pelastuspartiotytöt alkavat käyttää SPTJ:n mallin mukaista partiopukua
- 1952 tytöt ottavat käyttöönsä SPTJ:n taitomerkit
- 1955 Pelastusarmeijan Partioliitto sulautuu Suomen Vapaan Partioryhmän Poikaliittoon. Pelastusarmeijan Partiotytöt liittyivät vastaavasti vastaavaan tyttöliittoon ja sitä kautta Suomen Partiotyttöjärjestöön. Tyttöjen partiopuvut vaihtuivat lopullisesti, vartiotoiminta käynnistyi sekä tunnus ja lupaus vaihtuivat.
- Pelastusarmeijan edustaja SVPR:n keskushallituksen varajäsenenä
Pelastusarmeijan partiotoiminta poikkesi muusta partiotoiminnasta monella tapaa. Toiminnan pohjana oli uskonnon voimakas korostaminen. Tunnus ei ollut "Ole valmis" vaan "Pelasta ja palvele". Myös partiolupaus poikkesi. Partiopuku oli harmaa, tytöillä kaulus ja hihansuut olivat harmaat. Nuorimmat partiotytöt eivät olleet tonttuja vaan päivänsäteitä. Lippukuntaa kutsuttiin alkujaan prikaatiksi, sittemmin joukkueeksi (jota johti joukkueenjohtaja) ja lopulta lippukunnaksi (jonka johdossa lippukunnanjohtaja).
Keskeisimpiä ja toiminnassa näkyvimpiä eroja verrattuna muuhun suomalaiseen partiointiin oli se, että pelastuspartioinnissa toiminta tapahtui Englannin ja Yhdysvaltojen tyyliin paljon enemmän lippukunnassa; toimiminen vartioissa oli vierasta.