Pelastusarmeijan Partiolaiset

PartioWikistä
Versio hetkellä 6. huhtikuuta 2007 kello 13.36 – tehnyt Aake (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pelastusarmeijan Partiolaiset logo

Toiminta tänään

Nykyään Pelastusarmeijan Partiolaiset toimii lippukuntaryhmittymänä.

Tällä hetkellä Pelastuarmeijan Partiolaisiin kuuluu neljä lippukuntaa. Näistä kolme toimii Helsingissä (Kallion Kaiut, Pursitytöt (ja Harmaat Karhut) ja Tempelscouterna) ja yksi Kemissä (Pohjolan Tytöt (ja Kemin Kotkat)). Tempelscouterna on ruotsinkielinen.

Pelastusarmeijan partiolaiset tapaavat lippukuntaryhmittymänsä puitteissa vähintään kerran vuodessa pt-kisoissa, partiopäivillä, yhteisillä leireillä tai vaelluksilla. Yhteisistä tapahtumista sovitaan tammikuussa pidettävillä lippukuntaryhmittymän partiojohtajapäivillä.

Pelastusarmeijan lippukunnissa noudatetaan Suomen Partiolaisten partio-ohjelmaa. Toiminnassa korostetussa asemassa on palvelu. Lippukuntaryhmittymällä on laajat kansainväliset yhteydet.

Historiaa

Joukkueita aletaan kutsua lippukunniksi
Pelastusarmeijan edustaja SVPR:n keskushallituksen varajäsenenä
  • 1960 ruotsinkieliset pelastuspartiotytöt liittyvät FSFSF:iin.

Pelastusarmeijan partiotoiminta poikkesi muusta partiotoiminnasta monella tapaa. Toiminnan pohjana oli uskonnon voimakas korostaminen. Tunnus ei ollut "Ole valmis" vaan "Pelasta ja palvele". Myös partiolupaus poikkesi. Partiopuku oli harmaa, tytöillä kaulus ja hihansuut olivat harmaat. Nuorimmat partiotytöt eivät olleet tonttuja vaan päivänsäteitä. Lippukuntaa kutsuttiin alkujaan prikaatiksi, sittemmin joukkueeksi (jota johti joukkueenjohtaja) ja lopulta lippukunnaksi (jonka johdossa lippukunnanjohtaja).

Keskeisimpiä ja toiminnassa näkyvimpiä eroja verrattuna muuhun suomalaiseen partiointiin oli se, että pelastuspartioinnissa toiminta tapahtui Englannin ja Yhdysvaltojen tyyliin paljon enemmän lippukunnassa; toimiminen vartioissa oli vierasta.


Kotisivut

Lähteet