Ero sivun ”Piikkiön Tammipartio” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 137: Rivi 137:


Tukisäätiönä toimii [[Piikkiöläisen partiotoiminnan tukisäätiö]]
Tukisäätiönä toimii [[Piikkiöläisen partiotoiminnan tukisäätiö]]
==Tunnettuja Piikkiön Tammipartiolaisia==
* [[Harri Lukander|Harri "Porkkana" Lukander]], [[Partiovaruste|Partiovarusteen]] hallituksen puheenjohtaja, [[World Scout Foundation|B-P Fellow]]


{{Lounais-Suomen Partiopiiri}}
{{Lounais-Suomen Partiopiiri}}

Versio 18. marraskuuta 2019 kello 00.21

Piikkiön Tammipartio
Virallinen nimi
Piikkiön Tammipartio r.y.
Perustiedot
Perustettu: 1974
Jäsenmäärä: 241 henkilöä
Lyhenne: PTP
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Piikkiö
Alue: Altti
Partiopiiri: Lounais-Suomen Partiopiiri
Taustayhteisö: Piikkiön seurakunta
Toimipaikat
Kolo: Hepojoentie 4, Piikkiö
Kämppä: Hepojoki, Piikkiö
Tunnukset
Huivi
Sininen huivi huivimerkillä
Vsp ptp huivi2.gif
Partiopaita
Sininen
Lippu
Ptplippu.jpg
Tunnus
Ptp-logo.gif
Linkit
http://www.tammipartio.fi/


Partiolippukunta Piikkiön Tammipartio r.y. (PTP) on kaikille avoin yhteislippukunta Piikkiössä. Lippukunnan taustayhteisönä Piikkiön seurakunta.


Piikkiöläistä partiotoimintaa vuodesta 1947

Vuonna 1947 perustettu poikalippukunta Linnavuoren Sissit ja vuonna 1951 perustettu tyttölippukunta Haukkavuoren Siskot yhdistyivät vuonna 1974 Piikkiön Tammipartioksi.

1940-luku

  • 1947: Partiolippukunnan perustava kokous pidettiin 2. huhtikuuta 1947 Piikkiön Osuusmeijerin tiloissa Veikko Tähkäpään aloitteesta. Paikalla oli kolmisenkymmentä poikaa. Lippukunnanjohtajaksi valittiin tietysti Veke ja lippukunta sai nimekseen Linnavuoren Sissit (LVS). Vartioita oli aluksi neljä: Ilves, Haukka, Kotka ja Susi. Retkeilytoiminta oli erittäin vilkasta, huomattavasti vilkkaampaa kuin nykyään. Lippukunnalla ei ollut varsinaista kokoontumispaikkaa.
  • 1948: Lippukunnan ensimmäinen kesäleiri pidettiin Harvaluodossa yhdessä urheiluseura Karhun kanssa. Mukana oli 23 partiolaista. Lippukunnan jäsenmäärä oli 40.
  • 1949: Lippukunnanjohtajan sijaisena toimi Harri Lehtonen. Kesäleiri pidettiin Harvaluodon Alastalon rannassa yhdessä Puhurin Poikien kanssa, mikä oli erinomaista leirikoulua jatkoa ajatellen. Osallistuttiin ensimmäisen kerran myös partioparaatiin, matka Turkuun tehtiin junalla.

1950-luku

  • 1950: Kuten kai on tavallista, kohosi vuoden mieleenpainuvimmaksi tilaisuudeksi nytkin kesäleiri, joka pidettiin Pähkinäisten saaressa. Meitä oli siellä 23. Leiri jää muistoihin hevosten ja vaskikäärmeiden leirinä, sillä näitä siellä saarella oli kumpaisiakin runsaasti. Piirin ohjelmassa oli maakuntaviesti pyörillä. LVS:n tehtävänä oli kuljettaa viesti Piikkiöstä Lietoon. Viestissä kilpailtiin lippukuntien välillä osanottoprosentista. Meille tuli voitto 80 % osanotolla. Ensimmäinen piirin mestaruus oli Veke Tähkäpään voitto yösuunnistuksessa.
  • 1951: 18-vuotias Kalervo Karhu hoiti sijaisena lippukunnanjohtajan tehtäviä. Osallistuttiin ensimmäistä kertaa partiotaitokisoihin ja heti oli tuliaisina harmaan sarjan mestaruus. Edellisvuoden tapaan oli nytkin piirin ohjelmassa pyöräilytapahtuma. Pyöräilimme Piikkiöstä Kuusiston linnan raunioille ja Turun Pyöräilijöiden lahjoittama pokaali siirtyi palkintohyllyymme. Partiolippukunta Haukkavuoren Siskot (HVS) perustettiin 14. lokakuuta 1951. Perustamiskokouksessa oli läsnä 6 tyttöä ja 9 poikaa. Maire Mäkelästä tuli lippukunnanjohtaja. Tytötkin aloittivat neljällä vartiolla: Tammi, Vaahtera, Pihlaja ja Koivu. HVS:n jäsenmäärä oli vuoden lopussa 35. Yhteinen joulujuhla vietettiin Pappilan tuvassa.
  • 1952: Harvaluodon kesäleirille hankittiin purjevene ja kanootti, mikä toi oman vaihtelunsa. Poikapiirin kisat pidettiin Piikkiössä ja kotikenttäetu toi vihreän sarjan mestaruuden Kotka-vartiolle. Partiolaisten kokoontumispaikkana oli Pappilan piha-alueella oleva mökki.
  • 1953: Meripartiointi jatkui. Pojat tekivät tyttöjen kanssa yhteisen yöretken Piikkiönlahdella ankkuroituna olleeseen "Osmoon". Vuotta juhlisti uuden kolon saaminen seurakuntatalon alakerrasta.
  • 1954: HVS:n lippukunnanjohtajaksi tuli Eila Heinonen (nyk. Lindroos). Piirin kevätparaatin aktiivisuuskilpailussa LVS sijoittui toiseksi 84,4 % osanotolla.
  • 1955: Piirien hiihtomestaruuskilpailut järjestettiin Piikkiössä. HVS:n ensimmäinen piirimestari oli Tuula Liinamaa tuossa kisassa. Tänä talvena retkeiltiin paljon yhdessä. Tiettävästi ensimmäinen yhteinen kesäleiri pidettiin Kokolahden rannassa kuten aikaisemminkin. Tarmo Lindholm valittiin 21-vuotiaana Veken seuraajaksi LVS:n lippukunnanjohtajaksi.
  • 1956: Tuona vuonna alkoi yhteistoiminta naapurilippukuntien Kaarinan Ristiritarien ja Poimarin Poikien kanssa viestihiihdon "Kolmen kovan kiistan" muodossa. LVS voitti kuten sitten kahtena seuraavanakin vuonna kilpailtavana olleen kiertopalkinnon. Lippukuntien yhteinen vanhempainneuvosto aloitti toimintansa tir. Kauko Tunturin johdolla.
  • 1957: Vuoden päätapahtumaksi muodostui lippukuntien yhteinen vuosijuhla (10 ja 5 vuotta) ja partiolippujen vihkimistilaisuus. Vanhempainneuvoston avustuksella saatujen lippujen kanssa innostuttiin osallistumaan Helsinkiin valtakunnalliseen paraatiin. Lippukuntien kesäleirejä siirryttiin pitämään Eino ja Martta Pajun rannassa seuraavaksi 10 vuodeksi. Sauvojapoikien ja Poimarin Poikien kanssa LVS piti vj-kurssin Peuraniemessä. Piikkiöläisten lippukuntien yhteinen jäsenmäärä oli 120.
  • 1958: Hangon suurleirille osallistui yli 4000 poikaa, joista 19 Piikkiöstä. Piikkiöläiset järjestivät myös omenakeräyksen, jonka saalis lähetettiin Ilomantsin koululaisille. HVS:n lippukunnanjohtajaksi tuli opettaja Milja Mallat.
  • 1959: "Itsemurhakävelyssä" piikkiöläiset tekivät Suomen ennätyksen. Valtakunnallisessa Kaikkien Kolkkien Kilpailussa tuli LVS:lle ylivoimainen voitto.

1960-luku

  • 1960: Äitikerho aloitti toimintansa Martta Pajun johdolla Yltöisten suunnalla. Tarmo sai ensimmäisenä Gilwell-leirin käyneenä nappulat. Kelo-vartio voitti Piikkiöön piirin punaisen sarjan pt-mestaruuden. TS:n kiertopalkinto ruotsalaisviestissä voitettiin omaksi. LVS:n ja HVS:n välillä tehtiin sopimus kaluston yhteiskäytöstä.
  • 1961: Suunnistus oli edelleen vahva. Poikapiirin yösuunnistuskilpailuissa LVS voitti kaikki mestaruudet. Poikien jäsenmäärä oli 72 ja tyttöjen 61.
  • 1962: Piirin mestaruuskilpailuissa voitettiin kaikkiaan 20 mitalia, joista 9 kultaista. VSPP:n suunnistuskisat järjestettiin Piikkiössä. Lippukunnan kesäleirillä oli eestiläispoika vieraana, joka herätti ihmetystä syömällä perunat kuorineen. Kirsti Salokangas (nyk. Hårdh) valittiin HVS:n lippukunnanjohtajaksi.
  • 1963: Lippukunnat osallistuivat piirileirille. Tyttöjen vuoden tunnuksena oli "Kotiseutu ja retkeily", minkä johdosta tehtiin retket ainakin tähtitorniin, Haukkavuorelle ja tulevaan kotiseutumuseoon.
  • 1964: HVS:n lippukunnanjohtajaksi valittiin Vilma Hovi (nyk. Berg). Jäsenmäärässä oli aallonpohjat, poikia 29, tyttöjä sentään 44. Tytöt järjestivät salaatti- ja voileipäkurssin.
  • 1965: Seurakunnan nuoriso-ohjaaja Olli Liski toimi lippukunnanjohtajana tämän vuoden. Pojat osallistuivat SPJ:n Hakkis-leirille. tytöt Joutsassa pidettyyn Neljän Tuulen Leiriin.
  • 1966: Tyttöjen ja poikien kevätvihreä järjestettiin Piikkiössä.
  • 1967: Leirit siirtyivät taas Harvaluotoon. Seurakunnan nuoriso-ohjaaja Lauri Jaakkola tuli LVS:n johtoon. HVS järjesti suunnistuskurssit.
  • 1968: Jouko Kallio ja Markku Lahdelma pitivät yllä kolkkatoimintaa (nyk. sudenpennut). Muuta toimintaa ei pojilla ollutkaan.
  • 1969: Ulla Vuori (nyk. Söderholm) tuli HVS:n lippukunnanjohtajaksi. Pojilla oli edelleen hiljaiseloa.

1970-luku

  • 1970: Tänä vuonna pojilla ei ollut mainittavaa toimintaa, tyttöjen toiminta oli tasaista ja jäseniä 41.
  • 1971: Tarmo Lindholm tuli takaisin piikkiöläiseen partiotoimintaan ja LVS:n lippukunnanjohtajaksi. Irma Lindholm valittiin loppuvuodesta HVS:n johtoon. Jäseniä oli pojilla jo 67, uusi alku oli innokas, tytöillä oli yksi vartio ja yksi tonttuparvi (nyk. sudenpennut) ja jäseniä 43.
  • 1972: Harvaluodon kesäleireillä oli leiriläisiä 28 poikaa ja 29 tyttöä. LVS saavutti ensimmäiset Suomen mestaruudet suunnistuksessa Markku Heinosen ja Kimmo Fingerroosin tuomina.
  • 1973: Tyttöjen lippukunnanjohtajan tehtävät jaettiin Seija Ahtikarin, Maija Hanhijärven ja Marketta Reinin kesken. Muuten toiminta oli entisellään.
  • 1974: Haukkavuoren Siskot ja Linnavuoren Sissit yhdistyivät Piikkiön Tammipartioksi. Lippukunnanjohtajaksi valittiin Eero Ahtikari. Osallistuminen lippukunnan tilaisuuksiin oli hyvin innokasta. Kesäleireillä oli osanottajia peräti 51. Tehtiin kevätretki Tampereelle. Pojat voittivat puulaakin A-sarjan lentopallossa. Hankittiin oma auto! Kolme tyttöä osallistui kansainväliselle Neljän Tuulen leirille.
  • 1975: Järjestettiin tanhukurssit.
  • 1976: Harri Lukander tuli 21-vuotiaana Tammipartion lippukunnanjohtajaksi. Toiminta suuntautui nyt runsaasti myös ulospäin. Osallistuttiin myös Leon Lenkkiin sekä ensi kertaa Ritarikokeeseen. Kevätretki tehtiin nyt Korppooseen. Sudenpennut osallistuivat V-SP:n suurelle Tammileirille. Vuoden teemana oli NATURA-76, jonka yhteydessä järjestettiin äitienpäivänä luontopolku. Järjestettiin ensi kertaa myös teiden varsien puhdistustalkoot ja tiernapoikapalvelu.
  • 1977: Kesäleiri HUMU-77 järjestettiin Kemiön Tolfnäsissä. Toimintaa suunnattiin luontoon, erätaitoihin ja retkeilyyn. Jäsenmäärä oli 137. Järjestettiin V-SP:n hiihtomestaruuskilpailut. Vuoden teemana oli palvelu, mikä näkyi erilaisin palvelutempauksin. Osallistuttiin piiripäivillekin.
  • 1978 Pidettiin hiihtolomalla ensimmäistä kertaa talvileiri Suxi-78 ja osanottajia 29. Paimion, Sauvon ja Liedon partiolaisten kanssa järjestettiin ensimmäinen yhteinen kesäleiri Kemiössä, ALE-78. Osallistuttiin sekä SP:n talvi- että syysmestaruuskisoihin partiotaidoissa. Harri Lukander valittiin "Vuoden partiojohtajaksi" Suomessa. Törtönen aloitti ilmestymisensä.
  • 1979: Kansainväliselle Karelia-79 suurleirille osallistui 50 tammipartiolaista. Suunnitelmallinen johtajahuolto vakiinnutti asemiaan. Sudenpennut olivat taas Tammileirillä Sauvossa. Ensimmäinen I luokan loppukoevaellus järjestettiin joulukuussa. Peura-vartio voitti piirin pt-mestaruuden vihreässä sarjassa. PTP järjesti V-SP:n sudenpentujohtajien vihjepäivät. Martti Ottossonin suunnittelema Tammipartion lippu vihittiin käyttöönsä syyskirkossa 23.9.79.

1980-luku

  • 1980: Uusi huivimerkki oli ensi kertaa paraatissa. Kesäleiri VaSu-80 pidettiin Harvaluodossa. Lippukunnan eräkämpän rakentaminen aloitettiin Hepojoella. Alettiin järjestää II ja III luokan loppukokeita. Orava-vartio teki pyöräretken Ahvenanmaalle. Sotainvalidien syyskeräys järjestettiin ensimmäistä kertaa Tammipartion toimesta. Lippukunnan jäsenmäärä oli 163.
  • 1981: Ensimmäistä kertaa oltiin Suomusjärvellä kesäleirillä. Kalevala-aiheisella Hippa-81-leirillä oli 40 tammipartiolaista. Järjestettiin Piikkiössä sudenpentujen taitokisat Taikanuoli-81. Alettiin järjestää vammaisille joulujuhlaa ja kerättiin leluja keskuslaitokselle. Järjestettiin SPR:n EA I -kurssit. Tammipartio sai kevätparaatista Sukkula malja -marssikannun.
  • 1982: Sudenpennut olivat mukana tuhannen pennun Tammileirillä. Vartioikäiset olivat ALEKSIS-leirillä alueen lippukuntien kanssa. PTP:n pöytästandaari valmistui.
  • 1983: PTP sai oman ansiomerkkinsä. Tammipartion ensimmäisestä lapinvaelluksesta (Kuutus-83) Saariselälle tuli suurin kesäleiri, 53 tammipartiolaista. Järjestettiin pt-kisat alueen lippukunnille.
  • 1984: Vartioikäisten kesäleiri Tellus-84 pidettiin jälleen Suomusjärvellä. Lisäksi osallistuttiin piirin Iso-Hölö -talvileiriin. Jäsenmäärä oli 174.
  • 1985: Harrin seuraajaksi lippukunnanjohtajaksi valittiin Petri Ahokas. SP:n Miilu-85 suurleiri oli kesän päätapahtuma. Niille, jotka eivät päässeet leirille, järjestettiin MIILUKE-leiri Kemiössä. Syksyllä järjestettiin lyhyellä varoitusajalla SP:n suunnistusmestaruuskilpailut.
  • 1986: Timo Kalliosta tulee lippukunnanjohtaja. Partiovuosi kuluu pitkälti piirin pt-syysmestaruuskilpailuiden järjestämisessä. Tammen Taisto 86 onkin suurmenestys. Ensimmäinen syysleiri näki valonsa Harvaluodossa 93 osanottajan voimalla. Kesäleiri Erä-86 järjestettiin taas Suomusjärvellä. Sudenpennut olivat taas Tammileirillä. Majavat voittivat piirin kevätkisojen oranssin sarjan mestaruuden. Jäsenmäärä nousee ensi kertaa yli 200 sudenpentuosaston laajentumisen ansiosta.
  • 1987: Elina Hilakari valitaan lippukunnanjohtajaksi. Vanhempainneuvosto järjestää hiihtolomalla laskettelumatkan Ruotsiin. Tammipartio täyttää 40-vuotta eräkämpällä 5.-7.6.87. Vartioikäiset olivat Ruukki-87-leirillä alueen lippukuntien kanssa.
  • 1988: Lippukunnan kesäleiri Kander-88 pidetään ensimmäisen kerran ulkomailla, Sveitsin Kanderstegissa sijaitsevassa partiokeskuksessa. Majavat voittavat piirin talvikisojen oranssin sarjan mestaruuden.
  • 1989: Varsinais-Suomen Partiopiirin teemana oli "Koe kesäleiri". Sen mukaisesti järjestettiin kesäleiri Kuksa-89 Suomusjärvellä. Sudenpentujen osallistuvat Tammileirillä. Pojat-kilpailuvartio sijoittuu toiseksi SP:n syysmestaruuskilpailuissa. Jäsenmäärä oli 234. Tammikilta aloittelee toimintaansa.

1990-luku

  • 1990: Osallistutaan SP:n suurleirille Tervas-90. Pojat voittavat piirin syysmestaruuskisojen harmaan sarjan mestaruuden.
  • 1991: Timo Järvensivu valitaan lippukunnanjohtajaksi. Vartioikäiset osallistuvat Kalavale-93 -alueleiriin Taalintehtaalla.
  • 1992: Tammipartio järjestää V-SP:n talvimestaruuskilpailut, Oravanpyörä-92 Piikkiössä. Vartioikäisten kesäleiri Camelot-92 järjestetään Suomusjärvellä ja sudenpennut osallistuvat Tammileirille. Kevätparaatissa saavutettaan suurten yhteislippukuntien sarjassa marssikilpailun voiton.
  • 1993: Lippukunnan historian toinen lapinleiri Muotka-93 järjestetään Muotkatuntureilla. Jäsenmäärä oli 217.
  • 1994: Vuoden tärkeimmäksi tapahtumaksi muodostui koko lippukunnan yhteinen kesäleiri Brownsea-94 Kiikalassa. Kevätparaatissa lippukunta saavutti ryhtikilpailun voiton suurten yhteislippukuntien sarjassa.
  • 1995: Sisko Hiiri valitaan lippukunnanjohtajaksi. Vartioikäiset osallistuvat Sherwood-95 alueleirille ja sudenpennut Tammileirille.
  • 1996: Tammipartiolaiset osallistuvat Loisto-96 suurleirille muodostaen Altti-ruokasavun yhdessä paimiolaisten ja sauvolaisten lippukuntien kanssa. Sudenpennut ja uudet vartiolaiset pitävät kesäleirin Taalintehtaalla. Pojat voittavat V-SP:n syysmestaruuskilpailuissa harmaan sarjan. Lastennäytelmänä Sipilänmäellä on Tingelis-tangelis-puutarha.
  • 1997: Tulee kuluneeksi 50 vuotta partiotoiminnan alkamisesta Piikkiössä. Vuotta juhlistetaan erilaisilla tapahtumilla. Koko lippukunnan yhteistä kesäleiriä Pohjolan Pidot-97 vietetään Kemiön Sandössa. Sipilänmäellä esitetään Koko kaupungin Vinskiä.
  • 1998: Ismo Nikkola valitaan lippukunnanjohtajaksi. Vartiolaiset viettävät kesäleirin Lynx Nääs-98 Kurussa. Sudenpennut osallistuvat piirin Tammileirille. Kevätparaatissa lippukunta saavuttaa ryhtikilpailun voiton suurten yhteislippukuntien sarjassa. Suohaukat voittavat piirin kevätkisoissa vihreän sarjan mestaruuden. Lastennäytelmänä Sipilänmäellä on Kiljusen herrasväki
  • 1999: Vartiolaiset osallistuvat Altti-alueen yhteiselle alueleirille Ratsula-99 Harvaluodossa. Sudenpennuilla on oma leiri Peikkometsä-99 niinikään Harvaluodossa. Sipilänmäellä esitetään lastenteatteria viidettä kertaa. Näytelmänä on "Kolme Iloista Rosvoa". Lisäksi järjestetään V-SP:n suunnistusmestaruuskilpailut.

2000-luku

  • 2000: Salla Rintala aloittaa lippukunnanjohtajana. Vartioikäisten kesäleiri Kuikka-2000 järjestetään Suomusjärvellä. Sudenpennut pitävät leirinsä Harvaluodossa. Osallistutaan partiolaisten Suurjuhlaan Helsingissä sekä piirin talvileirille TulenTaigaan. Sipilänmäellä esitetään Saapasjalkakissaa.
  • 2001: Vaellusleiri Huiputus-2001 järjestetään Saariselällä. Sudenpennut osallistuvat piirin Tammileirille. Sipilänmäellä esitetään Fedja-setä, kissa ja koira.
  • 2002: Sudenpentujen ja vartiolaisten yhteistä kesäleiriä, Suuri Seikkailu, vietetään Kustavissa. Järjestetään V-SP:n sudenpentukisat Matkalla metsään. Sipilänmäellä esitetään näytelmä "Etsiväpalvelu Limppu ja Pullava".


Lippukunnanjohtajat

  1. Eero "Cicero" Ahtikari 1974-1975
  2. Harri "Porkkana" Lukander 1976-1984
  3. Petri "Pete" Ahokas 1985
  4. Timo Kallio 1986
  5. Elina "Ellu" Hilakari 1987-1990
  6. Timo "Järväri" Järvensivu 1991-1994
  7. Sisko "Viivi" Hiiri 1995-1997
  8. Ismo "Iska" Nikkola 1998-1999
  9. Salla Rintala (nyk. Axelin) 2000-2002
  10. Petri "Pete" Kairinen 2003-2005
  11. Katri Lehto 2005-2006
  12. Jussi "Nuppi" Nummelin 2007-2009
  13. Henna Koskimäki 2010-2011
  14. Lauri Lehmus 2012 - 2013
  15. Miikka Sipilä 2013 - 2016
  16. Marianna "Maija" Hilakari 2017 -

Tausta- ja tukiyhteisöt

Taustayhteisönä toimii Piikkiön seurakunta.

Tukiyhdistyksenä toimi (ennen lippukunnan rekisteröitymistä yhdistykseksi) Tammikilta ry.

Tukisäätiönä toimii Piikkiöläisen partiotoiminnan tukisäätiö

Tunnettuja Piikkiön Tammipartiolaisia

Lounais-Suomen Partiopiiri

Lounais-Suomen Partiopiiri.svg

Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö

Alueet

Altti | Etelä-Turku | Huittinen | Kaakkois-Turku | Kymmenykset | Leijankorpi | Maarian Partioyhtymä | Pohjoiskulma | Pohjois-Satakunta | Pohjois-Turku | Pori | Rannikkoseutu | Rauma | Salo | Saviseutu

Aluejärjestöt

Kaarinan Partiolaiset | Porin Partiolaiset | Turun Partiolaiset

Lippukunnat

Ahertajat | Ahlaisten Ankkurit | Alastaron Jyväset | Auran Eräkurjet | Auran Tytöt | Auran Tähti Pojat | Euran Peurat | Halikon Siniset | Harjavallan Pirkat | Henrikin Tapulitytöt | Hirvensalon Eräpojat | Honkahukat | Huittisten Eränkävijät | Ilpoisten Vuorenkävijät | Jokikylän Pojat | Jokilaakson Ravut | Jämijärven Miilunvartijat | Kaarinan Korpiklaani | Kaarinan Ristiritarit | Kaarinan Sädetytöt | Kairankiertäjät | Kakskerran Kaksoispiste | Kankaanpään Korpiveikot | Karimo | Karvian Majavapartio | Keikyän Korvenkävijät | Kiikalan Kelopartio | Kiikoisten Partiopojat | Kiskon Kupariset | Kiukaisten Metsäveikot | Kipinäpartio | Kolkankävijät | Kopardit | Koroisten Ritarit | Koroisten Sarpiot | Kosken Kerkät | Kullaan Kuusipeurat | Kupittaan Henrikinpojat | Kustavin Merikotkat | Kuusenkävyt | Kuusiston Linnanyrjänät | Kyrön Kiurut ja Kokot | Käppäräpartio | Laitilan Eräsissit | Laitilan Lumikit | Lallin Partio | Lavian Eränkävijät | Leirisiskot | Liedon Eränkävijät | Littoisten Pirtapiiat | Loimaan Nuotioloimut | Loimaan Saviset | Lokalahden Erälokit | Louhen-Tytöt | Lounatuulenkävijät | Luvian Loukke | Lähteen Tytöt ja Pojat | Lätynkääntäjät | Maarian Kämmekät | Maarian Tähkät | Marjatat ja Mikon Pojat | Marttilan Martit | Maskun Hemmingin Tyttäret ja Pojat | Mellilän Menninkäiset | Merenkävijät | Merimaskun Reimarit | Meri-Porin Partio | Mesikäpälät | Mietoisten Kolopuutintit | Mikaelin Sinikellot | Mustavuoren Sissit | Muurlan Muurahaiset | Mynämäen Maahiset | Myrskypojat | Naantalin Naakat | Naantalin Siniset | Nakkilan Partiolaiset | Narvin Pojat | Narvin Tytöt | Nousiaisten Henrikin Lippukunta | Nuotiotytöt | Ouran Partiolaiset | Paraisten Merikotkat | Partio-Puhurit | Perttelin Piketit | Piikkiön Tammipartio | Pomarkun Polunkävijät | Porin Nuotiopojat | Porin Tertut | Porin Tulitikut | Porin Versot | Puhurin Pojat | Pyhän Laurin Ritarit | Pyhärannan Korpiankkurit | Pääskyparvi | Pöytyän Pöllöt | Raision KilliNallit | RajakivenKiertäjät | Rantakaarinat | Rauman Partiotytöt | Rauman Sinermot | Rauman Suuntaveljet | Ruoripojat | Ruskon Maunun Partio | Rymättylän Märssyvahdit | Saaren Kiertäjät | Salon Eränkävijät | Salon Leiriveikot | Sauvon Hakkiset | Saviseudun Peurat | Siikaisten Karhunveikot | Suomusjärven Mesoliitit | Säkylän Partio | Tarvan Tapiot | Tasalam Boja | Tavastin Liljat | Teljän Partio | Teljän Tuikkeet | Toivon Erätytöt | Tornikotkat | Tornipääskyt | Taivassalon Tupshaukat | Turun Eränkävijät | Turun Meripeikot | Turun Metsänkävijät | Turun Mikaelin Siniset | Turun Partio-Sissit | Turun Sinikotkat | Turun Suuntaveljet | Turun Tähti-Tytöt | Turun Versot | Tuulihaukat | Ulvilan Eräpojat | Ulvilan Erätytöt | Uudenkaupungin Merihait | Vaakun Vartijat | Vahdon Korvenkävijät | Vampulan Varpuspartio | Varsinais-Suomen Samoilijat | Vehmaan Lustaset | Vesipeikot | Väinän Vartijat | Yläneen Korpijunkkarit | Ypäjän Eränkävijät

Muut partioyhdistykset

Akateeminen partiokilta (Turku) | Turun Pyhän Yrjänän Kilta (Turku) | Charlotta-kilta (Pori) | Franciscus-kilta (Rauma)