Ero sivun ”Pirkan Pojat” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 43: | Rivi 43: | ||
Partiotoiminta aloitettiin Nokialla alunperin vuonna 1918 Hyrsky-nimisen partioseuran toimesta. Vuosina 1918-1922 Nokialla toimi myös sekajärjestö Nokian Partiolaiset. Toiminta hiljeni vuosiksi, kunnes Pirkan Pojat perustettiin Nokialla 1937. Toiminta oli alussa vilkasta, mutta hiljeni sotavuosien ajaksi, joskaan ei lakannut kokonaan. Tammikuusta 1945 toiminta alkoi uudelleen ja on jatkunut katkotta tämän jälkeen, joskin jäsenmäärä on vaihdellut vuosien saatossa 20 ja 150 välillä. | Partiotoiminta aloitettiin Nokialla alunperin vuonna 1918 Hyrsky-nimisen partioseuran toimesta. Vuosina 1918-1922 Nokialla toimi myös sekajärjestö Nokian Partiolaiset. Toiminta hiljeni vuosiksi, kunnes Pirkan Pojat perustettiin Nokialla 1937. Toiminta oli alussa vilkasta, mutta hiljeni sotavuosien ajaksi, joskaan ei lakannut kokonaan. Tammikuusta 1945 toiminta alkoi uudelleen ja on jatkunut katkotta tämän jälkeen, joskin jäsenmäärä on vaihdellut vuosien saatossa 20 ja 150 välillä. | ||
Koska kesä- ja talvileirien välillä tapasi alkuaikoina tapahtua jäsenkatoa, järjestettiin syksystä 1953 alkaen syysvaellus Reiskan lenkki eli Reskis piristämään leirien välistä aikaa. Vuodesta 1962 Reskis sai seurakseen keväälle Jaskan Vaelluksen eli Jaskiksen. Nämä lippukunnan yhteiset seikkailijäikäisestä ylöspäin suunnatut yöretket ovat oleellinen osa toimintaa vielä nykypäivänäkin. | |||
Pirkan Poikien kokoontumistilojen juuret ovat tukevasti Nokian Kerholassa. Alussa kokoonnuimme Kerholan näyttämön takaosan yläkerrassa, myöhemmin kellarissa useassakin eri huoneessa. Remontin vuoksi Pirkan Pojat oli 1962-1964 evakossa Kerholasta ja tuona aikana jonkin aikaa kokonaan ilman kokoustiloja. Syksyllä 1964 pääsimme kuitenkin takaisin Kerholan kellariin samanaikaisesti Nokian Partiotyttöjen kanssa eri puolille käytävää. Näissä tiloissa saimme kokoontua vuoden 1996 syksyyn asti, jolloin jouduimme jälleen remontin vuoksi evakkoon. Remontin jälkeen pääsimme jälleen Kerholaan syksystä 1997 lähtien, kunnes muutimme englanninkielisen leikkikoulun kasvaneen tilantarpeen vuoksi Yrittäjäkadulle nykyisiin tiloihimme syksyllä 2003. Uudet tilat meille tarjosi Nokian kaupunki ja niihin kuului aiemmasta poiketen myös varastotilaa. | Pirkan Poikien kokoontumistilojen juuret ovat tukevasti Nokian Kerholassa. Alussa kokoonnuimme Kerholan näyttämön takaosan yläkerrassa, myöhemmin kellarissa useassakin eri huoneessa. Remontin vuoksi Pirkan Pojat oli 1962-1964 evakossa Kerholasta ja tuona aikana jonkin aikaa kokonaan ilman kokoustiloja. Syksyllä 1964 pääsimme kuitenkin takaisin Kerholan kellariin samanaikaisesti Nokian Partiotyttöjen kanssa eri puolille käytävää. Näissä tiloissa saimme kokoontua vuoden 1996 syksyyn asti, jolloin jouduimme jälleen remontin vuoksi evakkoon. Remontin jälkeen pääsimme jälleen Kerholaan syksystä 1997 lähtien, kunnes muutimme englanninkielisen leikkikoulun kasvaneen tilantarpeen vuoksi Yrittäjäkadulle nykyisiin tiloihimme syksyllä 2003. Uudet tilat meille tarjosi Nokian kaupunki ja niihin kuului aiemmasta poiketen myös varastotilaa. | ||
Partiomajamme Pihkapirtti on ollut käytössämme syksystä 1959. Mökki sijaitsee Urhatunniemessä Nokian Seurakunnan mailla. Mökin rakennustarpeet saatiin pitkälti lahjoituksena Nokian alueen yrityksiltä ja maatiloilta ja se rakennettiin talkootyönä. Pihkapirttiä ovat käyttäneet Pirkan Poikien lisäksi ahkerasti myös Nokian Partiotytöt, Satahämeen Vasamat sekä jonkin verran myös Nokian Eräveikot. Mökki myös mahdollisti veneilytoiminnan aloittamisen, joka jatkuu vilkkaana kesäisin vielä nykyäänkin. | Partiomajamme Pihkapirtti on ollut käytössämme syksystä 1959. Mökki sijaitsee Urhatunniemessä Nokian Seurakunnan mailla. Mökin rakennustarpeet saatiin pitkälti lahjoituksena Nokian alueen yrityksiltä ja maatiloilta ja se rakennettiin talkootyönä. Pihkapirttiä ovat käyttäneet Pirkan Poikien lisäksi ahkerasti myös [[Nokian Partiotytöt]], Satahämeen Vasamat sekä jonkin verran myös Nokian Eräveikot. Mökki myös mahdollisti veneilytoiminnan aloittamisen, joka jatkuu vilkkaana kesäisin vielä nykyäänkin. | ||
Pirkan Pojilla on ollut pitkään yhteistä toimintaa sisarlippukunta Nokian Partiotyttöjen kanssa. Toiminta on lähivuosina tiivistynyt entisestään. | |||
Pirkan Poikien vihreäharmaa lippu on otettu käyttöön 23.4.1953 ja punaharmaa huivi 14.11.1960. Lipun väristä huivia emme saaneet, koska värit olivat jo käytössä toisella lippukunnalla. | Pirkan Poikien vihreäharmaa lippu on otettu käyttöön 23.4.1953 ja punaharmaa huivi 14.11.1960. Lipun väristä huivia emme saaneet, koska värit olivat jo käytössä toisella lippukunnalla. | ||
==Lippukunnanjohtajat== | ==Lippukunnanjohtajat== |
Versio 5. huhtikuuta 2014 kello 22.34
Pirkan-Pojat | |
---|---|
Perustiedot | |
Perustettu: | 1937 |
Lyhenne: | PiPo |
Sisarlippukunta: | Nokian Partiotytöt |
Toiminta-alue | |
Toiminta-alue: | Nokia |
Kotikunta: | Nokia |
Alue: | Nokia |
Partiopiiri: | Hämeen Partiopiiri |
Taustayhteisö: | Nokian NMKY |
Toimipaikat | |
Kolo: | Yrittäjänkatu, Nokia |
Kämppä: | Pihkapirtti eli "Pihkis" |
Tunnukset | |
Huivi | |
Punaiseen ja harmaaseen halkoinen | |
Partiopaita | |
Sininen | |
Linkit | |
Kotisivu: https://www.facebook.com/Partiolippukuntapirkanpojat |
Historia pähkinänkuoressa
Partiotoiminta aloitettiin Nokialla alunperin vuonna 1918 Hyrsky-nimisen partioseuran toimesta. Vuosina 1918-1922 Nokialla toimi myös sekajärjestö Nokian Partiolaiset. Toiminta hiljeni vuosiksi, kunnes Pirkan Pojat perustettiin Nokialla 1937. Toiminta oli alussa vilkasta, mutta hiljeni sotavuosien ajaksi, joskaan ei lakannut kokonaan. Tammikuusta 1945 toiminta alkoi uudelleen ja on jatkunut katkotta tämän jälkeen, joskin jäsenmäärä on vaihdellut vuosien saatossa 20 ja 150 välillä.
Koska kesä- ja talvileirien välillä tapasi alkuaikoina tapahtua jäsenkatoa, järjestettiin syksystä 1953 alkaen syysvaellus Reiskan lenkki eli Reskis piristämään leirien välistä aikaa. Vuodesta 1962 Reskis sai seurakseen keväälle Jaskan Vaelluksen eli Jaskiksen. Nämä lippukunnan yhteiset seikkailijäikäisestä ylöspäin suunnatut yöretket ovat oleellinen osa toimintaa vielä nykypäivänäkin.
Pirkan Poikien kokoontumistilojen juuret ovat tukevasti Nokian Kerholassa. Alussa kokoonnuimme Kerholan näyttämön takaosan yläkerrassa, myöhemmin kellarissa useassakin eri huoneessa. Remontin vuoksi Pirkan Pojat oli 1962-1964 evakossa Kerholasta ja tuona aikana jonkin aikaa kokonaan ilman kokoustiloja. Syksyllä 1964 pääsimme kuitenkin takaisin Kerholan kellariin samanaikaisesti Nokian Partiotyttöjen kanssa eri puolille käytävää. Näissä tiloissa saimme kokoontua vuoden 1996 syksyyn asti, jolloin jouduimme jälleen remontin vuoksi evakkoon. Remontin jälkeen pääsimme jälleen Kerholaan syksystä 1997 lähtien, kunnes muutimme englanninkielisen leikkikoulun kasvaneen tilantarpeen vuoksi Yrittäjäkadulle nykyisiin tiloihimme syksyllä 2003. Uudet tilat meille tarjosi Nokian kaupunki ja niihin kuului aiemmasta poiketen myös varastotilaa.
Partiomajamme Pihkapirtti on ollut käytössämme syksystä 1959. Mökki sijaitsee Urhatunniemessä Nokian Seurakunnan mailla. Mökin rakennustarpeet saatiin pitkälti lahjoituksena Nokian alueen yrityksiltä ja maatiloilta ja se rakennettiin talkootyönä. Pihkapirttiä ovat käyttäneet Pirkan Poikien lisäksi ahkerasti myös Nokian Partiotytöt, Satahämeen Vasamat sekä jonkin verran myös Nokian Eräveikot. Mökki myös mahdollisti veneilytoiminnan aloittamisen, joka jatkuu vilkkaana kesäisin vielä nykyäänkin.
Pirkan Pojilla on ollut pitkään yhteistä toimintaa sisarlippukunta Nokian Partiotyttöjen kanssa. Toiminta on lähivuosina tiivistynyt entisestään.
Pirkan Poikien vihreäharmaa lippu on otettu käyttöön 23.4.1953 ja punaharmaa huivi 14.11.1960. Lipun väristä huivia emme saaneet, koska värit olivat jo käytössä toisella lippukunnalla.
Lippukunnanjohtajat
- Eero Taipale 1937-1938
- Jorma Teriö 1939-1944
- Toivo Vaismaa 1945-1947
- Pauli Vahtera, Aimo Koskela 1948
- Pauli Vahtera 1949-1952
- Reino Muola 1953-1964
- Jaakko Kivekäs 1965-1968
- Jaakko Kotiranta 1969
- Ilmari Nahkola 1970
- Kimmo Penttinen 1971-1972
- Hannu Niinimäki 1973-1976
- Tapio Tuominen 1977
- Matti Jokinen 1978-1979
- Tapio Tuominen 1980-1981
- Jorma Tyven 1982-1995
- Ari Vuorinen 1996-2000
- Juha Vaahtolammi 2001-2004
- Jussi Kurkela 2005-2007
- Aapo Jormanainen 2008–2012
- Juha Heiskanen 2012-
Akaa | Forssa | Hämeenlinna | Mänttä | Nokia | Orivesi | Päijät-Häme | Riihimäki | Tampere (Länsipiiri • Sisäpiiri • Itäpiiri)
Hämeenlinnan alueen partiolaiset | Lahden alueen partiolaiset | Tampereen Partiolaiset
Aitolahden Hirvi-Veikot | Aitopartio | Aurinkovuoren Vartijat | Erä-Pirkot | Forssan Tornitulet ja Tornihaukat | Harjun Pojat | Harjun Veikot | Harjunalustan Siniveljet | Harjusiskot | Hauhon Partiolaiset | Hervannan Hukat | Hollolan Hirvenhiihtäjät | Humppilan Ilvespojat | Hämeen Haka-Versot | Hämeenkyrön Hälläpyörät | Hämeenlinnan Metsänkävijät | Härmälän Haukat | Härmälän Ilvestytöt | Ikaalisten Korpi-Kotkat | Ilvespartio | Jaakon Samoojat | Jaarlin Pojat | Janakkalan Ilvekset | Jokioisten Korvenkävijät | Joutjärven Kipinät | Juupajoen Eräpartio | Jämsän Jokipartio | Jämsän Leirisudet | Kaipolan Tiirat | Kalevan Karhut | Kalevan Suuntatytöt | Kalvolan Katajasiskot | Kalvolan Olavinpojat | Kanavan Vartijat | Karkun Samoojat | Kaskenkaatajat | Kaukapartio | Keurusseudun Partiolaiset | Kihniön Katajaiset | Kiikan Leiripeikot | Koijärven Kurjet | Kostian Kahlaajat | Kuhmoisten Korpisudet | Kuikkavuoren Pojat | Kulhan Kulkijat | Kuoreveden Kotkat | Kurun Kontiot | Kymen Kotkat | Kymen Vartiot | Kyynärön Kiertäjät | Kärkölän Kärpät | Lahden Ilvesveikot | Lahden Katajaiset | Lahden Siniset | Lahden Versot | Lammin Evonkävijät | Launeen Lähdesiskot | Lentävän Samoojat | Liekkitytöt | Lähteen Vartijat | Messukylän Metsäpojat | Messukylän Metsätytöt | Mouhijärven Metsot | Myllykylän Harjuvuokot | Myrskylinnut | Mäntänvuoren Partiolaiset | Nastapartio | Niihaman Saukot | Nokian Eräveikot | Nokian Partiotytöt | Nummen Eränkävijät | Näsijärven Kipinät | Näsin Tytöt | Orimattilan Samoilijat | Oriveden Eräsissit | Oriveden Eräsudet | Padaspartio | Parolan Eräveikot | Pirjetan Partio | Pirkan Pojat | Pirkkalan Pirkot | Pirkkalan Sotkapojat | Punkalaitumen Metsänkävijät | Puuha-Marit | Riihimäen Eräpojat | Riihimäen Erätytöt | Riihiveikot | Roineen Tytöt | Ryttylän Eräveikot | Sahalahden Sinisudet | Santamäen Palokärjet | Sata-Hämeen Vasamat | Stoolin Partiolaiset | Suodenniemen Suonkiertäjät | Sääksmäen Nuotiopojat | Tainionvirran Taimenet | Tammelan Metsänkävijät | Tammero | Tampereen Eräpojat | Tampereen Kotkat | Tampereen Lokit | Tampereen Metsänkävijät | Tampereen Versot | Teiska-Partio | Tervakosken Tervakset | Tervaksentekijät | Tesoman Sinisiskot | Toijalan Eräveikot | Torisevan Tarpojat | Tuuloksen Tulikourat | Tyrvään Metsänpojat | Urjan Varstat | Valkeakosken Korvenkävijät | Vammalan Nuotiosiskot | Wanajan Ilves | Vesilahden Valkohännät | Viialan Metsänkävijät | Viinikan Siniset | Vuoreksen Valloittajat | Ylöjärven Otava | Ylöjärven Viittaveljet