Puijon Pakertajat

PartioWikistä
Versio hetkellä 27. helmikuuta 2017 kello 01.28 – tehnyt Simolammenmies5 (keskustelu | muokkaukset) (kieliasu lähes täysin uusiksi + lisää tietoja)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Puijon Pakertajat
Perustiedot
Tyyppi: yhteislippukunta
Perustettu: 1972
Jäsenmäärä: n. 150 henkilöä
Lyhenne: PuPa
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Puijonlaakso, Päiväranta ja Julkula
Kotikunta: Kuopio
Partiopiiri: Järvi-Suomen Partiolaiset
Taustayhteisö: Puijon seurakunta
Toimipaikat
Kolo: Puijonlaaksossa ja Poukamassa
Kämppä: Kaatra ja Vaikko
Tunnukset
Huivi
sininen + neliö huivimerkki
Partiopaita
sininen
Linkit
https://sites.google.com/site/puijonpakertajat/home
Facebook

Puijon Pakertajat on kuopiolainen yhteislippukunta. Se on perustettu helmikuussa 1972, ja on tiettävästi ensimmäinen yhteislippukunnaksi perustettu lippukunta.

Lippukunnalla on kaksi koloa, Puijonlaaksossa (Suunnistajantie 7G) ja Poukamassa (Poukamantie 105).

Lippukunta käytää sinistä huivia, jossa huivimerkkinä keltainen neliö jonka sisällä kaksi ”Pakertajaa” vaellussauvoineen. Huivimerkissä Pakertajien rinkat muodostavat lisäksi kirjaimet PP, jotka kuitenkaan eivät vastaa lippukunnan virallista lyhennettä (PuPa).

Historia

Lippukunnan esihistoria

Vuonna 1952 on kuuleman mukaan perustettu Kuopion varuskuntaan partiolippukunta, ja tätä pidetään lippukunnan oletettuna perustamisvuotena. Vuosilta 1952-56 ei kuitenkaan ole kirjoitettuja lähteitä tai muitakaan muistikuvia.

Vuonna 1957 lippukunnan johtoon valittiin kapteeni E.J. Reinikainen. Lippukunnassa oli tuolloin 6 partiopoikaryhmää, kaksi kolkkaparvea ja useampi joukkue samoilijoita. Jäsenrekisteriotteen mukaan vuoden 1958 lopussa lippukunnassa on ollut 56 varsinaista jäsentä. Lippukunta teki tuona aikana paljon yhteistyötä alueen tyttölippukunta Touho-Tiinojen kanssa, ja vuonna 1964 lippukunnille tuli yhteinen vanhempainneuvosto. Tuolloin lippukunnanjohtajana oli Vesa Rossi ja Touho-Tiinojen lippukunnanjohtajana Hilde Turunen.

Vuonna 1967 lippukunnan toimitilaksi tuli Sompatie 7:n alakerrassa sijaitseva askarteluhuone. Samana vuonna kaupungin nuorisotoimiston avustuksella lippukunta pääsi myös ensi kertaa kokoontumaan omalle partiokololle Luistelijantielle.

Lippukunnan perustaminen

Varsinaisesti lippukunta perustettiin vuonna 1972, ja Touho-Tiinat otettiin täysipainoisesti mukaan toimintaan. Tuolloin lippukunta organisoitiin toimintatauon jälkeen uudestaan, ja uusi lippukunta otti nimekseen Puijon Vesaiset. Kaikki vanhan lippukunnan varat ja omaisuus siirtyivät Puijon Vesaisten käyttöön. Samana vuonna lippukunnalle saatiin myös taustayhteisö Kuopion Tuomiokirkkoseurakunnasta. Sekä tonttu-, että kolkkaosastot aloittivat tuolloin toimintansa Puijon Vesaisissa. Lippukunnanjohtajina toimivat noihin aikoihin Armas ja Eevi Kumpulainen, jotka hoitivat pestejään monta vuotta. Heidän jälkeensä lippukunnanjohtajina toimivat Tauno Rissanen ja Eija Keski-Nisula.

Lippukunnan muuttuessa sekalippukunnaksi alkoivat jäsenmäärät nousta. Pian eivät vanhat kokoustilat enää riittäneet, ja vuoden 1974 aikana lippukunta otti käyttöön uuden kolon Taivaanpankontiellä. Matti Komulainen otti johdon lippukunnassa vuoden 1977 paikkeilla, jolloin lippukunnan käyttöön saatiin Puijon seurakuntakeskuksen kerhohuone. Taustayhteisönä toimi silti edelleen Tuomiokirkkoseurakunta.

Lippukunta otti nimekseen Puijon Pakertajat 17. maaliskuuta 1978.

Vuotta myöhemmin lippukunnanjohtajaksi nousi Aulikki Nissinen, joka johti lippukuntaa maineikkaasti kahden vuoden ajan. Aulikki Nissisen aikana Puijon Pakertajien jäsenmäärä kasvoi kuuremmaksi kuin koskaan aiemmin, ja lippukunta sai käyyttönsä yhtä käytössä olevan Suunnistajantien kolon. Vuonna 1979 lippukunnan taustayhteisöksi saatiin Puijon seurakunta. Samana vuonna järjestetyllä ensimmäisellä Finnjamboree Karelialla oli mukana partiolaisia Pakertajista. Lippukunta rekisteröitiin helmikuun 18. päivä vuonna 1983.

1980-luvulta eteenpäin

1980-luvulla alettiin suunnitella jatkuvasti kasvavan lippukunnan tarpeisiin omaa leirikeskusta lippukunnanjohtaja Lasse Walleniuksen alaisuudessa. Pian aloitettiinkin Kaatran kämppien rakentaminen Kaislastenlahdessa. Kaatran ensimmäinen kämppä (joka toimii nykyään saunana) valmistui v. 1984, toinen eli keskikämppä 1988, ja kolmas eli iso kämppä 1992. Kaikki kämpät rakennettiin talkootyönä partiolaisten vanhempien avustuksella.

Vuonna 1990 Jussi Eronen perusti jo kolmensadanviidenkymmenen hengen lippukunnan sisäisen tiedonvälityksen edistämiseksi lippukuntalehden. Ensimmäinen Pakertajalehti ilmestyi 26.5.1990 bussimatkalla Suurjuhlaan. Yhdeksänkymmentäluvun alkupuolella Pakertajakulttuuri alkoi voimistua paitsi lippukunnan sisällä, myös muualla piirissä.

Yhdeksänkymmentäluvun Pakertajat muistetaan aktiivisena kisalippukuntana, jonka jäsenet ovat reippaita ja reiluja partiohenkisiä lapsia, nuoria ja aikuisia. Mieliin ovat painuneet ainakin lippukunnan suuri jäsenmäärä, osallistuminen piirin tapahtumiin, aktiivisuus kesäleirien järjestämisessä sekä lippukunnan omat kämpät. Omia kesäleirejä järjestettiin vuosittain joko oman lippukunnan kesken tai yhteistyössä muiden lippukuntien kanssa. Leirit suuntautuivat usein Pielavedelle, kun taas nykyisin ehdottomasti suosituin leiripaikka on Vaikkojoen Rakkinekoski.

Lippukunta on aina ollut aktiivinen partiotaitokilpailuissa, ja lippukunnan tunnettuja kisavartioita ovat olleet mm. Hunajapuput, Twistaawat Erähirvet, K”TUSKA”P, Viuhahdus sekä 23Q3C30.

Ansiomerkki

Puijon Pakertajien oma ansiomerkki, hopeinen pakertajalaatta on myönnetty ainakin Jouni Tuomistolle, Väiski Hakkaraiselle, Pertti Laiholle sekä Jorma Kinnuselle.

Huudot

”Toiset väsyy, luovuttaa, Pakertajat pakertaa!”

”Missä parhaat teltat, majat, siellä Puijon Pakertajat!”

”Turha muiden koittaa, Pakertajat voittaa!”

Laulu

”Pakertajan laulu” julkaistiin Helsingissä suurjuhlan yhteydessä 26.5.1990

Melodia: Kalle Kustaan Muori Sanoitus: Jussi Eronen

Kuopiossa Puijolla on lippukunta suur’ arvasitkin varmaan Puijon Pakertajat juur’ Partio jos Suomessa ei muuten toimiskaan, kyllä Puijolla noustaan vaan!

Kerto: Puijon Pakertajat voittaa, kaikki meille tätä soittaa. Taas kun uusi päivä koittaa, kyllä Puijolle noustaan vaan!

PT- kisatehtävät on meille helppoja, palvelu on ilonamme, aina valmiina! Vartiot ja laumat jälleen rientää auttamaan, tule Puijolle katsomaan!

Kerto:

Hirsikämpät seisoo Kaatralammen rannassa, tuskin nähty parempia koko Savossa. Tarpeellinen lippukunnan joka jäsen on, Sinäkin olet korvaamaton!

Kerto

Kämpät

Lippukunnalla on kaksi kämppää. Kaatra ja Vaikko

Järvi-Suomen Partiolaiset

Jsp.jpg

Ansiomerkit | Piirileirit

Alueet

Alli | Haapana | Hanhi | Joutsen | Kaakkuri | Koskelo | Koskikara | Kuikka | Lokki | Merimetso | Nokikana | RäyskäUivelo | Sorsa | Telkkä | Tiira | Uikku

Aluejärjestöt

Joensuun Partiolaiset | Jyväskylän Partiolaiset | Mikkelin Seudun Partiolaiset | Kalakukkopartio

Lippukunnat

Alapitkän Metsämyyrät | Anttolan Viiriäiset | Ekin Partio | Enonkosken Samoilijat | Halssilan Haukat | Harjun Partiotytöt | Hirvi-Partio | Huhtapartio | Hyryn Korpisudet | Iisalmen Korvenkävijät | Iljalan Eränkävijät | Joensuun Eräsissit ja Karjalan Tytöt | Joensuun Haka-Versot | Joensuun Metsänkävijät | Jokisuun Kipparit | Joroisten Erätoverit | Joutsan Jousipartio | Juankosken Korpikulkurit | Juuan Kiitäjät | Juvan Partioveikot | Jyväskylän Metsänkävijät | Jyväskylän Suuntaveljet | Jyväskylän Versot | Järvisissit | Kaavin Kiehiset | Kainuun Katajat | Kainuun Revontulet | Kaiskun Kävijät | Kajaanin Eränkävijät | Kajaanin Korvenpojat | Kallan Kontiot | Kallan Tytöt | Karjalan Eräversot | Karjalan Korvenkävijät | Karjalan Näreennakertajat | Karstulan Korpi-Karstut | Karttulan Kannonkiertäjät | Katajaiset ja Tomerat | Keiteleen Saukot | Keljon Kävijät | Kerman Kiertäjät | Kesälahden Siniveikot | Kiihtelyksen Nuotiosissit | Kinahmin Kiipijät | Kinnulan Korpisudet | Kiteen Karhu-Pojat | Kiteen Rajasamoojat | Kiuru-Partio | Korpilahden Korvensamoojat | Kortepartio | Koskenpään Koskikarat | Kuhmon Siniset | Kuilun Kulkijat | Kuokkalan Vetehiset | Kuopion Eräversot | Kuopion Kurjenmiekat | Kuopion Metsäpojat | Kuopion Opiskelijapartiolaiset | Kuuhankaset | Kuuvalon Vaeltajat | Kyypartio | Lapinlahden Siniveikot | Lepikon Tarpojat | Lievestuoreen Partiopojat | Lievestuoreen Tuulentytöt | Linkki-Partio Lipa | Linnavuoren Tähyilijät | Liperin Kokkoveikot | Länsirannan Partiolaiset | Metsän Siskot | Mikkelin Leiritytöt | Mikkelin Muurahaiset | Mikkelin Toimenpojat | Muuratpartio | Mäkipartio | Mäntyharjun Partiolaiset | Noljakan Niemenkiertäjät | Norppa-Versot | Nurmeksen Partiolaiset | Otavan Otsot | Outokummun Kipinät ja Kummun Eräveikot | Palokan Partiolaiset | Partiosiskot | Partio-Unnukka | Pertun Tähkäpartio | Petosen Polunetsijät | Pieksämäen Metsäsissit | Pielisen Partiolaiset | Pielisensuun Samoojat | Pihkapartio | Pihtiputaan Partiolaiset | Pogostan Pojat | Polvijärven Päreenpolttajat | Puijon Pakertajat | Puijon Pojat | Puula-Partio | Pyhäselän Eräsotkat | Rantakylän Rämpijät | Rantasalmen Ruutanat | Rautalammin Rautiaiset | Rautavaaran Korvenkulkijat | Reippaat Pojat | Riistaveden Vaarunvartijat | Saarijärven Saloveikot | Saariston Nuotta | Saukon Samoojat | Savon Saukot | Savon Sissit | Savonlinnan Mehtä-Versot | Soisalon Samoilijat | Sokkalan Sissit | Sonkapartio | Suonenjoen Sirkut ja Sotkat | Suopartio | Sutelan Hukat | Säynätsalon Päijännepartio | Talaspartio | Tervon Tervaspartio | Tikkakosken Partiolaiset | Tikkamäen Tikkatytöt | Tohmajärven Metsänsamoilijat | Toivakan Lepinkäiset | Tuluspartio | Turjankävijät | Tuusniemen Tuohiset | Vaajan Valppaat | Vaalan Metsänkävijät | Vaaran Veljet ja Siskot | Vaarojen Siskot ja Veikot | Vaarojen Vaeltajat | Vehmerin Vaeltajat | Vesannon Partiolaiset | Vihtavuoren Visaiset | Viitasaaren Partiolaiset | Vuokatin Vaeltajat | Värtsin Takojat | Ylämyllyn Samoojat | Yöveden Waeltajat | Äänekosken Metsäveikot | Äänekosken Versot | Äänetytöt

Muut partioyhdistykset

Jyväskylän Opiskelevat Partiolaiset