Ero sivun ”Puolalainen nuotiolaulu” versioiden välillä
(→Historia: oikeinkirjoitusta viilattu) Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus |
(mäski poistettu) Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Puolalainen nuotiolaulu''' on kenties eniten laulettu [[nuotiolalulu]] suomalaisten partiolaisten keskuudessa. [[Laululupa]]- laulukirjassa ([[1991]]) laulun kohdalla sekä suomenkieliset sanat että sävel on merkitty | '''Puolalainen nuotiolaulu''' on kenties eniten laulettu [[nuotiolalulu]] suomalaisten partiolaisten keskuudessa. [[Laululupa]]- laulukirjassa ([[1991]]) laulun kohdalla sekä suomenkieliset sanat että sävel on merkitty kansansävelmäksi (trad.) | ||
Puolalainen nuotiolaulu löytyy [[Laululupa]]- kirjassa numerolla 32. [[Olarin Eräkotkat|OEK]]:n "[[Lauluja]]"- laulukirjassa sen numero on 10<ref>ainakin vuoden [[1986]], [[2002]] ja [[2010]] painoksissa</ref> | Puolalainen nuotiolaulu löytyy [[Laululupa]]- kirjassa numerolla 32. [[Olarin Eräkotkat|OEK]]:n "[[Lauluja]]"- laulukirjassa sen numero on 10<ref>ainakin vuoden [[1986]], [[2002]] ja [[2010]] painoksissa</ref> |
Versio 9. marraskuuta 2019 kello 17.19
Puolalainen nuotiolaulu on kenties eniten laulettu nuotiolalulu suomalaisten partiolaisten keskuudessa. Laululupa- laulukirjassa (1991) laulun kohdalla sekä suomenkieliset sanat että sävel on merkitty kansansävelmäksi (trad.)
Puolalainen nuotiolaulu löytyy Laululupa- kirjassa numerolla 32. OEK:n "Lauluja"- laulukirjassa sen numero on 10[1]
Historia
Laulun on kirjoittanut Jerzy Braun (1901-1975). Se tunnetaan Puolassa nimellä "Płonie ognisko i szumią knieje"[2]. Laulun alkuperäinen teksti kertoo puolalaisesta partiojohtaja Władysław Wodnieckista (1898-1920). Władysław Wodniecki tunnettiin partionimellä Druha Bajdały.[3]
Jerzy Braun oli mm. poliittinen aktivisti, runoilija, näytelmäkirjailija ja aktiivipartiolainen. Toisen maailmansodan aikana hän vastusti Neuvostoliiton toimintaan Puolan maaperällä.[2]
Laulun alkuperäiset sanat
Alkuperäisessä laulussa ei ole kertosäettä. Meillä kertosäkeenä laulettava osa on siinä säkeistön b-osa.
Laulun ensimmäinen säkeistö kertoo metsässä olevasta nuotiosta ja sen ympärille kokoontuneesta joukosta. Siinä muistellaan antiikin historiasta ja sen ajan sankarien heräämisestä henkiin. Säkeistö kertoo ritareista vartiotorneissaan, ritareista, jotka puolustavat Puolan rajoja. Yläpuolellamme soi tuuli ja tammimetsä jyrisee. (käännetty Google-kääntäjän avustuksella)
Aiheesta muualla
- YouTubessa laulusta löytyy useita versiota.
- Władysław Wodniecki
- Laulun alkuperäiset sanat