Ero sivun ”Puolijoukkueteltta” versioiden välillä
p (Botti lisäsi: fr:Yourte) |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| (7 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{ | {{teltta | ||
|nimi=Puolijoukkueteltta | |||
| | |tilavuus=10–15 | ||
| | |halkaisija=5 | ||
|harjakorkeus=2,85 | |||
| | |räystäskorkeus=1,1 | ||
|paino=n. 21 | |||
|kepit=Keskisalon lisäksi keppejä 8 | |||
|kiilat=8 | |||
|kangas=Voi olla vesi- ja palokyllästetty | |||
| | |kamiina=Voi olla | ||
| | |alusta=Lisävarusteena | ||
|kuva=[[Kuva:Puolijoukkueet.jpg|center|300px|Puolijoukkuetelttoja]] | |||
| | |valmistajat=[http://www.finn-savotta.fi/index.php?id=1 Savotta] | ||
}} | |||
| | [[Kuva:puolijoukkueen_pakkaus.jpg|right]] | ||
| | |||
| | |||
| | |||
| | |||
| | |||
| | |||
'''Puolijoukkueteltta''', '''puolijoukkue''', '''pj-teltta''', '''sotilasteltta''', '''sotku''', '''talviteltta''' tai '''kamiinateltta''' on suurten ryhmien majoite niin kesällä kuin talvella. [[Kesäleiri|Kesä-]] ja [[talvileiri]]llä puolijoukkueteltta on eräs tavallisimmista majoitteista. | '''Puolijoukkueteltta''', '''puolijoukkue''', '''pj-teltta''', '''sotilasteltta''', '''sotku''', '''talviteltta''' tai '''kamiinateltta''' on suurten ryhmien majoite niin kesällä kuin talvella. [[Kesäleiri|Kesä-]] ja [[talvileiri]]llä puolijoukkueteltta on eräs tavallisimmista majoitteista. | ||
Telttaan voidaan liittää [[kamiina]], joka lämmittää talvisin ja kuivattaa varusteet. | Telttaan voidaan liittää [[kamiina]], joka lämmittää talvisin ja kuivattaa varusteet. Puolijoukkue kestää pientä sadetta, kun se on pystytetty tiukaksi. Monet teltat on vesi- ja palokyllästetty. | ||
Teltan sisälle voidaan virittää kuivatusnaruja ja riukuja eri tavoin. Valmiilla leirialueilla (mm. Puolustusvoimilla) on | Teltan sisälle voidaan virittää kuivatusnaruja ja riukuja eri tavoin. Valmiilla leirialueilla (mm. Puolustusvoimilla ja Pirkkalan Sotkapojilla) on puolijoukkuetelttoihin puisia neli- ja kuusikulmion muotoisia pohjarakenteita, joita kutsutaan '''näkkäreiksi'''. Näkkärit osaltaan eristävät yöpyjät vedeltä, lumelta ja maan kylmäsäteilyltä. | ||
Partiolaiset ovat käyttäneet puolijoukkuetelttoja 1930-luvun puolesta välistä alkaen. Tuolloin suojeluskunnat tekivät päätöksen, että armeijan telttoja voidaan myydä myös partiolaisille. | |||
[[ | ==Pystyttäminen== | ||
Puolijoukkueteltan pystyttäminen on kätevää viiden hengen ryhmässä. Ensin otetaan kiinni neljästä kulmasta, jotka muodostavat neliön. Kulmiin laitetaan kepit ja [[teltta]] kiristetään tiukaksi. Viides kiinnittää kulmien narut [[maakiila|maakiiloilla]] maahan helposti kiristettävillä ja auottavilla [[telttasolmu]]illa. Neliön jälkeen laitetaan loput neljä kulmat paikoilleen. | |||
Seinien jälkeen viritetään keskisalko ja lopuksi [[kamiina]] sisään. Viimeisenä tulee kamiinan piippu. Yleensä telttaa käytettäessä kamiinan kanssa tuodaan sisälle kynnyspuut, jotka viritetään keskisalkoon ja kamiinaan kiinni siten, että ne estävät nukkujien vierimisen kamiinaan. | |||
== | ==Pystyttäminen talvella== | ||
Ensin luodaan lumi pois teltan pohjan kokoiselta alueelta. Lumilapiot tai jopa lumikola ovat työssä tarpeen. Lumen voi tarvittaessa myös potkia pois. Työssä kannattaa olla tarkkana, sillä kaikki lumi, joka jää teltan alle sulaa yön aikana ja voi aiheuttaa sen, että aamulla löytää itsensä vesilammikosta. Lumenluonnin jälkeen levitetään teltta luodulle alueelle ja tarkistetaan, että alue on tarpeeksi iso. Tämän jälkeen estsitään oviaukon paikka ja käännetään teltta sen mukaisesti. Suljetaan katolla oleva telttapussi ja vedetään se ketjujen välistä teltan sisäpuolelle, jotta tuuli ei yöllä heitä sitä kuumaa kamiinan piippua vasten syttymään. Laitetaan kaikki telttakepit paikoilleen. Ensin kiristetään kahdet vastakkaiset narut, jolloin teltasta tulee neliö. Sen jälkeen kiristetään loput neljä narua. Lumitilanteesta riippuen narut voidaan kiinnittää joko [[lumiankkuri|lumiankkureilla]] tai maakiiloilla. Lopuksi viedään keskisalko paikoilleen ja kasataan liepeiden päälle lunta, jottei lämpö karkaa niiden alta. Tarkistetaan vielä, että teltta näyttää hyvältä eli on pystytetty niin, ettei jää pusseja, joihin lumi voisi kerääntyä ja sulaa nukkujan päälle. Maavaatteet (ja vanhaan tapaan joskus myös havuja) levitetään telttaan eristämään nukkujat maasta. Oviaukon kohdalle sisälle viedään kynnyspuut. Telttakepeistä keskisalkoon viritetään kuivausriu'ut. Kaikki naruviritelmät telttakankaassa ovat likipitäen kiellettyjä, koska ne aiheuttavat poimuja ja pusseja, joihin lumi kerääntyy. Kuivatusriu'uilla saadaan edistettyä myös teltan ryhdissä pysymistä ja siten estetään lumen kasaantuminen teltan katolle. Telttaan tuodaan riittävästi polttopuuta ja [[kiehinen|kiehisiä]] sekä sammutusvettä. Sisällä roikkuva säilytyspussi sitaistaan narunpätkällä keskisalkoon, ettei se osu kamiinan piippuun. | |||
= | ===Kamiinan ja myrskylyhdyn asentaminen puolijoukkuetelttaan talvella=== | ||
Kamiina sijoitetaan teltassa joko omille jaloilleen seisomaan tai nostetaan keskisalkoon kiinnitetyillä tukipuilla ylös maasta esimerkiksi kivien päälle. Ennen kamiinan sisälle tuontia kannattaa rautakangella hakata roudan läpi ulottuvia reikiä kamiinan alle, jotta saadaan sulamisvesi imeytymään maahan. Jos kamiina on säilytysrasvattu, sitä pitää polttaa ensin ulkosalla. Kamiinan sytyttämistä on hyvä harjoitella etukäteen, sillä se voi olla hankalaa. Telttaan valoa tuo [[myrskylyhty]]. Se kannattaa kiinnittää kepillä rautalankakoukkuihin, jotta se on helposti siirrettävissä ulos jos liekki sattuu roihahtamaan. Toinen tyyli kiinnittää myrskylyhty on etsiä ritsan kokoinen y-keppi, pistää se kuivatusnarulle tarkoitetusta lenkistä niin, että y-osa jää poispäin kamiinasta, ja ripustaa myrskylyhty toiselle puolelle lenkkiä y-kepin varteen. Myrskylyhtyä ei koskaan saa sijoittaa liian lähelle kamiinaa, koska valopetroli voi kuumentua ja leimahtaa. Aina kun kamiinassa palaa tuli, teltassa päivystää [[kipinämikko]]. | |||
==Pakkaaminen== | |||
Tyhjennetään [[teltta]] kuivatusnaruja unohtamatta. Irrotetaan kulmakepit ja auotaan niiden naruista solmut. Otetaan teltan keskireiästä kiinni ja vedetään teltta suoraksi. Toinen pakkaaja kerää kaikki kulmat yhteen niin, että narut jäävät sisälle. Rullataan tiukasti kasaan ja pakataan pussiin. | |||
=Lähteet= | ==Lähteet== | ||
[[Rekolan Metsäveikot|Rekolan Metsäveikkojen ja -siskojen]] Telttametsis | [[Rekolan Metsäveikot|Rekolan Metsäveikkojen ja -siskojen]] Telttametsis | ||
Nykyinen versio 14. helmikuuta 2015 kello 20.56
| Puolijoukkueteltta | |
|---|---|
| Koko | |
| Tilavuus: | 10–15 henkilöä |
| Halkaisija: | 5 m |
| Harjakorkeus: | 2,85 m |
| Räystäskorkeus: | 1,1 m |
| Paino: | n. 21 kg |
| Osat | |
| Kepit: | Keskisalon lisäksi keppejä 8 kappaletta |
| Kiilat: | 8 kappaletta |
| Kangas: | Voi olla vesi- ja palokyllästetty |
| Kamiina: | Voi olla |
| Alusta: | Lisävarusteena |
| Kuva | |
 | |
| Valmistajat | |
| Savotta | |
Puolijoukkueteltta, puolijoukkue, pj-teltta, sotilasteltta, sotku, talviteltta tai kamiinateltta on suurten ryhmien majoite niin kesällä kuin talvella. Kesä- ja talvileirillä puolijoukkueteltta on eräs tavallisimmista majoitteista.
Telttaan voidaan liittää kamiina, joka lämmittää talvisin ja kuivattaa varusteet. Puolijoukkue kestää pientä sadetta, kun se on pystytetty tiukaksi. Monet teltat on vesi- ja palokyllästetty.
Teltan sisälle voidaan virittää kuivatusnaruja ja riukuja eri tavoin. Valmiilla leirialueilla (mm. Puolustusvoimilla ja Pirkkalan Sotkapojilla) on puolijoukkuetelttoihin puisia neli- ja kuusikulmion muotoisia pohjarakenteita, joita kutsutaan näkkäreiksi. Näkkärit osaltaan eristävät yöpyjät vedeltä, lumelta ja maan kylmäsäteilyltä.
Partiolaiset ovat käyttäneet puolijoukkuetelttoja 1930-luvun puolesta välistä alkaen. Tuolloin suojeluskunnat tekivät päätöksen, että armeijan telttoja voidaan myydä myös partiolaisille.
Pystyttäminen
Puolijoukkueteltan pystyttäminen on kätevää viiden hengen ryhmässä. Ensin otetaan kiinni neljästä kulmasta, jotka muodostavat neliön. Kulmiin laitetaan kepit ja teltta kiristetään tiukaksi. Viides kiinnittää kulmien narut maakiiloilla maahan helposti kiristettävillä ja auottavilla telttasolmuilla. Neliön jälkeen laitetaan loput neljä kulmat paikoilleen.
Seinien jälkeen viritetään keskisalko ja lopuksi kamiina sisään. Viimeisenä tulee kamiinan piippu. Yleensä telttaa käytettäessä kamiinan kanssa tuodaan sisälle kynnyspuut, jotka viritetään keskisalkoon ja kamiinaan kiinni siten, että ne estävät nukkujien vierimisen kamiinaan.
Pystyttäminen talvella
Ensin luodaan lumi pois teltan pohjan kokoiselta alueelta. Lumilapiot tai jopa lumikola ovat työssä tarpeen. Lumen voi tarvittaessa myös potkia pois. Työssä kannattaa olla tarkkana, sillä kaikki lumi, joka jää teltan alle sulaa yön aikana ja voi aiheuttaa sen, että aamulla löytää itsensä vesilammikosta. Lumenluonnin jälkeen levitetään teltta luodulle alueelle ja tarkistetaan, että alue on tarpeeksi iso. Tämän jälkeen estsitään oviaukon paikka ja käännetään teltta sen mukaisesti. Suljetaan katolla oleva telttapussi ja vedetään se ketjujen välistä teltan sisäpuolelle, jotta tuuli ei yöllä heitä sitä kuumaa kamiinan piippua vasten syttymään. Laitetaan kaikki telttakepit paikoilleen. Ensin kiristetään kahdet vastakkaiset narut, jolloin teltasta tulee neliö. Sen jälkeen kiristetään loput neljä narua. Lumitilanteesta riippuen narut voidaan kiinnittää joko lumiankkureilla tai maakiiloilla. Lopuksi viedään keskisalko paikoilleen ja kasataan liepeiden päälle lunta, jottei lämpö karkaa niiden alta. Tarkistetaan vielä, että teltta näyttää hyvältä eli on pystytetty niin, ettei jää pusseja, joihin lumi voisi kerääntyä ja sulaa nukkujan päälle. Maavaatteet (ja vanhaan tapaan joskus myös havuja) levitetään telttaan eristämään nukkujat maasta. Oviaukon kohdalle sisälle viedään kynnyspuut. Telttakepeistä keskisalkoon viritetään kuivausriu'ut. Kaikki naruviritelmät telttakankaassa ovat likipitäen kiellettyjä, koska ne aiheuttavat poimuja ja pusseja, joihin lumi kerääntyy. Kuivatusriu'uilla saadaan edistettyä myös teltan ryhdissä pysymistä ja siten estetään lumen kasaantuminen teltan katolle. Telttaan tuodaan riittävästi polttopuuta ja kiehisiä sekä sammutusvettä. Sisällä roikkuva säilytyspussi sitaistaan narunpätkällä keskisalkoon, ettei se osu kamiinan piippuun.
Kamiinan ja myrskylyhdyn asentaminen puolijoukkuetelttaan talvella
Kamiina sijoitetaan teltassa joko omille jaloilleen seisomaan tai nostetaan keskisalkoon kiinnitetyillä tukipuilla ylös maasta esimerkiksi kivien päälle. Ennen kamiinan sisälle tuontia kannattaa rautakangella hakata roudan läpi ulottuvia reikiä kamiinan alle, jotta saadaan sulamisvesi imeytymään maahan. Jos kamiina on säilytysrasvattu, sitä pitää polttaa ensin ulkosalla. Kamiinan sytyttämistä on hyvä harjoitella etukäteen, sillä se voi olla hankalaa. Telttaan valoa tuo myrskylyhty. Se kannattaa kiinnittää kepillä rautalankakoukkuihin, jotta se on helposti siirrettävissä ulos jos liekki sattuu roihahtamaan. Toinen tyyli kiinnittää myrskylyhty on etsiä ritsan kokoinen y-keppi, pistää se kuivatusnarulle tarkoitetusta lenkistä niin, että y-osa jää poispäin kamiinasta, ja ripustaa myrskylyhty toiselle puolelle lenkkiä y-kepin varteen. Myrskylyhtyä ei koskaan saa sijoittaa liian lähelle kamiinaa, koska valopetroli voi kuumentua ja leimahtaa. Aina kun kamiinassa palaa tuli, teltassa päivystää kipinämikko.
Pakkaaminen
Tyhjennetään teltta kuivatusnaruja unohtamatta. Irrotetaan kulmakepit ja auotaan niiden naruista solmut. Otetaan teltan keskireiästä kiinni ja vedetään teltta suoraksi. Toinen pakkaaja kerää kaikki kulmat yhteen niin, että narut jäävät sisälle. Rullataan tiukasti kasaan ja pakataan pussiin.
Lähteet
Rekolan Metsäveikkojen ja -siskojen Telttametsis