Ero sivun ”Purjehtiminen” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
p (Botti lisäsi: nl:Zeilen)
 
(7 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
''Artikkeli tulisi olla partiotoiminnan kannalta kirjoitettu''
Purjehtiminen tarkoittaa hallittua liikkumista tuulen voimalla. Yleensä purjehtimisella viitatan veden pinnalla kulkemiseen purjein varustetuilla [[Alus|aluksilla]] kuten purjeveneillä tai purjelaivoilla.
{{korjattava}}


Purjehdus eli purjehtiminen tarkoittaa liikkumista veden pinnalla purjeveneellä tai purjelaivalla pääsääntöisesti tuulen voimalla.
==Purje==
Purjehtiminen perustuu purjeisiin, joiden eri puolille suntyy tuulessa eri suuruiset ilmanpaineet. Purjeen tuulen puolella oleva suurempi paine pakottaa aluksen liikkeeseen. Myötätuuleen purjehdittaessa purjeet levitetään mahdollisimman kohtisuoraan tuulta vastaan, jolloin ilmavirta vain työntää eteenpäin. Myös lähelle vastatuulen suuntaa voidaan purjehtia, sillä kun ilmavirta leikkaantuu kulkemaan pitkin purjeen eri pintoja, se aiheuttaa erilaisen paineen purjeen eri puolille. Suoraan vastatuuleen purjehtiminen ei ole mahdollista, sillä purjeen eri puolien välille ei vastatuulessa synny tarvittavaa paineroa. Luoviminen eli kryssäys on purjehtimista vuorotellen eri puolilta hieman ohi vastatuuleen pyrittäessä.


Karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että purjeveneen liikkuminen perustuu veneen purjeiden siipimuotoon, joka muistuttaa lentokoneen siipeä. Kun ilmavirta (tuuli) kulkee pitkin purjeen pintaa, se aiheuttaa erilaisen paineen purjeen eri puolille. Tämä yhdessä veneen kölin kanssa muodostaa venettä eteenpäin vievän voiman. Myötätuuleen purjehdittaessa purjeet levitetään mahdollisimman kohtisuoraan tuulta vastaan, jolloin ilmavirta vain työntää venettä eteenpäin. Tähän tarkoitukseen on olemassa erityisiä keulapurjeita, joita kutsutaan spinaakkeriksi ja genaakkeriksi
Yleensä purjeet ovat kankaasta valmistettuja ja niiden kokoa ja kiinnityspisteitä säätämällä voidaan vaikuttaa niistä muuhun alukseen välittyviä voimia.


'''''Historiaa'''''
===Isopurje===
Isopurje on nykyisin yleensä kolmiomainen, etuliesmasta purjeveneen mastoon ja alaliesmasta puomiin kiinnitty purje. Purje on käytössä käytännössä kaikissa purjeveneissä ja sitä käytetään pääsääntöisesti aina. Purjepinta-alaltaan isopurje on veneen suurimpia purjeita. Sitä suurempia purjeita voivat olla lähinnä veneestä riippuen genoa, spinaakkeri ja genaakkeri.


Ennen moottoreiden aikaa oli tuuli ainoa veneiden ja laivojen käyttövoima lihasvoiman eli soutamisen lisäksi. Aluksi purjeet olivat yksinkertaisia raakapuuhun levitettyjä myötätuulipurjeita. Tällöin vastaisen tuulen sattuessa saattoi vene edetä vain soutamalla.
===Mesaani===
'''Mesaani''' on purje, jota käytetään '''mesaanimastossa'''. Partiokäytössä olevista aluksista mesaanimasto löytyy ketsi -tai joolirikatuista aluksista kuten [[Turun Partio-Sissit/Merisissi|s/y Merisissi]], [[Kupittaan Henrikinpojat/Henrika|s/y Henrika]], [[Turun Sinikotkat/Rhea|s/y Rhea]] ja [[Myrskypojat/Meripurakk|s/y Meripurakk]].


Myöhemmin veneiden pohjan muotoa ja köliä kehitettiin ja purjeet opittiin jalustamaan siten, että myös sivuvastaiseen tuuleen pystyttiin liikkumaan. Tämä mahdollisti luovimisen eli viistoittain vastaiseen purjehtimisen, jonka avulla veneellä saattoi matkustaa myös vastaiseen tuuleen.
Mesaanimaston käytön etu partioaluksessa perustuu siihen, että sama purjepinta-ala saadaan useammalla pienemmällä purjeella, kuin pelkällä yhdellä mastolla. Tämä tekee mahdolliseksi sen, että voidaan paremmin käyttää hyväksi kulloiseenkin keliin soveltuvaa purjepinta-alaa muutenkin kuin pelkällä purjekoon vaihdolla. Mesaanimasto tekee myös purjeiden käsittelyn helpommaksi, jotta heikkokin sudenpentu pystyy työskentelemään niiden parissa. Koska purjeita on enemmän, löytyy veneessä näin myös enemmän tehtävää.


'''''Purjehdusharrastus Suomessa'''''
==Köli==
Vedessä liikkuvien purjealusten kulku perustuu purjeiden tuulesta saamaan voimaan ja kölin aiheuttamaan tuulen mukana liikkumista vastustavaan voimaan. Yleensä purje-aluksissa, joihin tuuli vaikuttaa tehokkaasti, on tuulen mukana kulkemaan pakottavaa sortoa ehkäisemässä suurempipinta-alainen köli kuin moottorialuksissa. Purjejollissa on usein nostettava tai rungon sisään taitettava kölilevy. Myötätuuleen kuljettaessa tällaisen kölin vaikuttavaa pinta-alaa voidaankin pienentää, jolloin kölistä aiheutuva veden vastus on pienempi.


1800-luvun puolessa välissä vapaa-aika oli jo tuttu käsite osalle Suomen suurimpien kaupunkien asukkaita. Kaupunkikulttuurin kehittyminen ja vaurauden kasvu mahdollistivat muun muassa harrastuspurjehduksen. Samaan aikaan perustettiin Suomen ensimmäiset purjehdusseurat edistämään merimiestaitoja ja kilpapurjehdusta.
Mikäli aluksessa on painoköli, on tämä purjehdusominaisuuksia parantava, rakenteellisesta tarpeeton, lisäpaino sijoitettu mahdollisimman alas aluksen runkoon. Pienemmissä aluksissa se on yleensä aluksen pohjassa oleva teräksinen tai lyijyä sisältävä evä. Sivutuulen voima pyrkii kallistamaan purjealusta. Tätä voiman vaikutusta ehkäisee kölissä oleva paino, jonka on aluksen kallistuessa noustava ylemmäs.


'''''Eri tapoja harrastaa purjehdusta'''''
==Purje-alukset==
Purjealukset luokitellaan eri tyyppeihin takiloinnin, käyttötarkoituksen, rungon muodon ja runkojen määrän perusteella. Aluksissa on usein myös moottori helpottamassa esimerkiksi satamaan ajoa tai etenemistä tyynellä. Kuitenkin meriteiden sääntöjen puitteissa alusta pidetään purjealuksena vain silloin, kun se purjehtii, eikä kuljetuskoneistoa käytetä.


Purjehdus voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: matkapurjehdukseen ja kilpapurjehdukseen.
===Purjejolla===
Purjejolla, tai kevytvene, on purjeella varustettu pieni vesikulkuneuvo, jossa ei ole painoköliä. Niitä käytetään yleisesti purjehduksen opetteluun ja kilpailemiseen. Jollatyyppejä ja -luokkia on paljon erilaisia. Retkikäyttöön soveltuvat mm. [[Scout 430]], [[Still 525]] ja [[Lightning]], jotka ovat useammalle purjehtijalle tarkoitettuja monipurjeisia aluksia. Esimerkiksi [[Optimistijolla]], E-jolla, sekä Laser ja Zoom 8 -jollat ovat taas yhden henkilön purjehdittavaksi suunniteltuja aluksia, joissa on vain yksi purje.
==Purjehtiminen partio-ohjelmassa==
Purjehtimalla voidaan suoritta kaukoretkimerkki [[Kultainen ruori]]. Purjehtimisella on olennainen osa [[Meripartio|meripartiolaisten]] toiminnassa.  


Matkapurjehduksessa purjeveneellä siirrytään paikasta toiseen ja yövytään veneessä mahdollisesti pitkiäkin aikoja. Matkapurjehdukseen soveltuvassa purjeveneessä on nukkumapaikat miehistölle, pentteri (eli "veneen keittiö") jossa laittaa ruokaa sekä käymälä. Matkapurjehduksen ääripäitä ovat päivä- ja viikonloppupurjehdukset ja toisaalta maailman ympäri tehtävät purjehdusmatkat. Suomen merisaaristo ja suurimmat järvet tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet matkapurjehdukseen.


Kilpapurjehdus on urheilua, jossa sekä kilpaillaan toisia vastaan että harjoitellaan kilpailuja varten. Purjehdus on lähinnä vapaa-ajan harrastus ja harvoille ammatti.


==Aiheesta lisää==
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Purjehdus Wikipediassa]


Purjehdusta voi harrastaa veneenomistajana tai miehistön jäsenenä eli gastina. Veneenomistajat etsivät miehistön jäseniä gastipörsseissä päiväpurjehduksille, harjoituksiin, kilpailuihin ja siirto- ja matkapurjehduksille. Luontevimmin miehistöpaikan löytää menemällä rohkeasti seurojen rannoille etsimään veneenomistajia.
[[Luokka:Vesilläliikkumistaidot]]


Veneettömät harrastajat voivat myös vuokrata purjeveneitä sekä lomamatkoille että kilpailuihin. Parikilpailukeskuksissa joukkueet saavat purjeveneet käyttöönsä kilpailu-, harjoittelu-, tai kausimaksua vastaan.
[[Luokka:Meripartio]]
[[nl:Zeilen]]
[[nl:Zeilen]]

Nykyinen versio 14. kesäkuuta 2021 kello 14.18

Purjehtiminen tarkoittaa hallittua liikkumista tuulen voimalla. Yleensä purjehtimisella viitatan veden pinnalla kulkemiseen purjein varustetuilla aluksilla kuten purjeveneillä tai purjelaivoilla.

Purje

Purjehtiminen perustuu purjeisiin, joiden eri puolille suntyy tuulessa eri suuruiset ilmanpaineet. Purjeen tuulen puolella oleva suurempi paine pakottaa aluksen liikkeeseen. Myötätuuleen purjehdittaessa purjeet levitetään mahdollisimman kohtisuoraan tuulta vastaan, jolloin ilmavirta vain työntää eteenpäin. Myös lähelle vastatuulen suuntaa voidaan purjehtia, sillä kun ilmavirta leikkaantuu kulkemaan pitkin purjeen eri pintoja, se aiheuttaa erilaisen paineen purjeen eri puolille. Suoraan vastatuuleen purjehtiminen ei ole mahdollista, sillä purjeen eri puolien välille ei vastatuulessa synny tarvittavaa paineroa. Luoviminen eli kryssäys on purjehtimista vuorotellen eri puolilta hieman ohi vastatuuleen pyrittäessä.

Yleensä purjeet ovat kankaasta valmistettuja ja niiden kokoa ja kiinnityspisteitä säätämällä voidaan vaikuttaa niistä muuhun alukseen välittyviä voimia.

Isopurje

Isopurje on nykyisin yleensä kolmiomainen, etuliesmasta purjeveneen mastoon ja alaliesmasta puomiin kiinnitty purje. Purje on käytössä käytännössä kaikissa purjeveneissä ja sitä käytetään pääsääntöisesti aina. Purjepinta-alaltaan isopurje on veneen suurimpia purjeita. Sitä suurempia purjeita voivat olla lähinnä veneestä riippuen genoa, spinaakkeri ja genaakkeri.

Mesaani

Mesaani on purje, jota käytetään mesaanimastossa. Partiokäytössä olevista aluksista mesaanimasto löytyy ketsi -tai joolirikatuista aluksista kuten s/y Merisissi, s/y Henrika, s/y Rhea ja s/y Meripurakk.

Mesaanimaston käytön etu partioaluksessa perustuu siihen, että sama purjepinta-ala saadaan useammalla pienemmällä purjeella, kuin pelkällä yhdellä mastolla. Tämä tekee mahdolliseksi sen, että voidaan paremmin käyttää hyväksi kulloiseenkin keliin soveltuvaa purjepinta-alaa muutenkin kuin pelkällä purjekoon vaihdolla. Mesaanimasto tekee myös purjeiden käsittelyn helpommaksi, jotta heikkokin sudenpentu pystyy työskentelemään niiden parissa. Koska purjeita on enemmän, löytyy veneessä näin myös enemmän tehtävää.

Köli

Vedessä liikkuvien purjealusten kulku perustuu purjeiden tuulesta saamaan voimaan ja kölin aiheuttamaan tuulen mukana liikkumista vastustavaan voimaan. Yleensä purje-aluksissa, joihin tuuli vaikuttaa tehokkaasti, on tuulen mukana kulkemaan pakottavaa sortoa ehkäisemässä suurempipinta-alainen köli kuin moottorialuksissa. Purjejollissa on usein nostettava tai rungon sisään taitettava kölilevy. Myötätuuleen kuljettaessa tällaisen kölin vaikuttavaa pinta-alaa voidaankin pienentää, jolloin kölistä aiheutuva veden vastus on pienempi.

Mikäli aluksessa on painoköli, on tämä purjehdusominaisuuksia parantava, rakenteellisesta tarpeeton, lisäpaino sijoitettu mahdollisimman alas aluksen runkoon. Pienemmissä aluksissa se on yleensä aluksen pohjassa oleva teräksinen tai lyijyä sisältävä evä. Sivutuulen voima pyrkii kallistamaan purjealusta. Tätä voiman vaikutusta ehkäisee kölissä oleva paino, jonka on aluksen kallistuessa noustava ylemmäs.

Purje-alukset

Purjealukset luokitellaan eri tyyppeihin takiloinnin, käyttötarkoituksen, rungon muodon ja runkojen määrän perusteella. Aluksissa on usein myös moottori helpottamassa esimerkiksi satamaan ajoa tai etenemistä tyynellä. Kuitenkin meriteiden sääntöjen puitteissa alusta pidetään purjealuksena vain silloin, kun se purjehtii, eikä kuljetuskoneistoa käytetä.

Purjejolla

Purjejolla, tai kevytvene, on purjeella varustettu pieni vesikulkuneuvo, jossa ei ole painoköliä. Niitä käytetään yleisesti purjehduksen opetteluun ja kilpailemiseen. Jollatyyppejä ja -luokkia on paljon erilaisia. Retkikäyttöön soveltuvat mm. Scout 430, Still 525 ja Lightning, jotka ovat useammalle purjehtijalle tarkoitettuja monipurjeisia aluksia. Esimerkiksi Optimistijolla, E-jolla, sekä Laser ja Zoom 8 -jollat ovat taas yhden henkilön purjehdittavaksi suunniteltuja aluksia, joissa on vain yksi purje.

Purjehtiminen partio-ohjelmassa

Purjehtimalla voidaan suoritta kaukoretkimerkki Kultainen ruori. Purjehtimisella on olennainen osa meripartiolaisten toiminnassa.


Aiheesta lisää