Radioamatööri

<scoutdict>96</scoutdict>

SP:n QSL kortti

Ihmisiä jotka pitävät yhteyttä muihin radion välityksellä kutsutaan radioamatööreiksi. Radioamatöörit voivat puhua radiolähettimiensä avulla joka puolella maailmaa. Suomen radioamatööriliiton tietojen mukaan Suomessa on noin 5000 ja maailmassa noin kolme miljoonaa radioamatööriä. Radioamatööri harrastajia on Suomessa koululaisista aina eläke iässä oleviin. Radioamatööri harrastus tarjoaa myös paljon muuta kuin yhteyden pitoa muihin radioamatööreihin. Radioamatöörit kilpailevat radiosuunnistuksessa sekä rakentelevat radiolaitteitaan ja antenneja.

Radioamatööri harrastusta ei voi aloittaa noin vain ostamalla itselleen radiolähetintä. Sillä radioamatööri harrastus on luvanvaraista toimintaa. Kaikkien radioamatöörien jotka haluavat olla yhteyksissä muihin radioamatööreihin täytyy suorittaa pätevyystutkinto. Pätevyystutkinnon järjestäjänä toimii Viestintävirasto (entinen Telehallintokeskus). Pätevyysluokkia on neljä erilaista, osa näistä antaa pätevyyden sähkötykseen (morsetus). Sitten kun pätevyystutkinnon koe on suoritettu hyväksytysti niin saa pätevyystodistuksen.

Radioamatöörit eivät kutsu toisiaan oikeilla nimillä vaan heillä on omat kutsumatunnukset. Suomalaisten kutsut ovat OH-alkuisia (tavausaakkosin Otto-Heikki, Oscar-Hotel). Oman kutsutunnuksen saa kun suorittanut pätevyystutkinnon ja anoo asemalupaa. Kun radioamatöörit saavat yhteyden johonkin toiseen radioamatööriin, niin he lähettävät usein ”kuittauksena” QSL-kortin. QSL-kortti lähetetään usein vain silloin kuin saadaan johonkin asemaan ensimmäisen kerran yhteys. QSL-korteista selviää kenen kanssa ollaan oltu yhteydessä mihin kellon aikaan ja millä taajuudella.

Radioamatöörien kilpailut

Radioamatöörit kilpailevat keskenään yhteyksien otossa ja radiosuunnistuksessa. Kilpailuissa radioamatöörit yrittävät saada mahdollisimman monta yhteyttä muihin asemiin tietyssä ajassa. Kilpailujen pituudet vaihtelevat muutamasta tunnista parin päivän pituisiin suuriin kilpailuihin. Kilpailuita on niin kansallisia kuin kansanvälisiäkin. Kilpailuihin voi osallistua yksin tai joukkueena. Todisteina saaduista yhteyksistä käytetään QSL-kortteja, joista ilmenee koska ollaan oltu yhteydessä.

Radiosuunnistus eli ”kettujahti” antaa hyvät mahdollisuudet tutustua radioamatööritoimintaan. Radiosuunnistuksessa etsitään radiovastaanottimien avulla radiolähettimiä (eli kettuja). Suunnistaja ei tarvitse kuin vastaanottimen, eikä tähän osallistumiseen ei tarvita lainkaan pätevyystutkintoa. Kilpailijalla on varusteina radiovastaanottimen lisäksi kartta ja kompassi. Jokainen lähetin lähettää vuorollaan minuutin ajan omaa tunnustaan ja kilpailijan tulisi löytää tämä lähetin. Käytännössä lähettimet löydetään kun suunnataan jokainen lähetin ja merkataan karttaa suunta viivoja. Kun suunnistaja on löytänyt lähettimen leimaa hän oman leimauskorttinsa siinä. Voittaja on se joka löytää kaikki lähettimet nopeinten. Radiosuunnistuskisoja järjestetään niin kansallisina kuin kansainvälisinäkin. Radiosuunnistus sopii hyvin myös kesäleirin ohjelmaan. Laitteita voi kysellä Suomen radioamatööriliitosta tai Partiotalon infosta.

Taruksen radioasema OH2S

Radioamatöörit partiossa

Suomalaiset partioradioamatöörit pitävät omaa partiokokoustaan radioaalloilla lauantai-iltapäivisin. Kerran kuukaudessa Suomen partiolaisten radioasemalta (OH2SUF) luetaan radiotiedote jota radioamatöörit kutsuvat bullitiiniksi. Hyvä mahdollisuus tavata radioaalloilla muiden maiden partioradioamatöörejä on lauantaisin kello 9:30 Britannian aikaa eli kello 11:30 suomen aikaan. Tällöin Eurooppalaiset partioradioamatöörit kokoontuvat radioaalloille. Aina välillä myös Partiopoikien Maailmanliiton radioamatööriasema (HB9S) osallistuu keskusteluun.

Partioradioamatööri toimintaan pääsi tutustumaan taruksella. Partioradioamatöörit rakensivat oman radioasemansa (OH2S) taruksen leirialueelle jonka erotti 27 metrin korkuisesta antennista jo pitkänmatkan päähän. Partiolaisten radioasema on tuttu näky suurleireiltä ja kansainvälisillä kesäleireillä. Joiden kautta partioradioamatöörit ottavat yhteyttä muissa maissa oleviin partioleireihin. Partioradioamatöörit vaihtavat näin keskenään kuulumisia leireiltä. Kaikki maailman partioradioamatöörit kokoontuvat joka vuosi lokakuun kolmantena viikonloppuna radioaalloille. Tämä tapahtuma on nimeltään ”Jamboree On The Air” eli JOTA. Idea JOTA:sta lähti liikkeelle maailman jamboreella Englannissa vuonna 1957 jolloin muutamat partioradioamatöörit sopivat yhteyden pidostaan radioaalloilla.

Suomen Partiolaisten asemat

Suomen partiolaisilla on käytössä seuraavat radioasemat OH0SUF, OH1SUF, OH2SUF, OH3SUF, OH4SUF, OH5SUF, OH6SUF, OH7SUF, OH8SUF ja OH9SUF; OH0JAM ja OH2JAM; OH0SGF ja OH2SGF; OH2S. Jos pääset mukaan seuraamaan JOTA:n kulkua, niin näistä tunnistat suomalaiset partiolaiset.

Partio radioamatöörilehdet

Partioradioamatööreillä on oma lehtensä ”Viestipartiolainen” jota tekee Suomen partiolaisten viesti ja pelastuspalveluryhmä. Tampereen eräpoikien radiokerho julkaisee omaa lehteään ”Titari”. Näitä kumpaakaan lehteä ei kuullun mukaan ole vähään aikaan ilmestynyt, mutta Englannin radiopartiolaisten julkaisema ”Scout Radio Newsletter” kertoo mitä radiopartiolaisille ympäri maailmaa kuuluu

Katso myös: Jamboree On The Air, Vapaaehtoinenpelastuspalvelu, Viestikurssi