Welcome to the ScoutWiki Network

Ero sivun ”Ruoripojat” versioiden välillä

Kohteesta PartioWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Ruoripojat historiikki osa2)
(Ruoripojat historiikki osa3)
Rivi 111: Rivi 111:
 
Lippukunnanjohtajaksi valitaan Sakari Sulamäki 1. lokakuuta ja koulutusohjaajaksi Eero Rantanen.
 
Lippukunnanjohtajaksi valitaan Sakari Sulamäki 1. lokakuuta ja koulutusohjaajaksi Eero Rantanen.
 
Alkaa kovanlinjan venekunnanjohtajakoulutus.
 
Alkaa kovanlinjan venekunnanjohtajakoulutus.
 +
 
'''1960'''
 
'''1960'''
 +
Koulutus lippukunnan pääteemana.
 +
Koulutusta pyritään jatkuvasti nostamaan lukuisilla kursseilla ja lippukunnan omilla koulutuspäivillä.
 +
Satahanka II Helsingin Itä-Willinkiin lähdetään kuunarialus Maijalla. Mukana: Sakari Sulamäki, Eero Rantanen, Pertti Tamminen, Alf Borgersen, Aarre Hallaselkä, Juhani Vataja, Lasse Pitkäranta, Yrjö Jyrämä ja Ilkka Haaslahti. Takaisinpaluumatkalla tullaan Maarianhaminan kautta.
 +
Lippukunta saa vuokralle Saukkoluoto-nimisen saaren Lampaluodon pohjoispuolelta. Rakennutetaan purjehdusmaja saareen.
 +
Vuoden lopulla saaren omistaja Erkkilä purkaa vuokrasopimuksen.
  
 
'''1961'''
 
'''1961'''
 +
Koljja- ja vaeltajalippueet perustetaan lippukuntaan. Kolkkajohtajaksi tulee Ulkka Asplung ja vaeltajajohtajaksi Eero Rantanen.
 +
Piirileirille Säkylään osallistuu 34 ruoripoikaa.
 +
Kuunarialus Maija tekee Ruotsinpurjehduksen, päällystössä: Sakari Sulamäki, Pertti Tamminen ja Kari Rothsten.
 +
Satakunna Partiopiirin pt-kisoissa saavutetaan hyvä menestys.
 +
Kuunarialus Maija uppoaa hinauksessa Mäntyluodossa lokakuulla. Maija myydään hylkynä.
 +
Lippukunna jäsenmäärä ylittää 100.
  
 
'''1962'''
 
'''1962'''
 +
Meripartiolippukunta ruoripojat ry:n Kannatusyhdistys ry perustetaan.
 +
Kannatusyhdistys järjestää autonäyttelyn Cygneuksenkoulun pihalla.
 +
Ruoripojat esiintyvät Tarvan televisio-ohjelmassa Palapeli.
 +
Ruorileiri Luvian kallioluodolla. Vetäjät Sakari Sulamäki ja Eero Rantanen.
 +
Avomeriristeilijä S/Y Winga hankitaan lippukunnalle. Myyjä toimitusjohtaja Yrjö Leinberg Helsingistä.
 +
Ruoripojat voittavat piirin pt-mestaruudet.
 +
Kaupunki vuokraa lippukunnalle pikku-Vohlakari nimisen saaren Reposaaren läheltä 50 vuodeksi.
 +
Lippukunta järjestää piirin pt-kisat Nakkilassa.
 +
Mannerheimsoljen sai Vesa Partanen.
  
 
'''1963'''
 
'''1963'''
 +
Määrätietoista koulutus- ja kilpailutoimintaa.
 +
Perustetaan erilaisia vaeltajakiltoja.
 +
Ruorileiri Kallionluodolla Luvialla. Vetäjä Eero Rantanen.
 +
Tanskanpurjehdus S/Y Wingalla samoja reittejä kuin Maijalla 1951. Mukana: Kippari Sakari Sulamäki, 1 perämies Eero Rantanen, konepäällikkö Pertti Tamminen, Stuju Alf Borgersen, puosu Hannu Lehessaari ja miehistönä Kimmo Mäkinen, Veikko Liuksia ja Ilkka Poijärvi.
 +
Ruoripojat ylivoimaisia piirin pt-kilpailuissa.
 +
Lippukunnalle saadaan vanhat armeijan raili-radiopuhelimet.
 +
Vohlakariin rakennetaan Wingan nostoranta.
  
 
'''1964'''
 
'''1964'''
 +
Lippukunnanjohtajaksi Erkki Liukkonen.
 +
Rakennetaan neljä optimistijollaa.
 +
Radiokilta perustetaan ja sen vetäjäksi tulee Pekka Uimonen.
 +
"Jäisen vainajan vaellus 1" pt-kisat Meri-Porissa. Piirin pt-kilpailuissa voitetaan yhteismestaruus. Piirileirillä Merikarvialla lippukunnasta 18 poikaa ja optimistijollat.
 +
Nostoratakelkan rikkouduttua S/Y Winga jää maihin.
 +
Muutetaan uudelle kämpälle Rautatiepuistokatu 2:een.
 +
Lippukunnan pöytästandartti otetaan käyttöön. Suunnittelija Erkki Liukkonen.
 +
Mannerheimsoljen saivat Jyrki Paavola ja Hannu Lehessaari.
  
 
'''1965'''
 
'''1965'''
 +
Lippukunnalle ostetaan Eka-jolla purjehdusvene ja saadaan lahjoituksena Lightning-kilpapurhehdusvene. Lahjoittajana Morjen Nyberg.
 +
S/Y winga suorittaa kaksi kaukopurjehdusta Ahvenanmaalle. Kippareina Eero Rantanen ja Alf Borgersen.
 +
Elokuussa tapahtuu Eero Rantasen Hukkumisonnettmuus Reposaaren vesillä. Tapahtuma heikentää lippukunnan toimintaa.
  
 
'''1966'''
 
'''1966'''
Rivi 151: Rivi 190:
 
===Lippukunnanjothajat
 
===Lippukunnanjothajat
 
'''1948-1955''' Paul Lähtinen
 
'''1948-1955''' Paul Lähtinen
 +
 
'''1956''' Eero Einiö
 
'''1956''' Eero Einiö
 +
 
'''1957''' Pentti Vilkman
 
'''1957''' Pentti Vilkman
 +
 
'''1958-1959''' Jukka Vuori
 
'''1958-1959''' Jukka Vuori
'''1959-''' Sakari Sulamäki
 
  
{{tynkä/Lippukunnat}}
+
'''1959-1963''' Sakari Sulamäki
 +
 
 +
'''1964-''' Erkki Liukkonen
 +
 
 
{{Satakunnan Partiolaiset}}
 
{{Satakunnan Partiolaiset}}

Versio 6. joulukuuta 2008 kello 23.10

Ruoripojat
Perustiedot
Tyyppi: Poikalippukunta
Perustettu: 1948
Jäsenmäärä: 44 henkilöä
Lyhenne: RuPo
Toiminta-alue
Kotikunta: Pori
Alue: Pori
Aluejärjestö: Porin Partiolaiset
Partiopiiri: Satakunnan Partiolaiset

Ruoripojat ry on vuonna 1948 perustettu poikalippukunta. Lippukunnanjohtajana toimii Pasi Huhtala. Lippukunnan jäsenmäärä vuonna 2006 oli 44.

Historia

1948 Elettiin syyskuun aikoja, kun silloisen Satakunna Samoilijat lippukunnanjohtaja Paul Lähtinen ja partiojohtaja Olli Nygren kävellessään pitkin Porin puistoja tulivat siihen päätköseen, että Porin samoilijajoukkueen olisi prustettava uusi lippukunta, meripartiolippukunta. Lpkj Paul Lähtinen risti silloin uuden lippukunnan Ruoripojiksi. Alkoi kuumeinen työ. Alkupääomaa piti sataman uudelle lippukunnalle. Noin 15 pojan ja johtajan voimin järjestettiin lastenjuhlat Porissa ja Friitalassa. Yleistömenestykset olivat parhaat "miestmuistiin" ja alkupääomaa saatiin. Kun vielä vanhempainneuvosto oltiin saatu kokoon tukemaan toimintaa oltiin valmiit perustamaan uusi lippukunta. Meripartiolippukunta Ruoripojat ry:n perustamispäivä on 21.marraskuuta 2948.

1949 Lippukunnan ensimäiseksi johtajaksi valittiin partiojohtaja Paul Lähtinen. Vanhempainneuvosto päätti hankkia koulutusaluksen ja varainhankinta alkoi. Kämpäksi hankittiin Rosenlewin talon alakerta kirkkoa vastapäätä. Lippukunnan merkki otettiin käyttöön. Sen oli suunnitellut vanhempainneuvoston puheenjohtaja Aaro Vaarne. Lippukunta voitti Satakunnan Partiopoikapiirin uinti- ja yleisurheilumestaruuden. Lippukunnasta oli edustusta Maailman vaeltajapartiolaisten leirillä Norjassa. I Ruorileiri pidettiin Kuivalahdella. Leirin johtajina toimivat Olli Nygren ja Paul Lähtinen. Lippukunnan pöytätennismestaruuden voitti Rauli Kahilahti. Joulupukkipalvelu sai alkunsa.

1950 Lippukunta suoritti vaate- ja ruokakeräyksen sotalesken perheelle Ylijänkään. Oma lehti VÄYLÄ ilmestyi ensimmäistä kertaa 27. helmikuuta. Lippukunta sai virallisen kaulahuivinsa 20. maaliskuuta. Maaliskuussa ostettiin "kuunarialus" Maija, joka oli 28 jalkaa pitkä, 11 jalkaa leveä kahdella mastolla varustettu moottoripurjevene. Vene oli rakennettu Luvialla 1949. Veneen myyjinä olivat J ja E Nordlunf Luvialta ja kauppahinta oli 120 000 markkaa. Mannerheimsoljen sai Rauli Kahilahti. II Ruorileiri pidettiin Luvian Takholmassa. Vetäjänä Olli Nygren. Rauli Kahilahti ja Pertti Kause suorittivat soutuveneellä Ahvenanmaanreissun.

1951 Lippukunta järjesteli muotiesityksen "aamusta iltaan" Hotelli Satakunnassa. Tuotto käytettiin venerahastoon. III Ruorileiri Luvian Laitakarissa. Vetäjänä Olli Nygren. Ruoripojat suorittivat Suomen meripartiohistorian pisimmän kaukopurjehduksen Tanskaan kuunarialus Maijalla. Miehistöluettelo: Kippari Paul Lähtinen, konepäällikkö Pauli Poutanen, I perämies Rauli Kahilahti, II perämies Juhani Korhonen ja venemiehistönä Lauri Laitinen, Pentti Vilkman, Sepe Rautiainen ja Esa Luovula. Syksyllä voimakasta koulutus ja kilpailutoimintaa.

1952 Kokoontumiskämpäksi saatiin vanha parakki lentokentän laidalta. Lippukunnanjohtaja Paul Lähtinen valittiin Satakunnan Partiopoikapiirin johtajaksi. Kaapparivenekunta suoritti tapahtumarikkaan Ahvenamaanpurjehduksen. Kipparina toimi Pertti Kause. Asennettiin Porin puistoihin 34 lintujen pesimispönttöä. Suomen Partiopoikajärjestön toimintakilpailun palkinto MATIN JOUSI lippukunnalle.

1953 Tulipalopakkasella suoritettiin muutto uudelle kämpälle Itsenäisyyskatu 47 alakertaan. Osuusteurastamon auton jäädyttyä haettiin Moisanderin hevonen, jolla muuttokuormat saatiin vietyä. Ruoripojat esiintyivät Porin radion alueohjelmassa. Mannerheimsoljen sai Pertti Kause. Kuunarialus Maijalla purjehdittiin lähivesillä.

1954 Mannerheimsoljen sai Juhani Korhonen. Kuunarialus Maijalla vähän purjehduksia. Lippukunnan kantavat voimat: partiojohtajat, lähtevät armeijaan ja muuttavat pois paikkakunnalta eikä uusia johtajavoimia oltu ehditty kouluttaa.

1955 Lippukunnan lippu vihitään käyttöön 22. toukokuuta. Venekuntien toiminta vilkasta. Purjehdustoiminta vähäistä. Meripartiolaisten I Satahankaleirillä Turun saaristossa osallistui 14 ruoripoikaa.

1956 Lippukunnanjohtajaksi valittiin Eero Einiö. Venekunnat toimivat aktiivisesti. Lippukunnalla edelleen pulaa partiojohtajista. P/A Maija käy vesillä. Purjehdustoiminta heikkoa. Syksyllä muutivat loputkin partiojohtajat pois Porista.

1957 Lippukunnanjohtajana toimi opsikelija Pentti Vilkman. Venekuntien toiminta lähes lamassa. P/A Maija kuitenkin seilasi kohtalaisen mukavasti lähivesillä. Lippukunnassa noin 10 aktiivista poikaa.

1958 Lippukunnanjohtajaksi kutsuttiin Jukka Vuosi. Vanhoista partiojohtajista olivat palanneet toimintaan mukaan Pentti Vilkman ja Markku Laikio. Jäljellä olevista vanhemmista kootaan vanhempainneuvosto. Venekunnanjohtajiksi tulevat Pertti Tamminen, Alf Borgersen ja Paul Sederholm. Kesällä vilkasta purjehdustoimintaa lähivesillä. Syksyllä perustetaan kaksi uutta venekuntaa. Koulutusohjaajaksi saadaan Ouva Levomäki.

1959 Toimintaa koetetaan edelleen elvyttää, mutta vielä on pulaa johtajavoimista. Venekunnat toimivat kyllä aktiivisesti. Kesällä Ruorileiri ja vilkasta purjehdustoimintaa. Lippukunnanjohtajaksi valitaan Sakari Sulamäki 1. lokakuuta ja koulutusohjaajaksi Eero Rantanen. Alkaa kovanlinjan venekunnanjohtajakoulutus.

1960 Koulutus lippukunnan pääteemana. Koulutusta pyritään jatkuvasti nostamaan lukuisilla kursseilla ja lippukunnan omilla koulutuspäivillä. Satahanka II Helsingin Itä-Willinkiin lähdetään kuunarialus Maijalla. Mukana: Sakari Sulamäki, Eero Rantanen, Pertti Tamminen, Alf Borgersen, Aarre Hallaselkä, Juhani Vataja, Lasse Pitkäranta, Yrjö Jyrämä ja Ilkka Haaslahti. Takaisinpaluumatkalla tullaan Maarianhaminan kautta. Lippukunta saa vuokralle Saukkoluoto-nimisen saaren Lampaluodon pohjoispuolelta. Rakennutetaan purjehdusmaja saareen. Vuoden lopulla saaren omistaja Erkkilä purkaa vuokrasopimuksen.

1961 Koljja- ja vaeltajalippueet perustetaan lippukuntaan. Kolkkajohtajaksi tulee Ulkka Asplung ja vaeltajajohtajaksi Eero Rantanen. Piirileirille Säkylään osallistuu 34 ruoripoikaa. Kuunarialus Maija tekee Ruotsinpurjehduksen, päällystössä: Sakari Sulamäki, Pertti Tamminen ja Kari Rothsten. Satakunna Partiopiirin pt-kisoissa saavutetaan hyvä menestys. Kuunarialus Maija uppoaa hinauksessa Mäntyluodossa lokakuulla. Maija myydään hylkynä. Lippukunna jäsenmäärä ylittää 100.

1962 Meripartiolippukunta ruoripojat ry:n Kannatusyhdistys ry perustetaan. Kannatusyhdistys järjestää autonäyttelyn Cygneuksenkoulun pihalla. Ruoripojat esiintyvät Tarvan televisio-ohjelmassa Palapeli. Ruorileiri Luvian kallioluodolla. Vetäjät Sakari Sulamäki ja Eero Rantanen. Avomeriristeilijä S/Y Winga hankitaan lippukunnalle. Myyjä toimitusjohtaja Yrjö Leinberg Helsingistä. Ruoripojat voittavat piirin pt-mestaruudet. Kaupunki vuokraa lippukunnalle pikku-Vohlakari nimisen saaren Reposaaren läheltä 50 vuodeksi. Lippukunta järjestää piirin pt-kisat Nakkilassa. Mannerheimsoljen sai Vesa Partanen.

1963 Määrätietoista koulutus- ja kilpailutoimintaa. Perustetaan erilaisia vaeltajakiltoja. Ruorileiri Kallionluodolla Luvialla. Vetäjä Eero Rantanen. Tanskanpurjehdus S/Y Wingalla samoja reittejä kuin Maijalla 1951. Mukana: Kippari Sakari Sulamäki, 1 perämies Eero Rantanen, konepäällikkö Pertti Tamminen, Stuju Alf Borgersen, puosu Hannu Lehessaari ja miehistönä Kimmo Mäkinen, Veikko Liuksia ja Ilkka Poijärvi. Ruoripojat ylivoimaisia piirin pt-kilpailuissa. Lippukunnalle saadaan vanhat armeijan raili-radiopuhelimet. Vohlakariin rakennetaan Wingan nostoranta.

1964 Lippukunnanjohtajaksi Erkki Liukkonen. Rakennetaan neljä optimistijollaa. Radiokilta perustetaan ja sen vetäjäksi tulee Pekka Uimonen. "Jäisen vainajan vaellus 1" pt-kisat Meri-Porissa. Piirin pt-kilpailuissa voitetaan yhteismestaruus. Piirileirillä Merikarvialla lippukunnasta 18 poikaa ja optimistijollat. Nostoratakelkan rikkouduttua S/Y Winga jää maihin. Muutetaan uudelle kämpälle Rautatiepuistokatu 2:een. Lippukunnan pöytästandartti otetaan käyttöön. Suunnittelija Erkki Liukkonen. Mannerheimsoljen saivat Jyrki Paavola ja Hannu Lehessaari.

1965 Lippukunnalle ostetaan Eka-jolla purjehdusvene ja saadaan lahjoituksena Lightning-kilpapurhehdusvene. Lahjoittajana Morjen Nyberg. S/Y winga suorittaa kaksi kaukopurjehdusta Ahvenanmaalle. Kippareina Eero Rantanen ja Alf Borgersen. Elokuussa tapahtuu Eero Rantasen Hukkumisonnettmuus Reposaaren vesillä. Tapahtuma heikentää lippukunnan toimintaa.

1966

1967

1968

1969

1970

1971

1972

1973

1974

1975

1976

1977

1978

===Lippukunnanjothajat 1948-1955 Paul Lähtinen

1956 Eero Einiö

1957 Pentti Vilkman

1958-1959 Jukka Vuori

1959-1963 Sakari Sulamäki

1964- Erkki Liukkonen