Ero sivun ”Ruoripojat” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(12 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 11: Rivi 11:
|toiminta-alue=
|toiminta-alue=
|kotikunta=Pori
|kotikunta=Pori
|piiri=Satakunnan Partiolaiset
|piiri=Lounais-Suomen Partiopiiri
|alue=Pori
|alue=Pori
|aluejärjestö=Porin Partiolaiset
|aluejärjestö=Porin Partiolaiset
Rivi 33: Rivi 33:
|lippukuntalehti=
|lippukuntalehti=
}}
}}
'''Ruoripojat ry''' on vuonna [[1948]] perustettu [[poikalippukunta]]. Lippukunnanjohtajana toimii Pasi Huhtala. Lippukunnan jäsenmäärä vuonna [[2006]] oli 44.
'''Ruoripojat ry''' on vuonna [[1948]] perustettu [[poikalippukunta]], joskin nykyään tähän Porin perinteikkäinpään [[meripartiolippukunta]]an kuuluu myös tyttöjä. Lippukunnanjohtajana toimii Pasi Huhtala. Lippukunnan jäsenmäärä vuonna [[2006]] oli 44.


{{tynkä/Lippukunnat}}
===Historia===
{{Satakunnan Partiolaiset}}
'''1948'''
Elettiin syyskuun aikoja, kun silloisen Satakunna Samoilijat lippukunnanjohtaja Paul Lähtinen ja partiojohtaja Olli Nygren kävellessään pitkin Porin puistoja tulivat siihen päätköseen, että Porin samoilijajoukkueen olisi prustettava uusi lippukunta, meripartiolippukunta. Lpkj Paul Lähtinen risti silloin uuden lippukunnan Ruoripojiksi.
Alkoi kuumeinen työ. Alkupääomaa piti sataman uudelle lippukunnalle. Noin 15 pojan ja johtajan voimin järjestettiin lastenjuhlat Porissa ja Friitalassa. Yleistömenestykset olivat parhaat "miestmuistiin" ja alkupääomaa saatiin.
Kun vielä vanhempainneuvosto oltiin saatu kokoon tukemaan toimintaa oltiin valmiit perustamaan uusi lippukunta. Meripartiolippukunta Ruoripojat ry:n perustamispäivä on 21.marraskuuta 1948.
 
'''1949'''
Lippukunnan ensimäiseksi johtajaksi valittiin partiojohtaja Paul Lähtinen. Vanhempainneuvosto päätti hankkia koulutusaluksen ja varainhankinta alkoi. Kämpäksi hankittiin Rosenlewin talon alakerta kirkkoa vastapäätä.
Lippukunnan merkki otettiin käyttöön. Sen oli suunnitellut vanhempainneuvoston puheenjohtaja Aaro Vaarne.
Lippukunta voitti Satakunnan Partiopoikapiirin uinti- ja yleisurheilumestaruuden.
Lippukunnasta oli edustusta Maailman vaeltajapartiolaisten leirillä Norjassa. I Ruorileiri pidettiin Kuivalahdella. Leirin johtajina toimivat Olli Nygren ja Paul Lähtinen.
Lippukunnan pöytätennismestaruuden voitti Rauli Kahilahti.
Joulupukkipalvelu sai alkunsa.
 
'''1950'''
Lippukunta suoritti vaate- ja ruokakeräyksen sotalesken perheelle Ylijänkään.
Oma lehti VÄYLÄ ilmestyi ensimmäistä kertaa 27. helmikuuta.
Lippukunta sai virallisen kaulahuivinsa 20. maaliskuuta.
Maaliskuussa ostettiin "kuunarialus" Maija, joka oli 28 jalkaa pitkä, 11 jalkaa leveä kahdella mastolla varustettu moottoripurjevene. Vene oli rakennettu Luvialla 1949.
Veneen myyjinä olivat J ja E Nordlunf Luvialta ja kauppahinta oli 120 000 markkaa.
Mannerheimsoljen sai Rauli Kahilahti.
II Ruorileiri pidettiin Luvian Takholmassa. Vetäjänä Olli Nygren.
Rauli Kahilahti ja Pertti Kause suorittivat soutuveneellä Ahvenanmaanreissun.
 
'''1951'''
Lippukunta järjesteli muotiesityksen "aamusta iltaan" Hotelli Satakunnassa. Tuotto käytettiin venerahastoon.
III Ruorileiri Luvian Laitakarissa. Vetäjänä Olli Nygren.
Ruoripojat suorittivat Suomen meripartiohistorian pisimmän kaukopurjehduksen Tanskaan kuunarialus Maijalla. Miehistöluettelo: Kippari Paul Lähtinen, konepäällikkö Pauli Poutanen, I perämies Rauli Kahilahti, II perämies Juhani Korhonen ja venemiehistönä Lauri Laitinen, Pentti Vilkman, Sepe Rautiainen ja Esa Luovula.
Syksyllä voimakasta koulutus ja kilpailutoimintaa.
 
'''1952'''
Kokoontumiskämpäksi saatiin vanha parakki lentokentän laidalta.
Lippukunnanjohtaja Paul Lähtinen valittiin Satakunnan Partiopoikapiirin johtajaksi.
Kaapparivenekunta suoritti tapahtumarikkaan Ahvenamaanpurjehduksen. Kipparina toimi Pertti Kause.
Asennettiin Porin puistoihin 34 lintujen pesimispönttöä.
Suomen Partiopoikajärjestön toimintakilpailun palkinto MATIN JOUSI lippukunnalle.
 
'''1953'''
Tulipalopakkasella suoritettiin muutto uudelle kämpälle Itsenäisyyskatu 47 alakertaan. Osuusteurastamon auton jäädyttyä haettiin Moisanderin hevonen, jolla muuttokuormat saatiin vietyä.
Ruoripojat esiintyivät Porin radion alueohjelmassa.
Mannerheimsoljen sai Pertti Kause.
Kuunarialus Maijalla purjehdittiin lähivesillä.
 
'''1954'''
Mannerheimsoljen sai Juhani Korhonen.
Kuunarialus Maijalla vähän purjehduksia. Lippukunnan kantavat voimat: partiojohtajat, lähtevät armeijaan ja muuttavat pois paikkakunnalta eikä uusia johtajavoimia oltu ehditty kouluttaa.
 
'''1955'''
Lippukunnan lippu vihitään käyttöön 22. toukokuuta.
Venekuntien toiminta vilkasta. Purjehdustoiminta vähäistä.
Meripartiolaisten I Satahankaleirillä Turun saaristossa osallistui 14 ruoripoikaa.
 
'''1956'''
Lippukunnanjohtajaksi valittiin Eero Einiö.
Venekunnat toimivat aktiivisesti. Lippukunnalla edelleen pulaa partiojohtajista.
P/A Maija käy vesillä. Purjehdustoiminta heikkoa.
Syksyllä muutivat loputkin partiojohtajat pois Porista.
 
'''1957'''
Lippukunnanjohtajana toimi opsikelija Pentti Vilkman.
Venekuntien toiminta lähes lamassa.
P/A Maija kuitenkin seilasi kohtalaisen mukavasti lähivesillä.
Lippukunnassa noin 10 aktiivista poikaa.
 
'''1958'''
Lippukunnanjohtajaksi kutsuttiin Jukka Vuosi. Vanhoista partiojohtajista olivat palanneet toimintaan mukaan Pentti Vilkman ja Markku Laikio. Jäljellä olevista vanhemmista kootaan vanhempainneuvosto.
Venekunnanjohtajiksi tulevat Pertti Tamminen, Alf Borgersen ja Paul Sederholm.
Kesällä vilkasta purjehdustoimintaa lähivesillä.
Syksyllä perustetaan kaksi uutta venekuntaa.
Koulutusohjaajaksi saadaan Ouva Levomäki.
 
'''1959'''
Toimintaa koetetaan edelleen elvyttää, mutta vielä on pulaa johtajavoimista. Venekunnat toimivat kyllä aktiivisesti.
Kesällä Ruorileiri ja vilkasta purjehdustoimintaa.
Lippukunnanjohtajaksi valitaan Sakari Sulamäki 1. lokakuuta ja koulutusohjaajaksi Eero Rantanen.
Alkaa kovanlinjan venekunnanjohtajakoulutus.
 
'''1960'''
Koulutus lippukunnan pääteemana.
Koulutusta pyritään jatkuvasti nostamaan lukuisilla kursseilla ja lippukunnan omilla koulutuspäivillä.
Satahanka II Helsingin Itä-Willinkiin lähdetään kuunarialus Maijalla. Mukana: Sakari Sulamäki, Eero Rantanen, Pertti Tamminen, Alf Borgersen, Aarre Hallaselkä, Juhani Vataja, Lasse Pitkäranta, Yrjö Jyrämä ja Ilkka Haaslahti. Takaisinpaluumatkalla tullaan Maarianhaminan kautta.
Lippukunta saa vuokralle Saukkoluoto-nimisen saaren Lampaluodon pohjoispuolelta. Rakennutetaan purjehdusmaja saareen.
Vuoden lopulla saaren omistaja Erkkilä purkaa vuokrasopimuksen.
 
'''1961'''
Koljja- ja vaeltajalippueet perustetaan lippukuntaan. Kolkkajohtajaksi tulee Ulkka Asplung ja vaeltajajohtajaksi Eero Rantanen.
Piirileirille Säkylään osallistuu 34 ruoripoikaa.
Kuunarialus Maija tekee Ruotsinpurjehduksen, päällystössä: Sakari Sulamäki, Pertti Tamminen ja Kari Rothsten.
Satakunna Partiopiirin pt-kisoissa saavutetaan hyvä menestys.
Kuunarialus Maija uppoaa hinauksessa Mäntyluodossa lokakuulla. Maija myydään hylkynä.
Lippukunna jäsenmäärä ylittää 100.
 
'''1962'''
Meripartiolippukunta ruoripojat ry:n Kannatusyhdistys ry perustetaan.
Kannatusyhdistys järjestää autonäyttelyn Cygneuksenkoulun pihalla.
Ruoripojat esiintyvät Tarvan televisio-ohjelmassa Palapeli.
Ruorileiri Luvian kallioluodolla. Vetäjät Sakari Sulamäki ja Eero Rantanen.
Avomeriristeilijä S/Y Winga hankitaan lippukunnalle. Myyjä toimitusjohtaja Yrjö Leinberg Helsingistä.
Ruoripojat voittavat piirin pt-mestaruudet.
Kaupunki vuokraa lippukunnalle pikku-Vohlakari nimisen saaren Reposaaren läheltä 50 vuodeksi.
Lippukunta järjestää piirin pt-kisat Nakkilassa.
Mannerheimsoljen sai Vesa Partanen.
 
'''1963'''
Määrätietoista koulutus- ja kilpailutoimintaa.
Perustetaan erilaisia vaeltajakiltoja.
Ruorileiri Kallionluodolla Luvialla. Vetäjä Eero Rantanen.
Tanskanpurjehdus S/Y Wingalla samoja reittejä kuin Maijalla 1951. Mukana: Kippari Sakari Sulamäki, 1 perämies Eero Rantanen, konepäällikkö Pertti Tamminen, Stuju Alf Borgersen, puosu Hannu Lehessaari ja miehistönä Kimmo Mäkinen, Veikko Liuksia ja Ilkka Poijärvi.
Ruoripojat ylivoimaisia piirin pt-kilpailuissa.
Lippukunnalle saadaan vanhat armeijan raili-radiopuhelimet.
Vohlakariin rakennetaan Wingan nostoranta.
 
'''1964'''
Lippukunnanjohtajaksi Erkki Liukkonen.
Rakennetaan neljä optimistijollaa.
Radiokilta perustetaan ja sen vetäjäksi tulee Pekka Uimonen.
"Jäisen vainajan vaellus 1" pt-kisat Meri-Porissa. Piirin pt-kilpailuissa voitetaan yhteismestaruus. Piirileirillä Merikarvialla lippukunnasta 18 poikaa ja optimistijollat.
Nostoratakelkan rikkouduttua S/Y Winga jää maihin.
Muutetaan uudelle kämpälle Rautatiepuistokatu 2:een.
Lippukunnan pöytästandartti otetaan käyttöön. Suunnittelija Erkki Liukkonen.
Mannerheimsoljen saivat Jyrki Paavola ja Hannu Lehessaari.
 
'''1965'''
Lippukunnalle ostetaan Eka-jolla purjehdusvene ja saadaan lahjoituksena Lightning-kilpapurhehdusvene. Lahjoittajana Morjen Nyberg.
S/Y winga suorittaa kaksi kaukopurjehdusta Ahvenanmaalle. Kippareina Eero Rantanen ja Alf Borgersen.
Elokuussa tapahtuu Eero Rantasen Hukkumisonnettmuus Reposaaren vesillä. Tapahtuma heikentää lippukunnan toimintaa.
 
'''1966'''
Edellisen vuoden hukkumistapaus vaikuttaa edelleen lippukunnan toimintaa. Toiminta laimeahkoa.
Kolkkatoimintaa kuitenkin runsaasti vuoden aikana.
S/Y Winga purjehtii lähivesillä.
Lippukunnanjohtajaksi Kalle Granath.
 
'''1967'''
Kolkkaleiri Ahlaisissa pääsiäisenä. Vetäjä Erkki Liukkonen.
Satahanka III Rymättylässä. Winga mukana.
Wingalla kaukopurehduksia Hankoon ja Ahvenanmaalle. Kippareina Vesa Partanen ja Pertti Tamminen.
Winga voittaa BSF:n markapurhehduksen.
 
'''1968'''
Lippukunta organisoidaan uudelleen. Koulutusta merenkulun alalta.
Pääsiöisleiri Ahlaisissa. Mukana 48 poikaa. Vetäjinä Alf Borgersen ja Timo Törrönen.
Ruorileiri Vohlakarissa. Mukana 46 poikaa. Vetäjinä Alf Borgersen ja Aarre Hill.
Vanhojen partojen purjehdus I Uusikaupunki-Naantali-Uusikaupunki.
Kaukopurjehdus Pori-Gävle-Pori. Kipparina Aarre Hill.
Reposaarelle perustetaan lippue.
 
'''1969'''
Lippukunnanjohtajaksi Seppo Hagner.
Voimakasta koulutusta venekunnanjohtajatasolla.
Pääsiäisleiri Ahlaisissa. Mukana 36 poikaa. Vetäjinä Alf Borgersen, Turkka Aaltonen ja Vesa Holopainen.
Wingalla kaukopurjehduksia Ahvenanmaalle. Kippareina Aarre Hill ja Timo Törrönen.
Ruorileiri Vohlakarissa. Mukana 42 poikaa. Vetäjinä Alf Borgersen ja Turkka Aaltonen.
Reposaaren lippueelle saadaan kämppä.
 
'''1970'''
Lippukunnanjohtajaksi valitaan Eero Hulkko.
Lippukunta Järjestää piirin talvileirin Ahlaisissa. Vetäjinä Alf Borgersen, Turkka Aaltonen ja Vesa Holopainen.
Valtakunnalliselle Sompion suurleirille osallistuu 12 poikaa.
Vohlakarissa aloitetaan kämpän rakentaminen.
 
'''1971'''
Vohlakariin ostetaan kämppä. rakenteilla olevasta kämoästä tehdään varastokämppä.
Ahlström Oy lahjoittaa lippukunnalle kolme tukkilaisvenettä, jotka sijoitetaan Vohlakariin.
Piirileirille Olkiluotoon osallistuu 16 poikaa ja S/Y Winga.
Ruorileiri Vohlakarissa. Mukana 32 poikaa. Vetäjinä Alf Borgersen ja Aarre Hill.
Wingalla hyvää purjehdustoimintaa koko kesän.
 
'''1972'''
Lippukunnanjohtajaksi Alf Borgersen.
Pidemmän tähtäimen partiojohtajakoulutus aloitetaan.
Kolkkalippue järjestää kevät- ja kesäleirit. Vetäjänä Mervi Lenko.
Ruorileiri Vohlakarissa. Mukana 32 poikaa. Vetäjinä Seppo Steen ja Aki Koivumäki.
Wingalla hyvää purjehdustoimintaa. Kippareina Aarre Hill, Matti Lenko, Juhani Lähteenmäki ja Seppo Miilunpalo.
Ruoripojat kantavat päävastuun Porissa järjestetyistä Suomen Partiolaiset ry:n partiotaitomestaruuskilpailuista.
Ostetaan merisissilippueen käyttöön Lightnin-luokan kilpavene.
Osallistutaan BSF:n järjestämään kilpailutoimintaan.
 
'''1973'''
Järjestetään runsaasti omaa koulutus- ja kilpailutoimintaa. Luppueet pyrkivät toimimaan mahdollisimman paljon itsenäisesti.
Turkka Aaltosen idean pohjalta järjestetään piirin nimissä Survival Test henkiinjäämiskurssi Kullaan Joutsijärven Isonokee saarella. Mukana kouluttajina Alf Borgersen ja Aki Koivumäki. Kurssi saavutti valtavan huomion valtakunnallisessa lehdistössä.
Purjehdustoiminta erittäin vilkasta. Kippareina Aarre Hill, Juhani Lähteenmäki ja Seppo Miilunpalo.
 
'''1974'''
Koulutustoiminta laajennetaan käsittämään myös erikoistoimintamuodot.
Pentti Liukkonen tulee Vohlakarin isännäksi ja määräteitoinen karin kunnostus alkaa.
Kolkka- ja ruorileirit Vohlakarissa. Vetäjinä Seppo Steen, Jorma Myllymäki, Aki Koivumäki ja Mervi Lenko.
Vilkasta purjehdus- ja kilpailutoimintaa.
Voimakas partiojohtajapanos piirissä ja Porin Partiolaisissa jatkuu.
 
'''1975'''
Järjestetään piirin pt-kisat Kullaalla.
Piirin kesäleirillä Merikarvialla mukana 16 poikaa ja 6 kouluttajaa sekä S/Y Winga ja pienempiä purjealuksia.
Maailman Nord-75 Jamboree-leirillä Norjassa mukana 6 Ruoripoikaa. Kouluttajana leirillä meripartiolinjalla Juhani Lähteenmäkin.
Winga menettää mastonta Pihlavanselällä kovassa tuulessa. Uusi masto saadaan vasta syyspuolella ja purjehdustoiminta jää heikoksi.
Vohlakarissa kunnostustöitä jatketaan.
Todetaan, että lippukunnan partiojohtajat ovat liiaksi kiinni piirin ja Porin Partiolaisten tehtävissä ja lippukunta kärsii.
 
'''1976'''
Tehdään 6-vuotissuunnitelma partiojohtajatehtävistä, koulutuksesta ja kalustosta.
Ruoripojat järjestävät ja toimivat isäntinä valtakunnallisilla meripartiojohtajien neuvottelupäivillä Kullalla. Päävastuun kantoi Juhani Lähteenmäki.
Voimakasta koulutustoimintaa koko vuosi.
Sudenpentu ja Ruorileirit Vohlakarissa. Vetäjinä Jorma Myllymäki, Pia Meriluoto, Jaana Louhimo ja Aki Koivumäki.
Winga osallistuu veneenohjaajakursseille Rauman saaristossa.
Pentti Liukkonen ja Seppo Steen suorittavat 120km kanoottireissun pohjois-Satakunnassa.
 
'''1977'''
Vene-Ruoripojille kampanja aloitetaan. Järjestetään arpajaisia ja myyjäisiä yhdessä kannatusyhdistyksen kanssa. Kesällä lippukunnalle partiojohtajat hoitavat 1000 hengen muonituksen Ähtärissä, syksyllä nuorkauppakamarin vuosijuhlan kanttiini, vaatenarikka ja lastenjuhlat. Venerahastoon kertyy rahaa.
Ruoripojat hoitavat erittäin kiitettävästi Iloitse-Suomesta kampanjan, jonka nettotuotto on tuntuva lisä venerahastoon. Lisäksi pojat saivat henkilökohtaisilla myynneillään huomattavia retkeilytarvikepalkintoja.
Kannatusyhdistys toimii erittäin aktiivisesti.
Porin Partiolaisten talvileiri Inho 77 järjestetään Pomarkussa. Vetäjinä mm. Juhani Lähteenmäki, Jorma Myllymäki ja Pertti Lenko.
Syksyllä lippukunta järjestää piirin pt-kilpailut Kullalla.
Ruoripoikien isät: Kanerva, Knihti ja Aro-Usva aloittavat saunan rakentamisen Vohlakarissa.
Muutetaan toimimaan nuorisolautakunnan omistamiin tiloihin vanhalle poliisilaitokselle, Isolinnankatu 16.
Päätetään hankkia venekuntien käyttöön retki- ja harjoitusveneeksi 6m pitkä kolmella hankainparilla varustettu rääkivene.
Joulupukkipalveli onnistuu yli odotusten.
 
'''1978'''
Valmistaudutaan 30-vuotisjuhlavuoteen.
Ruoripojille uusi villapusero.
Uusi venekuntavene Kaappari saadaan huhtikuussa.
Isät saadaan osittain mukaan S/Y Wingan kunnostukseen. Vohlakarissa jatkuvat työryhmän saunatalkoot ja lippukunnan puolelta karia ryhdytään kunnostamaan voimakkaasti.
Keväällä alkaa valmistautuminen 30-vuotisjuhliin.
Saadaan kaksi radiopuhelinta lahjoituksena.
Piirin partioparaatissa Ruoripojat edustettuina 96 pojan voimin.
Sudenpentu- ja Ruorileiri Vohlakarissa. Vetäjinä Anu Myllyniemi, Sari Rinne, Aki Koivumäki ja Pirjo Nuutinen sekä Pekka Nuurinen.
Satahanka V Saimaalla, mukana 25 poikaa.
Syystoiminann alettua organisoidaan partiopoika- ja sudenpentulippue.
Rakennusmestari Urho Lähdemäen toimesta saadaan vihdoin omat toimitilat Yrjönkatu 1 piharakennuksesta. Tilat (151 x 2) vuokrasi Kansallisoakepankki.
toteutetaan 30-vuotisjuhlat.
 
 
 
=Lippukunnanjohtajat=
 
'''1948-1955''' Paul Lähtinen
 
'''1956''' Eero Einiö
 
'''1957''' Pentti Vilkman
 
'''1958-1959''' Jukka Vuori
 
'''1959-1963''' Sakari Sulamäki
 
'''1964-1965''' Erkki Liukkonen
 
'''1966-1968''' Kalle Granath
 
'''1969''' Seppo Hagner
 
'''1970-1971''' Eero Hulkko
 
'''1972-?''' Alf Borgersen
 
'''2010-2011''' Pasi Huhtala
 
{{Lounais-Suomen Partiopiiri}}
[[Luokka:Ruoripojat]]

Nykyinen versio 7. helmikuuta 2013 kello 16.12

Ruoripojat
Perustiedot
Tyyppi: Poikalippukunta
Perustettu: 1948
Jäsenmäärä: 44 henkilöä
Lyhenne: RuPo
Toiminta-alue
Kotikunta: Pori
Alue: Pori
Aluejärjestö: Porin Partiolaiset
Partiopiiri: Lounais-Suomen Partiopiiri

Ruoripojat ry on vuonna 1948 perustettu poikalippukunta, joskin nykyään tähän Porin perinteikkäinpään meripartiolippukuntaan kuuluu myös tyttöjä. Lippukunnanjohtajana toimii Pasi Huhtala. Lippukunnan jäsenmäärä vuonna 2006 oli 44.

Historia

1948 Elettiin syyskuun aikoja, kun silloisen Satakunna Samoilijat lippukunnanjohtaja Paul Lähtinen ja partiojohtaja Olli Nygren kävellessään pitkin Porin puistoja tulivat siihen päätköseen, että Porin samoilijajoukkueen olisi prustettava uusi lippukunta, meripartiolippukunta. Lpkj Paul Lähtinen risti silloin uuden lippukunnan Ruoripojiksi. Alkoi kuumeinen työ. Alkupääomaa piti sataman uudelle lippukunnalle. Noin 15 pojan ja johtajan voimin järjestettiin lastenjuhlat Porissa ja Friitalassa. Yleistömenestykset olivat parhaat "miestmuistiin" ja alkupääomaa saatiin. Kun vielä vanhempainneuvosto oltiin saatu kokoon tukemaan toimintaa oltiin valmiit perustamaan uusi lippukunta. Meripartiolippukunta Ruoripojat ry:n perustamispäivä on 21.marraskuuta 1948.

1949 Lippukunnan ensimäiseksi johtajaksi valittiin partiojohtaja Paul Lähtinen. Vanhempainneuvosto päätti hankkia koulutusaluksen ja varainhankinta alkoi. Kämpäksi hankittiin Rosenlewin talon alakerta kirkkoa vastapäätä. Lippukunnan merkki otettiin käyttöön. Sen oli suunnitellut vanhempainneuvoston puheenjohtaja Aaro Vaarne. Lippukunta voitti Satakunnan Partiopoikapiirin uinti- ja yleisurheilumestaruuden. Lippukunnasta oli edustusta Maailman vaeltajapartiolaisten leirillä Norjassa. I Ruorileiri pidettiin Kuivalahdella. Leirin johtajina toimivat Olli Nygren ja Paul Lähtinen. Lippukunnan pöytätennismestaruuden voitti Rauli Kahilahti. Joulupukkipalvelu sai alkunsa.

1950 Lippukunta suoritti vaate- ja ruokakeräyksen sotalesken perheelle Ylijänkään. Oma lehti VÄYLÄ ilmestyi ensimmäistä kertaa 27. helmikuuta. Lippukunta sai virallisen kaulahuivinsa 20. maaliskuuta. Maaliskuussa ostettiin "kuunarialus" Maija, joka oli 28 jalkaa pitkä, 11 jalkaa leveä kahdella mastolla varustettu moottoripurjevene. Vene oli rakennettu Luvialla 1949. Veneen myyjinä olivat J ja E Nordlunf Luvialta ja kauppahinta oli 120 000 markkaa. Mannerheimsoljen sai Rauli Kahilahti. II Ruorileiri pidettiin Luvian Takholmassa. Vetäjänä Olli Nygren. Rauli Kahilahti ja Pertti Kause suorittivat soutuveneellä Ahvenanmaanreissun.

1951 Lippukunta järjesteli muotiesityksen "aamusta iltaan" Hotelli Satakunnassa. Tuotto käytettiin venerahastoon. III Ruorileiri Luvian Laitakarissa. Vetäjänä Olli Nygren. Ruoripojat suorittivat Suomen meripartiohistorian pisimmän kaukopurjehduksen Tanskaan kuunarialus Maijalla. Miehistöluettelo: Kippari Paul Lähtinen, konepäällikkö Pauli Poutanen, I perämies Rauli Kahilahti, II perämies Juhani Korhonen ja venemiehistönä Lauri Laitinen, Pentti Vilkman, Sepe Rautiainen ja Esa Luovula. Syksyllä voimakasta koulutus ja kilpailutoimintaa.

1952 Kokoontumiskämpäksi saatiin vanha parakki lentokentän laidalta. Lippukunnanjohtaja Paul Lähtinen valittiin Satakunnan Partiopoikapiirin johtajaksi. Kaapparivenekunta suoritti tapahtumarikkaan Ahvenamaanpurjehduksen. Kipparina toimi Pertti Kause. Asennettiin Porin puistoihin 34 lintujen pesimispönttöä. Suomen Partiopoikajärjestön toimintakilpailun palkinto MATIN JOUSI lippukunnalle.

1953 Tulipalopakkasella suoritettiin muutto uudelle kämpälle Itsenäisyyskatu 47 alakertaan. Osuusteurastamon auton jäädyttyä haettiin Moisanderin hevonen, jolla muuttokuormat saatiin vietyä. Ruoripojat esiintyivät Porin radion alueohjelmassa. Mannerheimsoljen sai Pertti Kause. Kuunarialus Maijalla purjehdittiin lähivesillä.

1954 Mannerheimsoljen sai Juhani Korhonen. Kuunarialus Maijalla vähän purjehduksia. Lippukunnan kantavat voimat: partiojohtajat, lähtevät armeijaan ja muuttavat pois paikkakunnalta eikä uusia johtajavoimia oltu ehditty kouluttaa.

1955 Lippukunnan lippu vihitään käyttöön 22. toukokuuta. Venekuntien toiminta vilkasta. Purjehdustoiminta vähäistä. Meripartiolaisten I Satahankaleirillä Turun saaristossa osallistui 14 ruoripoikaa.

1956 Lippukunnanjohtajaksi valittiin Eero Einiö. Venekunnat toimivat aktiivisesti. Lippukunnalla edelleen pulaa partiojohtajista. P/A Maija käy vesillä. Purjehdustoiminta heikkoa. Syksyllä muutivat loputkin partiojohtajat pois Porista.

1957 Lippukunnanjohtajana toimi opsikelija Pentti Vilkman. Venekuntien toiminta lähes lamassa. P/A Maija kuitenkin seilasi kohtalaisen mukavasti lähivesillä. Lippukunnassa noin 10 aktiivista poikaa.

1958 Lippukunnanjohtajaksi kutsuttiin Jukka Vuosi. Vanhoista partiojohtajista olivat palanneet toimintaan mukaan Pentti Vilkman ja Markku Laikio. Jäljellä olevista vanhemmista kootaan vanhempainneuvosto. Venekunnanjohtajiksi tulevat Pertti Tamminen, Alf Borgersen ja Paul Sederholm. Kesällä vilkasta purjehdustoimintaa lähivesillä. Syksyllä perustetaan kaksi uutta venekuntaa. Koulutusohjaajaksi saadaan Ouva Levomäki.

1959 Toimintaa koetetaan edelleen elvyttää, mutta vielä on pulaa johtajavoimista. Venekunnat toimivat kyllä aktiivisesti. Kesällä Ruorileiri ja vilkasta purjehdustoimintaa. Lippukunnanjohtajaksi valitaan Sakari Sulamäki 1. lokakuuta ja koulutusohjaajaksi Eero Rantanen. Alkaa kovanlinjan venekunnanjohtajakoulutus.

1960 Koulutus lippukunnan pääteemana. Koulutusta pyritään jatkuvasti nostamaan lukuisilla kursseilla ja lippukunnan omilla koulutuspäivillä. Satahanka II Helsingin Itä-Willinkiin lähdetään kuunarialus Maijalla. Mukana: Sakari Sulamäki, Eero Rantanen, Pertti Tamminen, Alf Borgersen, Aarre Hallaselkä, Juhani Vataja, Lasse Pitkäranta, Yrjö Jyrämä ja Ilkka Haaslahti. Takaisinpaluumatkalla tullaan Maarianhaminan kautta. Lippukunta saa vuokralle Saukkoluoto-nimisen saaren Lampaluodon pohjoispuolelta. Rakennutetaan purjehdusmaja saareen. Vuoden lopulla saaren omistaja Erkkilä purkaa vuokrasopimuksen.

1961 Koljja- ja vaeltajalippueet perustetaan lippukuntaan. Kolkkajohtajaksi tulee Ulkka Asplung ja vaeltajajohtajaksi Eero Rantanen. Piirileirille Säkylään osallistuu 34 ruoripoikaa. Kuunarialus Maija tekee Ruotsinpurjehduksen, päällystössä: Sakari Sulamäki, Pertti Tamminen ja Kari Rothsten. Satakunna Partiopiirin pt-kisoissa saavutetaan hyvä menestys. Kuunarialus Maija uppoaa hinauksessa Mäntyluodossa lokakuulla. Maija myydään hylkynä. Lippukunna jäsenmäärä ylittää 100.

1962 Meripartiolippukunta ruoripojat ry:n Kannatusyhdistys ry perustetaan. Kannatusyhdistys järjestää autonäyttelyn Cygneuksenkoulun pihalla. Ruoripojat esiintyvät Tarvan televisio-ohjelmassa Palapeli. Ruorileiri Luvian kallioluodolla. Vetäjät Sakari Sulamäki ja Eero Rantanen. Avomeriristeilijä S/Y Winga hankitaan lippukunnalle. Myyjä toimitusjohtaja Yrjö Leinberg Helsingistä. Ruoripojat voittavat piirin pt-mestaruudet. Kaupunki vuokraa lippukunnalle pikku-Vohlakari nimisen saaren Reposaaren läheltä 50 vuodeksi. Lippukunta järjestää piirin pt-kisat Nakkilassa. Mannerheimsoljen sai Vesa Partanen.

1963 Määrätietoista koulutus- ja kilpailutoimintaa. Perustetaan erilaisia vaeltajakiltoja. Ruorileiri Kallionluodolla Luvialla. Vetäjä Eero Rantanen. Tanskanpurjehdus S/Y Wingalla samoja reittejä kuin Maijalla 1951. Mukana: Kippari Sakari Sulamäki, 1 perämies Eero Rantanen, konepäällikkö Pertti Tamminen, Stuju Alf Borgersen, puosu Hannu Lehessaari ja miehistönä Kimmo Mäkinen, Veikko Liuksia ja Ilkka Poijärvi. Ruoripojat ylivoimaisia piirin pt-kilpailuissa. Lippukunnalle saadaan vanhat armeijan raili-radiopuhelimet. Vohlakariin rakennetaan Wingan nostoranta.

1964 Lippukunnanjohtajaksi Erkki Liukkonen. Rakennetaan neljä optimistijollaa. Radiokilta perustetaan ja sen vetäjäksi tulee Pekka Uimonen. "Jäisen vainajan vaellus 1" pt-kisat Meri-Porissa. Piirin pt-kilpailuissa voitetaan yhteismestaruus. Piirileirillä Merikarvialla lippukunnasta 18 poikaa ja optimistijollat. Nostoratakelkan rikkouduttua S/Y Winga jää maihin. Muutetaan uudelle kämpälle Rautatiepuistokatu 2:een. Lippukunnan pöytästandartti otetaan käyttöön. Suunnittelija Erkki Liukkonen. Mannerheimsoljen saivat Jyrki Paavola ja Hannu Lehessaari.

1965 Lippukunnalle ostetaan Eka-jolla purjehdusvene ja saadaan lahjoituksena Lightning-kilpapurhehdusvene. Lahjoittajana Morjen Nyberg. S/Y winga suorittaa kaksi kaukopurjehdusta Ahvenanmaalle. Kippareina Eero Rantanen ja Alf Borgersen. Elokuussa tapahtuu Eero Rantasen Hukkumisonnettmuus Reposaaren vesillä. Tapahtuma heikentää lippukunnan toimintaa.

1966 Edellisen vuoden hukkumistapaus vaikuttaa edelleen lippukunnan toimintaa. Toiminta laimeahkoa. Kolkkatoimintaa kuitenkin runsaasti vuoden aikana. S/Y Winga purjehtii lähivesillä. Lippukunnanjohtajaksi Kalle Granath.

1967 Kolkkaleiri Ahlaisissa pääsiäisenä. Vetäjä Erkki Liukkonen. Satahanka III Rymättylässä. Winga mukana. Wingalla kaukopurehduksia Hankoon ja Ahvenanmaalle. Kippareina Vesa Partanen ja Pertti Tamminen. Winga voittaa BSF:n markapurhehduksen.

1968 Lippukunta organisoidaan uudelleen. Koulutusta merenkulun alalta. Pääsiöisleiri Ahlaisissa. Mukana 48 poikaa. Vetäjinä Alf Borgersen ja Timo Törrönen. Ruorileiri Vohlakarissa. Mukana 46 poikaa. Vetäjinä Alf Borgersen ja Aarre Hill. Vanhojen partojen purjehdus I Uusikaupunki-Naantali-Uusikaupunki. Kaukopurjehdus Pori-Gävle-Pori. Kipparina Aarre Hill. Reposaarelle perustetaan lippue.

1969 Lippukunnanjohtajaksi Seppo Hagner. Voimakasta koulutusta venekunnanjohtajatasolla. Pääsiäisleiri Ahlaisissa. Mukana 36 poikaa. Vetäjinä Alf Borgersen, Turkka Aaltonen ja Vesa Holopainen. Wingalla kaukopurjehduksia Ahvenanmaalle. Kippareina Aarre Hill ja Timo Törrönen. Ruorileiri Vohlakarissa. Mukana 42 poikaa. Vetäjinä Alf Borgersen ja Turkka Aaltonen. Reposaaren lippueelle saadaan kämppä.

1970 Lippukunnanjohtajaksi valitaan Eero Hulkko. Lippukunta Järjestää piirin talvileirin Ahlaisissa. Vetäjinä Alf Borgersen, Turkka Aaltonen ja Vesa Holopainen. Valtakunnalliselle Sompion suurleirille osallistuu 12 poikaa. Vohlakarissa aloitetaan kämpän rakentaminen.

1971 Vohlakariin ostetaan kämppä. rakenteilla olevasta kämoästä tehdään varastokämppä. Ahlström Oy lahjoittaa lippukunnalle kolme tukkilaisvenettä, jotka sijoitetaan Vohlakariin. Piirileirille Olkiluotoon osallistuu 16 poikaa ja S/Y Winga. Ruorileiri Vohlakarissa. Mukana 32 poikaa. Vetäjinä Alf Borgersen ja Aarre Hill. Wingalla hyvää purjehdustoimintaa koko kesän.

1972 Lippukunnanjohtajaksi Alf Borgersen. Pidemmän tähtäimen partiojohtajakoulutus aloitetaan. Kolkkalippue järjestää kevät- ja kesäleirit. Vetäjänä Mervi Lenko. Ruorileiri Vohlakarissa. Mukana 32 poikaa. Vetäjinä Seppo Steen ja Aki Koivumäki. Wingalla hyvää purjehdustoimintaa. Kippareina Aarre Hill, Matti Lenko, Juhani Lähteenmäki ja Seppo Miilunpalo. Ruoripojat kantavat päävastuun Porissa järjestetyistä Suomen Partiolaiset ry:n partiotaitomestaruuskilpailuista. Ostetaan merisissilippueen käyttöön Lightnin-luokan kilpavene. Osallistutaan BSF:n järjestämään kilpailutoimintaan.

1973 Järjestetään runsaasti omaa koulutus- ja kilpailutoimintaa. Luppueet pyrkivät toimimaan mahdollisimman paljon itsenäisesti. Turkka Aaltosen idean pohjalta järjestetään piirin nimissä Survival Test henkiinjäämiskurssi Kullaan Joutsijärven Isonokee saarella. Mukana kouluttajina Alf Borgersen ja Aki Koivumäki. Kurssi saavutti valtavan huomion valtakunnallisessa lehdistössä. Purjehdustoiminta erittäin vilkasta. Kippareina Aarre Hill, Juhani Lähteenmäki ja Seppo Miilunpalo.

1974 Koulutustoiminta laajennetaan käsittämään myös erikoistoimintamuodot. Pentti Liukkonen tulee Vohlakarin isännäksi ja määräteitoinen karin kunnostus alkaa. Kolkka- ja ruorileirit Vohlakarissa. Vetäjinä Seppo Steen, Jorma Myllymäki, Aki Koivumäki ja Mervi Lenko. Vilkasta purjehdus- ja kilpailutoimintaa. Voimakas partiojohtajapanos piirissä ja Porin Partiolaisissa jatkuu.

1975 Järjestetään piirin pt-kisat Kullaalla. Piirin kesäleirillä Merikarvialla mukana 16 poikaa ja 6 kouluttajaa sekä S/Y Winga ja pienempiä purjealuksia. Maailman Nord-75 Jamboree-leirillä Norjassa mukana 6 Ruoripoikaa. Kouluttajana leirillä meripartiolinjalla Juhani Lähteenmäkin. Winga menettää mastonta Pihlavanselällä kovassa tuulessa. Uusi masto saadaan vasta syyspuolella ja purjehdustoiminta jää heikoksi. Vohlakarissa kunnostustöitä jatketaan. Todetaan, että lippukunnan partiojohtajat ovat liiaksi kiinni piirin ja Porin Partiolaisten tehtävissä ja lippukunta kärsii.

1976 Tehdään 6-vuotissuunnitelma partiojohtajatehtävistä, koulutuksesta ja kalustosta. Ruoripojat järjestävät ja toimivat isäntinä valtakunnallisilla meripartiojohtajien neuvottelupäivillä Kullalla. Päävastuun kantoi Juhani Lähteenmäki. Voimakasta koulutustoimintaa koko vuosi. Sudenpentu ja Ruorileirit Vohlakarissa. Vetäjinä Jorma Myllymäki, Pia Meriluoto, Jaana Louhimo ja Aki Koivumäki. Winga osallistuu veneenohjaajakursseille Rauman saaristossa. Pentti Liukkonen ja Seppo Steen suorittavat 120km kanoottireissun pohjois-Satakunnassa.

1977 Vene-Ruoripojille kampanja aloitetaan. Järjestetään arpajaisia ja myyjäisiä yhdessä kannatusyhdistyksen kanssa. Kesällä lippukunnalle partiojohtajat hoitavat 1000 hengen muonituksen Ähtärissä, syksyllä nuorkauppakamarin vuosijuhlan kanttiini, vaatenarikka ja lastenjuhlat. Venerahastoon kertyy rahaa. Ruoripojat hoitavat erittäin kiitettävästi Iloitse-Suomesta kampanjan, jonka nettotuotto on tuntuva lisä venerahastoon. Lisäksi pojat saivat henkilökohtaisilla myynneillään huomattavia retkeilytarvikepalkintoja. Kannatusyhdistys toimii erittäin aktiivisesti. Porin Partiolaisten talvileiri Inho 77 järjestetään Pomarkussa. Vetäjinä mm. Juhani Lähteenmäki, Jorma Myllymäki ja Pertti Lenko. Syksyllä lippukunta järjestää piirin pt-kilpailut Kullalla. Ruoripoikien isät: Kanerva, Knihti ja Aro-Usva aloittavat saunan rakentamisen Vohlakarissa. Muutetaan toimimaan nuorisolautakunnan omistamiin tiloihin vanhalle poliisilaitokselle, Isolinnankatu 16. Päätetään hankkia venekuntien käyttöön retki- ja harjoitusveneeksi 6m pitkä kolmella hankainparilla varustettu rääkivene. Joulupukkipalveli onnistuu yli odotusten.

1978 Valmistaudutaan 30-vuotisjuhlavuoteen. Ruoripojille uusi villapusero. Uusi venekuntavene Kaappari saadaan huhtikuussa. Isät saadaan osittain mukaan S/Y Wingan kunnostukseen. Vohlakarissa jatkuvat työryhmän saunatalkoot ja lippukunnan puolelta karia ryhdytään kunnostamaan voimakkaasti. Keväällä alkaa valmistautuminen 30-vuotisjuhliin. Saadaan kaksi radiopuhelinta lahjoituksena. Piirin partioparaatissa Ruoripojat edustettuina 96 pojan voimin. Sudenpentu- ja Ruorileiri Vohlakarissa. Vetäjinä Anu Myllyniemi, Sari Rinne, Aki Koivumäki ja Pirjo Nuutinen sekä Pekka Nuurinen. Satahanka V Saimaalla, mukana 25 poikaa. Syystoiminann alettua organisoidaan partiopoika- ja sudenpentulippue. Rakennusmestari Urho Lähdemäen toimesta saadaan vihdoin omat toimitilat Yrjönkatu 1 piharakennuksesta. Tilat (151 x 2) vuokrasi Kansallisoakepankki. toteutetaan 30-vuotisjuhlat.


Lippukunnanjohtajat

1948-1955 Paul Lähtinen

1956 Eero Einiö

1957 Pentti Vilkman

1958-1959 Jukka Vuori

1959-1963 Sakari Sulamäki

1964-1965 Erkki Liukkonen

1966-1968 Kalle Granath

1969 Seppo Hagner

1970-1971 Eero Hulkko

1972-? Alf Borgersen

2010-2011 Pasi Huhtala

Lounais-Suomen Partiopiiri

Lounais-Suomen Partiopiiri.svg

Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö

Alueet

Altti | Etelä-Turku | Huittinen | Kaakkois-Turku | Kymmenykset | Leijankorpi | Maarian Partioyhtymä | Pohjoiskulma | Pohjois-Satakunta | Pohjois-Turku | Pori | Rannikkoseutu | Rauma | Salo | Saviseutu

Aluejärjestöt

Kaarinan Partiolaiset | Porin Partiolaiset | Turun Partiolaiset

Lippukunnat

Ahertajat | Ahlaisten Ankkurit | Alastaron Jyväset | Auran Eräkurjet | Auran Tytöt | Auran Tähti Pojat | Euran Peurat | Halikon Siniset | Harjavallan Pirkat | Henrikin Tapulitytöt | Hirvensalon Eräpojat | Honkahukat | Huittisten Eränkävijät | Ilpoisten Vuorenkävijät | Jokikylän Pojat | Jokilaakson Ravut | Jämijärven Miilunvartijat | Kaarinan Korpiklaani | Kaarinan Ristiritarit | Kaarinan Sädetytöt | Kairankiertäjät | Kakskerran Kaksoispiste | Kankaanpään Korpiveikot | Karimo | Karvian Majavapartio | Keikyän Korvenkävijät | Kiikalan Kelopartio | Kiikoisten Partiopojat | Kiskon Kupariset | Kiukaisten Metsäveikot | Kipinäpartio | Kolkankävijät | Kopardit | Koroisten Ritarit | Koroisten Sarpiot | Kosken Kerkät | Kullaan Kuusipeurat | Kupittaan Henrikinpojat | Kustavin Merikotkat | Kuusenkävyt | Kuusiston Linnanyrjänät | Kyrön Kiurut ja Kokot | Käppäräpartio | Laitilan Eräsissit | Laitilan Lumikit | Lallin Partio | Lavian Eränkävijät | Leirisiskot | Liedon Eränkävijät | Littoisten Pirtapiiat | Loimaan Nuotioloimut | Loimaan Saviset | Lokalahden Erälokit | Louhen-Tytöt | Lounatuulenkävijät | Luvian Loukke | Lähteen Tytöt ja Pojat | Lätynkääntäjät | Maarian Kämmekät | Maarian Tähkät | Marjatat ja Mikon Pojat | Marttilan Martit | Maskun Hemmingin Tyttäret ja Pojat | Mellilän Menninkäiset | Merenkävijät | Merimaskun Reimarit | Meri-Porin Partio | Mesikäpälät | Mietoisten Kolopuutintit | Mikaelin Sinikellot | Mustavuoren Sissit | Muurlan Muurahaiset | Mynämäen Maahiset | Myrskypojat | Naantalin Naakat | Naantalin Siniset | Nakkilan Partiolaiset | Narvin Pojat | Narvin Tytöt | Nousiaisten Henrikin Lippukunta | Nuotiotytöt | Ouran Partiolaiset | Paraisten Merikotkat | Partio-Puhurit | Perttelin Piketit | Piikkiön Tammipartio | Pomarkun Polunkävijät | Porin Nuotiopojat | Porin Tertut | Porin Tulitikut | Porin Versot | Puhurin Pojat | Pyhän Laurin Ritarit | Pyhärannan Korpiankkurit | Pääskyparvi | Pöytyän Pöllöt | Raision KilliNallit | RajakivenKiertäjät | Rantakaarinat | Rauman Partiotytöt | Rauman Sinermot | Rauman Suuntaveljet | Ruoripojat | Ruskon Maunun Partio | Rymättylän Märssyvahdit | Saaren Kiertäjät | Salon Eränkävijät | Salon Leiriveikot | Sauvon Hakkiset | Saviseudun Peurat | Siikaisten Karhunveikot | Suomusjärven Mesoliitit | Säkylän Partio | Tarvan Tapiot | Tasalam Boja | Tavastin Liljat | Teljän Partio | Teljän Tuikkeet | Toivon Erätytöt | Tornikotkat | Tornipääskyt | Taivassalon Tupshaukat | Turun Eränkävijät | Turun Meripeikot | Turun Metsänkävijät | Turun Mikaelin Siniset | Turun Partio-Sissit | Turun Sinikotkat | Turun Suuntaveljet | Turun Tähti-Tytöt | Turun Versot | Tuulihaukat | Ulvilan Eräpojat | Ulvilan Erätytöt | Uudenkaupungin Merihait | Vaakun Vartijat | Vahdon Korvenkävijät | Vampulan Varpuspartio | Varsinais-Suomen Samoilijat | Vehmaan Lustaset | Vesipeikot | Väinän Vartijat | Yläneen Korpijunkkarit | Ypäjän Eränkävijät

Muut partioyhdistykset

Akateeminen partiokilta (Turku) | Turun Pyhän Yrjänän Kilta (Turku) | Charlotta-kilta (Pori) | Franciscus-kilta (Rauma)