Strategia
Strategia on työkalu Suomen Partiolaisille, piireille ja lippukunnille ohjata toimintaa tehokkaasti niin, että yhteisesti hyväksytty visio sekä yhteiset tavoitteet ja päämäärä voidaan saavuttaa. Strategiassa määritellään pitkän tähtäimen tärkeimmät toiminnalliset painopisteet. Strategian tulee ohjata toiminnan suunnittelua ja sitä kautta kaikkea toimintaa. Partion strategiassa hahmotetaan partion tulevaisuuden suunta.
Visio ja strategia
Visio kertoo millaiseksi haluamme kehittyä tulevaisuudessa eli kuvaa tavoitetilan ja päämäärän. Hyvä visio on riittävän haastava, sillä on rajattu aikataulu ja selkeä ytimekäs sanoma. Innostava ja iskevä visio yhdistää ja motivoi toimijoita.
Hyvä strategia on toteutettavissa ja saavutettavissa oleva, mutta haastava. Sen sanoma on ymmärrettävä, konkreettinen ja ohjaava. Strategiasta löytyy suuntaviivat miten toimimme jatkossa, mitä priorisoimme ja mihin fokusoimme. Se on ylätason pitkän aikavälin toimintasuunnitelma.
Strategiaprosessi
Strategian ja vision työstäminen alkaa aina nykytilanteen kartoittamisella: sisäisen tilan ja toimintaympäristön kehitystarpeiden ja tulevaisuuden ennusteiden ymmärryksen kokoamisella. Emme toimi kuplassa, joten monet vaikutuspiirimme ulkopuolisetkin seikat vaikuttavat siihen miten paljon resursseja lippukunnilla, piireillä ja järjestöllä on käytettävissään ja kuinka haluttu harrastus partio on. Toimintaympäristötekijöiden analyysin avulla tavoitteet on mahdollista määritellä faktoihin (eikä mutuun) perustuviksi, saavutettavissa oleviksi, oikeanlaatuisiksi ja toivottuihin asioihin vaikuttaviksi. Mitä esimerkiksi väestökehityksen trendit ja muuttoliike vaikuttavat partion toimintaedellytyksiin? Miten taloudellinen tilanne ja resurssien määrän muutokset vaikuttavat? Miten yhteistyökumppaneiden ja taustajärjestöjen tilanne on muuttumassa? Miten jäsenistön motivaatio, toimeliaisuus ja sitoutuminen kehittyy? Miten lainsäädäntö muuttuu? Miten lasten ja nuorten harrastuskäyttäytyminen ja kulttuuri muuttuvat? Mitä asioita lasten ja nuorten suhteen yhteiskunnallisessa keskustelussa, nuorisotoimessa, sosiaalisissa medioissa tai vaikkapa hiljaisina signaaleina nousee esiin?
Apukysymyksiä nykytilan kartoittamisessa
- Missä olemme nyt? Mikä on lähtötasomme ja -tilanteemme?
- Missä olemme hyviä? Mikä toimii nykyisellään hyvin? Mitkä ovat vahvuutemme?
- Mikä on nykyisin haasteena tai ongelmana? Mitkä ovat heikkoutemme?
- Mitkä ovat ongelmien ja heikkouksien juurisyyt?
- Miten toimintaympäristömme on muuttumassa? Mitkä ovat uhkia ja mitkä mahdollisuuksia?
- Millaisia toimintaympäristöstä nousevia kehityskohteita tai tavoitteita tunnistetaan?
- Mihin asioihin toimintaympäristössämme voimme vaikuttaa ja mihin emme?
Apukysymyksiä visiota muodostettaessa
- Minkä haluamme muuttuvan?
- Miksi haluamme muutosta?
- Millainen on ihannetilanne?
- Millaisia haluaisimme olla?
- Mitä haluamme olla?
- Minne haluamme päästä?
- Milloin haluamme päästä tavoitteisiimme?
- Milloin olemme tavoitteessamme?
- Mikä on muuttunut, kun olemme tavoitteessamme?
Apukysymyksiä strategiaa laadittaessa
- Minkä konkreettisten asioiden ainakin pitää muuttua, jotta visio voidaan saavuttaa?
- Mitkä tavoitteista ovat tärkeimpiä? Mihin ainakin tulee panostaa?
- Mistä karsimme, jos on jostakin ihan pakko karsia?
- Mitä teemme/mihin panostamme ensimmäiseksi lisää, jos saamme "lottopotin"/lisää resursseja: kun kaikki on mahdollista?
- Mitkä valitaan konkreettisiksi strategian painopistealueiksi? Mikä on fokuksessa tulevina vuosina?
- Mitä keinoja painopistealueilla on käytettävissä?
- Mitkä keinot ovat tehokkaimpia tai osuvimpia?
- Mitkä valitaan yhteisesti sovituiksi strategisiksi keinoiksi?
Käyttöönotto
Strategian onnistumisen edellytys on kaikkien toimijoiden sitoutuminen painopistealueisiin ja toimenpiteisiin. Strategian tulee sen vuoksi olla hyvin jalkautettu ja laadittu viestinnällisesti helppokäyttöiseen muotoon. Eri tasojen osallistaminen jo strategian valmisteluvaiheissa sekä hyväksymisen jälkeen laaja viestintä, ohjaus ja seuranta edistävät nopeaa käyttöönottoa.
Piirit ja toiminnanalat voivat täsmentää strategian puitteissa omaa toimintaansa ohjaavia täsmäkeinoja. Eri puolilla Suomea ja eri tilanteissa hyvinkin erilaiset keinot voivat olla tarpeen yhteiseen päämäärään pääsemiseksi.
Strategisessa johtamisessa arkisten asioiden ohjauksessa on aina strategiaan pohjautuva näkökulma. Toteutetaan asioita, jotka vievät lähemmäs strategian toteutumista, puhutaan strategiassa tärkeiksi nostetuista aiheista ja kohdennetaan resursseja strategian painopisteiden mukaisesti. Strategia piilee pienissäkin yksityiskohdissa, kun niin halutaan. Millaista on piirileirin ohjelma? Mistä asioista Partio-lehdessä kirjoitetaan? Mitä tekee SP:n uusi työntekijä? Mistä asioista aluetapaamisissa keskustellaan? Mitä oheisohjelmaa piirin kokouksessa on? Jne.
