Ero sivun ”Suomen Metsänkävijät” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
(10 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{partiojärjestö
{{Partiojärjestö
|nimi=Suomen Metsänkävijät
| nimi = Suomen Metsänkävijät
|perustettu=1919
| perustettu = 1919
|lakkautettu=
| perustettu_pvm=
|lyhenne=SuMe
| lakkautettu =  
|tyyppi=Lippukuntaryhmittymä
| lyhenne = SuMe
|kieli=Suomi
| tyyppi = Lippukuntaryhmittymä
|jäsenmaita=
| kieli = suomi
|jäsenpiirejä=
| jäsenmaita =  
|jäseniä=
| jäsenpiirejä =  
|jäsenenä=
| jäseniä =  
|johtohenkilöt=
| jäsenenä =  
|toimisto=
| johtohenkilöt =  
|logo=Sume_merkki.jpg
| toimisto =  
|www=
| logo = Sume_merkki.jpg
| www = [http://metsänkävijät.fi/ metsänkävijät.fi]
}}
}}


'''Metsänkävijät-nimisiä [[lippukunta|lippukuntia]] toimii Suomessa aktiivisesti 23. Metsänkävijöitä eli '''Mänkijöitä''' yhdistävät historia, toiminta, tavat ja tunnukset. Suomen Metsänkävijät eli SuMe on Metsänkävijä-nimisten lippukuntien yhteistyömuoto.'''
'''Metsänkävijät'''-nimisiä [[lippukunta|lippukuntia]] toimii Suomessa aktiivisesti 23. Metsänkävijöitä eli '''Mänkijöitä''' yhdistävät historia, toiminta, tavat ja tunnukset. Suomen Metsänkävijät eli SuMe on Metsänkävijä-nimisten lippukuntien yhteistyömuoto.
__TOC__
 
==Historia==
==Historia==
Ensimmäinen Metsänkävijälippukunta perustettiin Helsinkiin vuonna 1917. Helsingin lippukunnanjohtaja [[Ilmari Vainio|Ilmari 'Iso-Hukka' Vainio]] matkusteli tullimiehen työssään ympäri maata ja perusti samalla lisää Metsänkävijälippukuntia. Hän loi metsänkävijöiden tunnukset sinivalkoisen huivin ja Metsänkävijämerkin. Vuonna 1919 lippukunnat perustivat yhteistyöelimekseen Suomen Meren- ja Metsänkävijäin liiton. Iso-Hukka sekä SuMe aikanaan vaikuttivat suuresti Suomen partiotoiminnan kehitykseen.  
Ensimmäinen Metsänkävijälippukunta perustettiin Helsinkiin vuonna 1917. Helsingin lippukunnanjohtaja [[Ilmari Vainio|Ilmari 'Iso-Hukka' Vainio]] matkusteli tullimiehen työssään ympäri maata ja perusti samalla lisää Metsänkävijälippukuntia. Hän loi metsänkävijöiden tunnukset sinivalkoisen huivin ja Metsänkävijämerkin. Vuonna 1919 lippukunnat perustivat yhteistyöelimekseen Suomen Meren- ja Metsänkävijäin liiton. Iso-Hukka sekä SuMe aikanaan vaikuttivat suuresti Suomen partiotoiminnan kehitykseen.  


Lippukuntien yhteistyön aktiivisuus on vaihdellut vuosien saatossa ja perustunut monesti henkilösuhteisiin. Toimintaa on vetänyt Mänkijäpäivillä valitut lippukunnat vuorovuosin, pääsihteerit ja nykyisin Sihteeristö. [[SuMe Historia|SuMen historiaa]] ei ole koskaan koottu yksiin kansiin, joten historiaprojekti on PartioWikissä käynnissä.
Lippukuntien yhteistyön aktiivisuus on vaihdellut vuosien saatossa ja perustunut monesti henkilösuhteisiin. Toimintaa on vetänyt Mänkijäpäivillä valitut lippukunnat vuorovuosin, pääsihteerit ja nykyisin Sihteeristö. [[SuMe Historia|SuMen historiaa]] ei ole koskaan koottu yksiin kansiin, joten historiaprojekti on PartioWikissä käynnissä.
Vuonna [[2016]] [[Mänkijäpäivät|Mänkijäpäivillä]] perustettiin rekisteröity yhdistys Suomen Metsänkävijät ry, jonka tavoitteena on tuoda pysyvyyttä mänkijäyhteistyöhön.


==Toiminta==
==Toiminta==
Suomen Metsänkävijät ei ole rekisteröity yhdistys, vaan vapaaehtoista yhteistyötä lippukuntien ja mänkijäpartiolaisten välillä. Lippukunnat maksavat halutessaan pientä jäsenmaksua, jolla rahoitetaan lähinnä Sihteeristön postituskuluja.
Suomen Metsänkävijät koordinoi yhteistyötä mänkijälippukuntien välillä ja ylläpitää mänkijäperinteitä.  


===Sihteeristö===
===Sihteeristö===
Mänkijäpäivien välillä Suomen Metsänkävijöiden toimintaa on vuodesta [[2003]] koordinoinut [[Suomen Metsänkävijät/Sihteeristö|Sihteeristö]].  
Mänkijäpäivien välillä Suomen Metsänkävijöiden toimintaa on vuosina [[2003]]-[[2016]] koordinoinut [[Suomen Metsänkävijät/Sihteeristö|Sihteeristö]]. Vuodesta [[2016]] eteenpäin rekisteröidyn yhdistyksen hallitus on jatkanut sihteeristön työtä.
 
Vuoden [[2007]] Sihteeristö:
* Perttu Aimola, Helsinki
* Aki Lertola, Turku
* Jukka Raustia, Oulu
* Tuomas Mikkola, Tammela


===Tiedotus===
===Tiedotus===
Sihteeristö toimittaa Mänkijäpostia, joka on lippukuntiin toimitettava kirje muutaman kerran vuodessa. Mänkijöiden postituslistalla ilmestyy Postia useammin Sihteeristön Karhukirje, jossa kerrotaan ajankohtaisista SuMen ja lippukuntien asioista. SuMen leireillä ilmestyy [[leirilehti]] [[Suomen Metsänkävijät/Leirihyttynen|Leirihyttynen]].
Suomen Metsänkävijät lähettää muutaman kerran vuodessa jäsenlippukuntien yhteyskenkilöille sähköpostitse Karhukirjeen, jossa kerrotaan ajankohtaisista SuMen ja lippukuntien asioista. Karhukirje julkaistaan myös SuMe:n nettisivulla, Facebook-ryhmässä ja Facebook-sivulla. SuMen leireillä ilmestyy [[leirilehti]] [[Suomen Metsänkävijät/Leirihyttynen|Leirihyttynen]].


===Tapahtumat===
===Tapahtumat===
Metsänkävijälippukunnat kokoontuvat vuosittain [[Mänkijäpäivät|Mänkijäpäiville]] päättämään yhteisistä asioistaan. Mänkijäpäivien yhteydessä on viime vuosina järjestetty vj- ja vaeltajaikäisille Karhunkaato-tapahtuma. Kerran vuodessa yksi lippukunnista järjestää [[Sähkösanomakilpailu]]n. SuMen partiotaitokilpailuja ei nykyään järjestetä, vaan ne käydään muiden kilpailujen yhteydessä.
Metsänkävijälippukunnat kokoontuvat vuosittain [[Mänkijäpäivät|Mänkijäpäiville]] päättämään yhteisistä asioistaan. Mänkijäpäivien yhteydessä on aiemmin muun muassa järjestetty vj- ja vaeltajaikäisille Karhunkaato-tapahtuma. Kerran vuodessa yksi lippukunnista järjestää [[Sähkösanomakilpailu]]n. SuMen partiotaitokilpailuja ei nykyään järjestetä, vaan ne käydään muiden kilpailujen yhteydessä.


===Leirit===
===Leirit===
SuMe järjestää satunnaisin välein kaikkien mänkijöiden yhteisiä leirejä, joista viimeisin oli [[SuMe Kiitele 2006|Kiitele 2006]]-talvileiri Taivalkoskella. Pienemmässä mittakaavassa 2-3 lippukunnan leirejä pidetään useammin.
SuMe järjestää satunnaisin välein kaikkien mänkijöiden yhteisiä leirejä, joista viimeisimmät ovat [[Liitokarhu 2015|Liitokarhu]]-talvileiri [[2015]] Räyskälässä ja [[Suurmänkiö]]-kesäleiri [[2019]] [[Turun Metsänkävijät/Karhuranta|Karhurannassa]] Kemiönsaaressa.


Kansallisella jamboreella metsänkävijät majoittuvat yhteisiin savuihin tai pelkästään mänkijöistä koostuvaan alaleiriin, jota kutsutaan Karhulaaksoksi.
Kansallisella jamboreella metsänkävijät usein majoittuvat yhteisiin savuihin tai pelkästään mänkijöistä koostuvaan alaleiriin, jota kutsutaan Karhulaaksoksi.


==Tavat==
==Tavat==
Rivi 70: Rivi 67:


==Lisätiedot==
==Lisätiedot==
* [http://metsankavijat.partio.net/ Suomen Metsänkävijöiden kotisivut]
* [http://metsänkävijät.fi/ Suomen Metsänkävijöiden kotisivut]
* Sihteeristö sume2007(at)partio.net
* Hallitus: hallitus@metsänkävijät.fi (jos ääkköset eivät toimi, käytä muotoa hallitus@xn--metsnkvijt-t5acd.fi )
* [[Luettelo Metsänkävijälippukunnista]]


{{Suomen Metsänkävijöiden lippukunnat}}
{{Suomen Metsänkävijöiden lippukunnat}}

Versio 18. huhtikuuta 2021 kello 13.02

Suomen Metsänkävijät
Perustiedot
Perustettu: 1919
Lyhenne: SuMe
Tyyppi: Lippukuntaryhmittymä
Kieli: suomi
Logo
Sume merkki.jpg
WWW-sivut
metsänkävijät.fi

Metsänkävijät-nimisiä lippukuntia toimii Suomessa aktiivisesti 23. Metsänkävijöitä eli Mänkijöitä yhdistävät historia, toiminta, tavat ja tunnukset. Suomen Metsänkävijät eli SuMe on Metsänkävijä-nimisten lippukuntien yhteistyömuoto.

Historia

Ensimmäinen Metsänkävijälippukunta perustettiin Helsinkiin vuonna 1917. Helsingin lippukunnanjohtaja Ilmari 'Iso-Hukka' Vainio matkusteli tullimiehen työssään ympäri maata ja perusti samalla lisää Metsänkävijälippukuntia. Hän loi metsänkävijöiden tunnukset sinivalkoisen huivin ja Metsänkävijämerkin. Vuonna 1919 lippukunnat perustivat yhteistyöelimekseen Suomen Meren- ja Metsänkävijäin liiton. Iso-Hukka sekä SuMe aikanaan vaikuttivat suuresti Suomen partiotoiminnan kehitykseen.

Lippukuntien yhteistyön aktiivisuus on vaihdellut vuosien saatossa ja perustunut monesti henkilösuhteisiin. Toimintaa on vetänyt Mänkijäpäivillä valitut lippukunnat vuorovuosin, pääsihteerit ja nykyisin Sihteeristö. SuMen historiaa ei ole koskaan koottu yksiin kansiin, joten historiaprojekti on PartioWikissä käynnissä.

Vuonna 2016 Mänkijäpäivillä perustettiin rekisteröity yhdistys Suomen Metsänkävijät ry, jonka tavoitteena on tuoda pysyvyyttä mänkijäyhteistyöhön.

Toiminta

Suomen Metsänkävijät koordinoi yhteistyötä mänkijälippukuntien välillä ja ylläpitää mänkijäperinteitä.

Sihteeristö

Mänkijäpäivien välillä Suomen Metsänkävijöiden toimintaa on vuosina 2003-2016 koordinoinut Sihteeristö. Vuodesta 2016 eteenpäin rekisteröidyn yhdistyksen hallitus on jatkanut sihteeristön työtä.

Tiedotus

Suomen Metsänkävijät lähettää muutaman kerran vuodessa jäsenlippukuntien yhteyskenkilöille sähköpostitse Karhukirjeen, jossa kerrotaan ajankohtaisista SuMen ja lippukuntien asioista. Karhukirje julkaistaan myös SuMe:n nettisivulla, Facebook-ryhmässä ja Facebook-sivulla. SuMen leireillä ilmestyy leirilehti Leirihyttynen.

Tapahtumat

Metsänkävijälippukunnat kokoontuvat vuosittain Mänkijäpäiville päättämään yhteisistä asioistaan. Mänkijäpäivien yhteydessä on aiemmin muun muassa järjestetty vj- ja vaeltajaikäisille Karhunkaato-tapahtuma. Kerran vuodessa yksi lippukunnista järjestää Sähkösanomakilpailun. SuMen partiotaitokilpailuja ei nykyään järjestetä, vaan ne käydään muiden kilpailujen yhteydessä.

Leirit

SuMe järjestää satunnaisin välein kaikkien mänkijöiden yhteisiä leirejä, joista viimeisimmät ovat Liitokarhu-talvileiri 2015 Räyskälässä ja Suurmänkiö-kesäleiri 2019 Karhurannassa Kemiönsaaressa.

Kansallisella jamboreella metsänkävijät usein majoittuvat yhteisiin savuihin tai pelkästään mänkijöistä koostuvaan alaleiriin, jota kutsutaan Karhulaaksoksi.

Tavat

Metsänkävijälippukunnan perustaminen

Mänkijälippukunnan perustaminen on mahdollista vain Metsänkävijälippukunnan jäsenille tai paikkakunnalle, jossa on ollut aiemmin Mänkijätoimintaa. Uudelle lippukunnalle tarvitaan myös kaksi kummilippukuntaa. Lippukunnan perustamisen edellytykset arvioi Suomen Metsänkävijät. Tällä käytännöllä on Metsänkävijöiden perinteet saatu säilymään vuosikymmenten ajan.

Laulut

  • Partiomarssi
  • Suomen Metsänkävijäin marssi
  • Metsänkävijäin leirilaulu

Huudot

  • Huudot: Aliviivoo, Mmm-mmm-mmm

Tunnukset

Aiemmin Metsänkävijän on tunnistanut ruskeasta partiopaidasta, mutta nykyään osalla lippukunnista paita on sininen. Alun perin mänkijän asustukseen kuului myös väiski, jonka käyttö levisi 1970-luvulla Suomen Partiolaisten asusteeseen.

Lisätiedot