Ero sivun ”Suomen Vapaa Partioryhmä” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
p (Saeculum)
Rivi 40: Rivi 40:
'''KivaKiva''' on kaksi kertaa vuodessa järjestettävä [[vartionjohtaja|vartionjohtajille]], vaeltajille ja johtajille tarkoitettu rentoutumisviikonloppu [[Haukka-Veikot|Haukka-Veikkojen]] kämpällä, [[Haukan Pesä]]llä. KivaKivassa katsotaan elokuvia ja syödään hyvin. KivaKivoilla on yleensä teema. Aiempia teemoja ovat olleet mm. risteily sekä päiväkoti. KivaKivan järjestämisestä vastaa keskusvaliokunta.
'''KivaKiva''' on kaksi kertaa vuodessa järjestettävä [[vartionjohtaja|vartionjohtajille]], vaeltajille ja johtajille tarkoitettu rentoutumisviikonloppu [[Haukka-Veikot|Haukka-Veikkojen]] kämpällä, [[Haukan Pesä]]llä. KivaKivassa katsotaan elokuvia ja syödään hyvin. KivaKivoilla on yleensä teema. Aiempia teemoja ovat olleet mm. risteily sekä päiväkoti. KivaKivan järjestämisestä vastaa keskusvaliokunta.


'''Sudaripäivät''' on ryhmän lippukuntien [[sudenpentulauma|sudenpentulaumoille]] tarkoitettu tapahtumapäivä tai -ilta. Sudaripäivillä on perinteisesti järjestetty päivän teeman mukainen toiminnallinen rastirata, jota laumat kiertävät. Ne on järjestetty hyvillä ulkoilupaikoilla, esimerkiksi Suomenlinnassa ja Seurasaaressa. Vuoden [[2006]] sudaripäivä oli merirosvo-teemainen ja järjestettiin keskuspuistossa<sup>Kaupunki = ?</sup>. Paikalla oli laumoja neljästä eri lippukunnasta, ja tapahtumaa kehuttiin onnistuneeksi etenkin rastimiesten hyvän rooleihin eläytymisen ansiosta. Päivien järjestämisestä vastaa keskusvaliokunta.
'''Sudaripäivät''' on ryhmän lippukuntien [[sudenpentulauma|sudenpentulaumoille]] tarkoitettu tapahtumapäivä tai -ilta. Sudaripäivillä on perinteisesti järjestetty päivän teeman mukainen toiminnallinen rastirata, jota laumat kiertävät. Ne on järjestetty hyvillä ulkoilupaikoilla, esimerkiksi Suomenlinnassa ja Seurasaaressa. Vuoden [[2006]] sudaripäivä oli merirosvo-teemainen ja järjestettiin Helsingin keskuspuistossa. Päivien järjestämisestä vastaa keskusvaliokunta.


Ryhmä järjestää lippukunnilleen myös erilaisia kursseja. Syksyllä [[2005]] järjestettiin ensiapu 1 -kurssi, jolta sai Suomen Punaisen Ristin ensiaputodistuksen. Syksyllä 2006 järjestetään [[Vartionjohtajien peruskurssi|vartionjohtajakurssi]] syksyllä aloittaville VJ:lle, ja keväällä [[2007]] puolestaan [[2007]] syksyllä aloittaville.
Ryhmä järjestää lippukunnilleen myös erilaisia kursseja. Syksyllä [[2005]] järjestettiin ensiapu 1 -kurssi, jolta sai Suomen Punaisen Ristin ensiaputodistuksen. Syksyllä 2006 järjestetään [[Vartionjohtajien peruskurssi|vartionjohtajakurssi]] syksyllä aloittaville VJ:lle, ja keväällä [[2007]] puolestaan [[2007]] syksyllä aloittaville.
Rivi 46: Rivi 46:
Ryhmäpäivät on parin vuoden välein järjestettävä retki kaikille ryhmän lippukunnille. Ryhmäpäiville vartiolaiset ja johtajat ovat perinteisesti saapuneet perjantai-iltana, ja vartiolaisille on monipuolista ohjelmaa lauantai-iltaan asti, jolloin he palaavat kotiin. Lauantai-iltana on toimintaa johtajille ja sunnuntaina pidetään vuosikokous. Päivät on järjestetty maaliskuun alun ja huhtikuun puolenvälin välisenä aikana, ja sen järjestämisestä vastaa keskusvaliokunta. Edelliset Ryhmäpäivät järjestettiin Louhelan seurakunnan leirikeskuksessa keväällä 2005.
Ryhmäpäivät on parin vuoden välein järjestettävä retki kaikille ryhmän lippukunnille. Ryhmäpäiville vartiolaiset ja johtajat ovat perinteisesti saapuneet perjantai-iltana, ja vartiolaisille on monipuolista ohjelmaa lauantai-iltaan asti, jolloin he palaavat kotiin. Lauantai-iltana on toimintaa johtajille ja sunnuntaina pidetään vuosikokous. Päivät on järjestetty maaliskuun alun ja huhtikuun puolenvälin välisenä aikana, ja sen järjestämisestä vastaa keskusvaliokunta. Edelliset Ryhmäpäivät järjestettiin Louhelan seurakunnan leirikeskuksessa keväällä 2005.


Ryhmä järjestää myös kesäleirejä. Leiri kestää sudenpennuilla noin neljä yötä ja vartiolaisilla ja johtajilla n. yhdeksän yötä. Aikaisempia kesäleirejä ovat olleet mm. Femur [[1995]] ja Gangut 2004. Seuraava ryhmän kesäleiri järjestetään kesällä 2007.
Ryhmä järjestää myös kesäleirejä. Leiri kestää sudenpennuilla noin neljä yötä ja vartiolaisilla ja johtajilla n. yhdeksän yötä. Aikaisempia kesäleirejä ovat olleet mm. Femur [[1995]] ja Gangut [[2004]]. Viimeisin ryhmän kesäleiri, Saeculum, järjestettiin 30.7.-8.8.[[2007]].


==Lippukunnat==
==Lippukunnat==

Versio 6. elokuuta 2007 kello 00.08

Suomen Vapaa Partioryhmä ry - Finlands Fria Scoutbrigad rf
Perustiedot
Perustettu: 25. toukokuuta 1917 ?
Jäsenmäärä: 10 lippukuntaa, näissä jäseniä n. 650? (15.5.2006)
Lyhenne: SVPR - FFSB
Toiminta-alue: Koko maa (nykyään pääasiassa pääkaupunkiseutu)
Tyyppi: Lippukuntaryhmittymä
Tunnukset
Tunnus & hihamerkki
Tiedosto:Svpr.gif
Kotisivut
http://www.lpk.partio.fi/papa/svpr


Suomen Vapaa Partioryhmä ry, Finlands Fria Scoutbrigad rf, eli SVPR-FFSB, on partiolippukuntien muodostama yhdistys, joka pyrkii partioliikkeen ja partioaatteiden levittämiseen Suomen nuorison keskuuteen kieli-, uskonto- ja muista rajoista riippumatta. Tavoitteidensa toteuttamiseksi ryhmä järjestää koulutus-, retki- ja leiritoimintaa.

Yhdessä toimimalla on pystytty järjestämään tapahtumia, jotka yksittäisen lippukunnan voimin olisivat jääneet haaveiksi. Ryhmä järjestää retkiä ja muita tapahtumia sudenpennuille, vartiolaisille, vaeltajille ja johtajille. Myös erilaiset kurssit, leirit ja ryhmäpäivät kuuluvat SVPR:n toimintaan.

Ryhmä on pystynyt toimimaan joustavasti ja sopuisasti, lippukuntien kulloistenkin tarpeiden mukaisesti. Yhteistyö muiden lippukuntien kanssa on ollut virkistävää ja antoisaa – ja se tulee jatkumaan.

Toiminta

Ryhmä järjestää lippukunnilleen monipuolista toimintaa. Ajankohtaisista tapahtumista tarkempaa infoa löytyy ryhmän nettisivuilta.

Donkka on SVPR:n kunniapuheenjohtaja Sven Donnerin mukaan nimetty partiotaitokilpailu. Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2004, ja siitä tehdään jokavuotista perinnettä. Kilpailu on ollut joka toinen vuosi yksipäiväinen ja joka toinen vuosi yön yli kestävä kilpailu lippukuntien luonnollisille vartioille. Kisan järjestelyistä huolehtii useita johtajia ryhmän lippukunnista.

KivaKiva on kaksi kertaa vuodessa järjestettävä vartionjohtajille, vaeltajille ja johtajille tarkoitettu rentoutumisviikonloppu Haukka-Veikkojen kämpällä, Haukan Pesällä. KivaKivassa katsotaan elokuvia ja syödään hyvin. KivaKivoilla on yleensä teema. Aiempia teemoja ovat olleet mm. risteily sekä päiväkoti. KivaKivan järjestämisestä vastaa keskusvaliokunta.

Sudaripäivät on ryhmän lippukuntien sudenpentulaumoille tarkoitettu tapahtumapäivä tai -ilta. Sudaripäivillä on perinteisesti järjestetty päivän teeman mukainen toiminnallinen rastirata, jota laumat kiertävät. Ne on järjestetty hyvillä ulkoilupaikoilla, esimerkiksi Suomenlinnassa ja Seurasaaressa. Vuoden 2006 sudaripäivä oli merirosvo-teemainen ja järjestettiin Helsingin keskuspuistossa. Päivien järjestämisestä vastaa keskusvaliokunta.

Ryhmä järjestää lippukunnilleen myös erilaisia kursseja. Syksyllä 2005 järjestettiin ensiapu 1 -kurssi, jolta sai Suomen Punaisen Ristin ensiaputodistuksen. Syksyllä 2006 järjestetään vartionjohtajakurssi syksyllä aloittaville VJ:lle, ja keväällä 2007 puolestaan 2007 syksyllä aloittaville.

Ryhmäpäivät on parin vuoden välein järjestettävä retki kaikille ryhmän lippukunnille. Ryhmäpäiville vartiolaiset ja johtajat ovat perinteisesti saapuneet perjantai-iltana, ja vartiolaisille on monipuolista ohjelmaa lauantai-iltaan asti, jolloin he palaavat kotiin. Lauantai-iltana on toimintaa johtajille ja sunnuntaina pidetään vuosikokous. Päivät on järjestetty maaliskuun alun ja huhtikuun puolenvälin välisenä aikana, ja sen järjestämisestä vastaa keskusvaliokunta. Edelliset Ryhmäpäivät järjestettiin Louhelan seurakunnan leirikeskuksessa keväällä 2005.

Ryhmä järjestää myös kesäleirejä. Leiri kestää sudenpennuilla noin neljä yötä ja vartiolaisilla ja johtajilla n. yhdeksän yötä. Aikaisempia kesäleirejä ovat olleet mm. Femur 1995 ja Gangut 2004. Viimeisin ryhmän kesäleiri, Saeculum, järjestettiin 30.7.-8.8.2007.

Lippukunnat

Tällä hetkellä Suomen Vapaa Partioryhmään kuuluu seuraavat lippukunnat:


Leirit

Tuohikotti -leirillä (vai Tuohi?) 1983 pelattiin paljon lentistä ja kärsittiin voimakkaasta vatsatautiepidemiasta. Leirillä olivat mukana ainakin Toimen Tytöt, Toimen Pojat, Lauttasaaren Lainepartio ja Haukka-Veikot.

Gangut pidettiin alkukesästä 2004 Taruksen vuoksi. Leirillä mukana olivat Toimen Tytöt, Lauttasaaren Lainepartio ja Tavastit sekä sudenpentuosastollaan Susiveikot ja Jeanne d'Arc, joten Gangut oli lippukuntaryhmittymän leirinä melko pieni. Sudenpentujen lähtiessä kotiin leirille jäi vain muutama vartio, jotka lähtivätkin vierailupäivän jälkeen haikille. Gangut muistetaan Taruksen lailla melko sateisena leirinä. Leiripaikkana oli Hangonniemellä, Mannerheimintien pohjoispäässäkaupunki tms.? sijaitseva järvenranta. Leirinjohtajana toimi Lauri "Late" Haimelin (LaiPa)

Keskusvaliokunta

Suomen Vapaa Partioryhmän hallituksena toimii vuosikokouksen nimittämä keskusvaliokunta.

Keskusvaliokunnan (KV) jäsenet 2006–2007:

Ryhmän rahastonhoitajana toimii Janne "Peltsi" Peltola, Toimen Pojat.

Merkit

Ryhmänmerkki

SVPR:llä on oma ryhmämerkkinsä, jota kaikki ryhmän lippukuntien jäsenet vartiolaisesta ylöspäin käyttävät partiopaidassaan. Merkin paikka on vasemmassa hihassa lupausmerkin alapuolella.

Ryhmän merkki on ympyränmuotoinen kangasmerkki, jossa on mustalla pohjalla oleva punainen kompassiruusu. Merkkiä kannetaan partiopuvun vasemman hihan kyynärpään kohdalla. Merkkiä saavat käyttää kaikki SVPR:n jäsenet. Merkki on vuodelta 1910, joten se on vanhin yhtäjaksoisesti käytössä ollut suomalainen partiomerkki.

Ansiomerkit

Ryhmällä on myös useita ansiomerkkejä. Merkit myöntää keskusvaliokunta.

D-vartiomerkki (Donner-vartiomerkki)

D-vartiomerkkinä on vasemmassa hihassa kannettavaan SVPR:n merkkiin kiinnitettävä hopeinen D-kirjain. D-vartio oli vuosina 1953–1972 ryhmänjohtaja Sven E. Donnerin henkilökohtaisesti johtaman vartion tunnus, johon kutsuttiin erittäin ansioituneita vartionjohtajia. Sittemmin keskusvaliokunta päätti tehdä tästä tunnuksesta vartionjohtajille tarkoitetun ansiomerkin, jonka vaatimukset säilyivät lähes alkuperäisessä muodossaan. Vaatimukset ovat seuraavat:

  • Toiminut vähintään kaksi vuotta vartionjohtajana
  • Suorittanut vähintään III:n ja II:n luokan
  • Osoittanut kykynsä ja pätevyytensä vartionjohtajana suunnittelemalla ja johtamalla itsenäisesti vartion retkiä
  • Luonut vartionsa henkeä ja herättänyt yhteenkuuluvaisuuden tunnetta vartionsa jäsenten keskuudessa
  • Tutustunut SVPR:n pyrkimyksiin

Sankarimerkki

SVPR:llä on ollut oma sankarimerkkinsä jota jaettiin vuodesta 1937 lähtien. Merkin jako on kuitenkin jo lopetettu. Nykyään käytössä on vain yksi sankarimerkki, jota anotaan Suomen Partiolaisilta.

Ansiomerkki

Ansiomerkki on pronssinen renkaan sisällä oleva SVPR:n lilja. Ansiomerkkiä kannetaan sinisessä nauhassa. Ansiomerkki annetaan partiolaiselle ansiokkaasta partiotoiminnasta SVPR:n tai lippukunnan hyväksi. Ansiomerkki on yleensä ensimmäinen johtajatehtävissä olevalle partiolaiselle myönnetty SVPR:n ansiomerkki, mutta keskusvaliokunta voi tehdä poikkeuksen jakosääntöihin, jolloin ansiomerkin saajalle voidaan myöntää arvokkaampikin merkki tämän merkin asemasta.

Kiitollisuudenmerkit

Kiitollisuudenmerkkejä on kolmea luokkaa: kultainen, hopeinen ja kuparinen. Merkit ovat hakaristejä, jossa on SVPR:n lilja. Hakaristin sakaroissa on kaiverrettuna kirjaimet SVPR. Merkkejä kannetaan lohenpunaisessa nauhassa, jonka molemmissa reunoissa on kaksi kapeaa, mustaa raitaa. Kiitollisuudenmerkkien nauhalaatat ovat kaikissa luokissa samanlaiset. Nauhalaattaan suunniteltiin myös kiinnitettävän hopeinen tai kultainen partiolilja merkin asteen mukaisesti, mutta näitä ei koskaan toteutettu.

Keskusvaliokunta päättää lopullisesti jaettavan kiitollisuudenmerkin arvoluokan. Merkit, kultaista lukuun ottamatta, voidaan jakaa keskusvaliokunnan päätöksellä toiseenkin kertaan, jolloin nauhaan kiinnitetään hopean värinen D-kirjain. Kiitollisuudenmerkkiä kannetaan vasemmassa rinnassa.

Kuparinen kiitollisuudenmerkki

Merkin saajalla, joka on partiolainen, tulee olla SVPR:n ansiomerkki. Merkki voidaan myöntää ansiokkaasta partiotyöstä joko partiolaiselle tai partiotyön tukijalle (mm. vanhempainneuvoston tai taustayhteisön edustajalle, lippukunnan avustajalle tai tukijalle). Merkin saajan tulee olla toteuttanut elämässään ja toiminnassaan ryhmän rehtiä suvaitsevuuden partiohenkeä.

Hopeinen kiitollisuudenmerkki

Merkin saajalla tulee olla kuparinen kiitollisuudenmerkki. Merkki annetaan ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta partiotyöstä partiolaiselle ja partiotyön tukijalle SVPR:n ja kotimaisen tai kansainvälisen partiotoiminnan hyväksi. Myös pitkäaikainen uhrautuva lippukuntatyö tai toimiminen partiopiirissä tai keskusjärjestössä edistämässä ryhmäläistä suvaitsevuuden partiohenkeä on arvo, joka tulee huomioida. Keskusvaliokunta voi poiketa jakosäännöistä vain painavien syiden perusteella.

Kultainen kiitollisuudenmerkki

Merkin saajalla tulee olla kaikki SVPR:n kiitollisuudenmerkin luokat. Merkki annetaan erittäin ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta partiotyöstä SVPR:n ja kotimaisen että kansainvälisen partiotoiminnan hyväksi. Merkki jaetaan vain toimivalle partiolaiselle. Keskusvaliokunta voi tehdä jakosääntöihin poikkeuksen vain erittäin painavien syiden perusteella. Kultainen kiitollisuudenmerkki numeroidaan ja sen taakse kaiverretaan saajan nimi.

SVPR:n pöytästandaari

Pöytästandaari on jalustalla seisova SVPR:n pieni, ryhmän kompassiruusukuvioinen viiri. Se on jaettu pääasiassa ryhmän lippukunnille.

Tunnuksia

Lippu

SVPR:n lippu on vihreä, jonka keskellä on ryhmän kompassiruusu. Sen yläpuolella on kirjaimet S.V.P.R. ja alapuolella F.F.S.B. Merkin vasemmalla puolella on partiotyttöjen kolmiapila ja oikealla puolella partiopoikien lilja. Lipun voi nähdä ryhmän nettisivuilla kuvissa paraatista 2005.

Kyltti

SVPR:n kyltti on punainen. Sen ylälaidassa lukee Suomen Vapaa Partioryhmä, tekstin alapuolella on perustamisvuosi 1917 ja vuosiluvun molemmilla puolilla ryhmän kompassiruusu.

Merkki

Oheinen merkki esiintyy niin ryhmän lipussa kuin hihamerkissäkin.

Tiedosto:Svpr.gif

Ryhmän Reppu

Ryhmällä on oma lehti, Ryhmän Reppu. Se ilmestyy epäsäännöllisesti – edellinen numero ilmestyi vuoden 2005 alussa. Uusimman Repun voi lukea ryhmän kotisivuilta.

Huuto

SV - SVP - SVPR - SV
SV - SVP - SVPR - SV
SV - SVP - SVPR - SV

Huudetaan aina kolmeen kertaan. Paraateissa tai muuten liikkeellä ollessa yksi osasto aloittaa huudon. Seuraava osasto liittyy huutoon mukaan ensimmäisen huudettua kerran SV - SVP - SVPR - SV, ja seuraava taas toisen osaston huudettua tuon. Näin huuto etenee ketjussa eteenpäin aloittaneesta osastosta alkaen jokaisen osaston huutaessa huudon kolmeen kertaan.

Historia

SVPR:n perustava kokouksen pöytäkirjasta:

Pöytäkirja

laadittu Helsingin Vapaiden partioyhdistysten edustajain kokouksessa Ruotsal. Tyttökoululla 25.V.17 klo 1/2 8 i.p. Läsnä oli 10 Toimen poikaa, 6 Toimen tyttöä, 1 edustaja Boysbrigadista, 1 kivekkäistä, 1 Juniorliiton partio-osastosta ja maaseutulaisia 1 yhdistyksestä Björnsborga Riddargosset - Pori Partiopojat sekä yksityisenä hra Wikström Hangosta.

Säännöt alkuperäisestä pöytäkirjasta:

1 §. Suomen "vapaan partiobrigaadin" (sanan brigaadin ylle on käsin kirjoitettu ryhmä) muodostavat ne maamme partioyhdistykset, jotka kaksikielisyyden tai muun erikoisohjelmansa vuoksi taikka muusta syystä eivät liity suomalaiseen tai ruotsalaiseen brigaadiin. 2 §. "Vapaan partiobrigaadin" yhdistykset toimivat itsenäisesti kukin oman ohjelmansa mukaan ollen kuitenkin sidotut koko maata käsittävän partioliiton sääntöihin sekä brigaadin edustajakokouksen päätöksiin.
3 §. Joka vuosi kokoontuu varsinaiseen kokoukseen brigaadin edustajakokous neuvottelemaan "vapaiden yhdistysten yhteisistä asioista. Kokoukseen valitsee kukin brigaadiin liittynyt yhdistys yhden edustajan alkanutta satalukua varsinaisia yhdistyksen jäseniä (ei siis kokelaita) kohti mieluimmin niin, että jäsenet itse tavalla tai toisella ottavat vaaliin osaa. Yksi paikallinen yhtistys ei kuitenkaan äänestä enenpää kuin 5:llä äänellä.
4 §. Edustajakokous valitsee vuosittain kaksi jäsentä Suomen partioliiton korkeimpaan neuvostoon;
vahvistaa yleisesti koko brigaadia koskevat säännökset;
päättää mahdollisista yhteisistä taloudellisista seikoista;
saattaa vuodeksi kerrallaan keskusvaliokunnan, johon kuuluu 5 jäsentä, ja määrää sille puheenjohtjan ja varapuheenjohtajan. Näistä toimii edellinen brigaadin korkeimpana partiopäällikkönä, jälkimmäinen varapäällikkönä;
neuvottelee muista yhteisistä asioista (kuten varsinaista scouttyötä koskevista seikoista y.m.
5 §. kullakin yhdistyksellä on oikeus tehdä ehdotuksia edustajakokouksessa esille otettaviksi, mutta tulee sen toimittaa ne keskusvaliokunnalle viimeistään kuukautta ennen kokousta jotta voitaisiin hyvissä ajoin brigaadiin kuuluville yhdistyksille toimittaa tämä (pöytäkirjan kappaleen kopio tästä kohdin epäselvä, alkuperäinen löytyy Suomen Kansallisarkistosta) esityslista kokoukseen sille tulevista asioista.
Jos edustajakokous tekee päätöksen asiassa, josta ehdotusta ei näin ole ajoissa tehty, alistetaan se jälestäpäin brigaadiin kuuluvien yhdistysten hyväksyttäväksi.
6 §. Keskusvaliokunnan tehtävänä on:
olla yhdyssiteenä "vapaaseen brigaadiin" liittyneitten yhdistysten välillä;
edustaa brigaadia ulospäin;
pitää huolta edustajakokouksen vuosittaisesta kokoonkutsumisesta;
hoitaa brigaadin yhteisiä rahavaroja, jos niitä (sana muodostuu yliviivattu, käsin kirjoitettu sana on);
vastaanottaa ilmoitukset brigaadiin liittymisestä ja siitä eroamisesta
(kuudennen pykälän kopion loppu epäselvä)
Vakuudeksi
Ilmari Hiden
sihteeri

Suomen Vapaa Partioryhmän Ryhmänjohtajaksi on valittu kunniapartiolainen, ryhmän monikymmenvuotinen ryhmänjohtaja Sven Donner (tämä nimitys päätettiin myöhemmin varata vain Donnerille, tulevista puheenjohtajista käytetään termiä keskusvaliokunnan puheenjohtaja)

Lisää tietoa

Suomen Vapaa Partioryhmän internet-sivut löytyvät osoitteesta http://www.lpk.partio.fi/papa/svpr/. Sieltä voi katsoa mm. tulevia tapahtumia, valokuvia tapahtumista, kuvat ansiomerkeistä, listan ansiomerkin saaneista henkilöistä ja lippukunnista sekä lukea uusimman Ryhmän Repun.