Welcome to the ScoutWiki Network

Ero sivun ”Suomen partiohistoria” versioiden välillä

Kohteesta PartioWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
p (Bot: Korjasin yleisen muoto-, kirjoitus-, tai linkitysvirheen)
(wannabe-kielipoliisi vauhdissa)
Rivi 1: Rivi 1:
==1910-1911==
+
==1910–1911==
Tietoa uudesta nuorisotyön muodosta tihkui Suomeen vuonna 1909 sekä emämaan Venäjän että Ruotsin kautta, sillä [[B-P]]:n [[Partiopojan kirja]] oli käännetty ja julkaistu jo molemmissa maissa. Ensimmäiset partiolaiset nähtiin tiettäväksi Suomessa Ahvenanmaalla jossa eräs ruotsalainen [[lippukunta]] järjesti leirin. Ensimmäistä Suomalaista lippukuntaa ei osata varmuudella sanoa sillä lippukuntia syntyi 1910-1911 kuin sieniä sateella. Aikaisin keväällä Maarianhaminassa kirkkoherra K.G.E Mosander perusti oman partiojoukkonsa, myös ainakin Loviisassa perustettiin keväällä [[1910]] kansakouluopettajan Gigge Strandvikin johdolla lippukunta. [[Kurt Stenius]] teki kesällä [[1910]] poikien kanssa matkoja Loviisalla ja nuorison ystävä maisteri Alexander Boldt oli suunnitellut Unga Fribyggare nuorisoliikkeen perustamista. Nämä kyseiset herrat kohtasivat toisensa elokuussa 1910. Heidän johdolla syksyllä [[1910]] perustettiin pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut [[lippukunta]] [[Toimen Pojat]] – Unga Fribyggare.  
+
Tietoa uudesta nuorisotyön muodosta tihkui Suomeen vuonna 1909 sekä emämaa Venäjän että Ruotsin kautta, sillä [[B-P]]:n [[Partiopojan kirja]] oli käännetty ja julkaistu jo molemmissa maissa. Ensimmäiset partiolaiset nähtiin tiettävästi Suomessa Ahvenanmaalla jossa eräs ruotsalainen [[lippukunta]] järjesti leirin. Ensimmäistä suomalaista lippukuntaa ei osata varmuudella sanoa, sillä lippukuntia syntyi 1910–1911 kuin sieniä sateella. Aikaisin keväällä Maarianhaminassa kirkkoherra K.G.E Mosander perusti oman partiojoukkonsa. Myös ainakin Loviisassa perustettiin keväällä [[1910]] kansakoulunopettajan Gigge Strandvikin johdolla lippukunta. [[Kurt Stenius]] teki kesällä [[1910]] poikien kanssa matkoja Loviisalla ja nuorison ystävä maisteri Alexander Boldt oli suunnitellut Unga Fribyggare -nuorisoliikkeen perustamista. Nämä kyseiset herrat kohtasivat toisensa elokuussa 1910. Heidän johdollaan perustettiin syksyllä [[1910]] pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut [[lippukunta]] [[Toimen Pojat]] – Unga Fribyggare.  
  
Aluksi ennen kuin [[partio]] nimi vakiintui, mietittiin järjestön nimeksi seuraavia: Poiskotit, scoutit, ritaripojat, sissipojat, vakoojapojat ja -tytöt sekä toimen pojat ja –tytöt.
+
Aluksi, ennen kuin [[partio]]-nimi vakiintui, mietittiin järjestön nimeksi seuraavia: poiskotit, scoutit, ritaripojat, sissipojat, vakoojapojat ja -tytöt sekä toimen pojat ja –tytöt.
  
 
Katso myös [[luettelo lippukunnista 1910-1911]].
 
Katso myös [[luettelo lippukunnista 1910-1911]].
  
==1917-1918==
+
==1917–1918==
Suomen partioliikkeen toinen nousukausi tapahtui keväällä 1917. Maaliskuun vallankumous Venäjällä oli syössyt vallasta tsaari Nikolain ja jo pari päivää myöhemmin rupesi Suomessa ilmapiiri vapautumaan. Lippukuntia rupesi tulemaan paljon maahan samalla tavalla kuin 1910-1911, osin vanhojen partiolaisten toimesta osin uusien. Lippukunnat syntyivät suurin osin nuorten omasta halusta ilman käskyjä tai kirjallisia ohjeita.
+
Suomen partioliikkeen toinen nousukausi tapahtui keväällä 1917. Maaliskuun vallankumous Venäjällä oli syössyt vallasta tsaari Nikolain ja jo pari päivää myöhemmin alkoi Suomen ilmapiiri vapautumaan. Lippukuntia alkoi tulemaan maahan paljon samalla tavalla kuin 1910–1911, osin vanhojen partiolaisten toimesta, osin uusien. Lippukunnat syntyivät suurin osin nuorten omasta halusta ilman käskyjä tai kirjallisia ohjeita.
  
Toisin kuin [[1910]] nyt ruvettiin alusta alkaen organisoitumaan valtakunnallisesti. Huhtikuussa [[1917]] muodostivat Helsingin partiolippukunnat yhteisen kansliatoimikunnan, joka otti tehtäväkseen partioliikkeen valtakunnallisen organisoimisen. Ensimmäisinä yhteenliittyminä muodostettiin: kielellisesti suomalainen, ruotsalainen ja kaksikielinen vapaapartioryhmä. Nämä kolme ryhmää päättivät yhdessä muodostaa itsenäisyyttään kadottamatta yhteisen liiton. Uuden liiton perustamista varten koottiin 27-28.5.1917 koolle ensimmäiset yleiset partiopäivät. Läsnä päivillä oli 141 partiolaista 61 lippukunnasta, joiden jäsen määrä oli yhteensä noin 18 000. Päivien yhteydessä pidettiin myös yleinen partiojuhla johon tuli 6000 partiolaista lähinnä pääkaupungin opartiolaisista.  
+
Toisin kuin [[1910]] nyt ruvettiin alusta alkaen organisoitumaan valtakunnallisesti. Huhtikuussa [[1917]] muodostivat Helsingin partiolippukunnat yhteisen kansliatoimikunnan, joka otti tehtäväkseen partioliikkeen valtakunnallisen organisoimisen. Ensimmäisinä yhteenliittyminä muodostettiin kielellisesti suomalainen, ruotsalainen ja kaksikielinen vapaapartioryhmä. Nämä kolme ryhmää päättivät yhdessä muodostaa itsenäisyyttään kadottamatta yhteisen liiton. Uuden liiton perustamista varten koottiin 27.–28.5.1917 koolle ensimmäiset yleiset partiopäivät. Läsnä päivillä oli 141 partiolaista 61 lippukunnasta, joiden jäsenmäärä oli yhteensä noin 18 000. Päivien yhteydessä pidettiin myös yleinen partiojuhla johon tuli 6 000 partiolaista lähinnä pääkaupungin partiolaisista.  
  
Päivien tuloksena perustettiin [[Suomen Partioliitto]] – Finlads Scoutförbund, jonka yhteydessä toimivat aikaisemmin perustetut ryhmät. Liiton presidentiksi valittiin pastori [[Verneri Louhivuori]] ja varapresidentiksi Eirik Horn Borg. Päivien tuloksena syntyi myös liiton väliaikaiset säännöt, lupaus, partiolaki, yhteinen merkkivaatimus järjestelmä,  partiopuku, tervehdykset ja  merkit. Lisäksi jo aikaisemmin perustetun ''Partiolainen'' lehden lisäksi perustettiin ''Scoutposten'' ja ''Ole valmis''.    
+
Päivien tuloksena perustettiin [[Suomen Partioliitto]] – Finlands Scoutförbund, jonka yhteydessä toimivat aikaisemmin perustetut ryhmät. Liiton presidentiksi valittiin pastori [[Verneri Louhivuori]] ja varapresidentiksi Eirik Horn Borg. Päivien tuloksena syntyivät myös liiton väliaikaiset säännöt, lupaus, partiolaki, yhteinen merkkivaatimusjärjestelmä,  partiopuku, tervehdykset ja  merkit. Lisäksi jo aikaisemmin perustetun ''Partiolainen''-lehden lisäksi perustettiin ''Scoutposten'' ja ''Ole valmis''.  
  
Suomen itsenäistyttyä partiosta tuli varsin suosittu harrastus sillä sitä pidettiin isänmaallisena. Kun Suomalaiset 1918 tarttuivat aseisiinsa sisällissodan merkeissä oli partioliike virallisesti puolueeton. Partiolaisia taisteli sekä valkoisten että punaisten riveissä. Sisällissodan jälkeen partioliike sai valkoisen leiman, johon syynä olivat pitkälti se, että partiolaisia oli osallistunut partiopukupäällä valkoisten vankileirien vartiotehtäviin ja voitonparaatissa marssi myös partiopukuisia poikia.
+
Suomen itsenäistyttyä partiosta tuli varsin suosittu harrastus sillä sitä pidettiin isänmaallisena. Kun suomalaiset tarttuivat aseisiinsa vuonna 1918 sisällissodan merkeissä oli partioliike virallisesti puolueeton. Partiolaisia taisteli sekä valkoisten että punaisten riveissä. Sisällissodan jälkeen partioliike sai valkoisen leiman, johon syynä olivat pitkälti se, että partiolaisia oli osallistunut partiopuku päällä valkoisten vankileirien vartiotehtäviin ja voitonparaatissa marssi myös partiopukuisia poikia.
  
==1919-1939==
+
==1919–1939==
Sisällissodan jälkeisillä kolmansilla partiopäivillä liittojen välillä oli syntynyt erimielisyyksiä toiminta malleista. Kovimman erimielisyyden aiheutti partiolaki, ja etenkin sen 10§. Ruotsalainen ryhmä halusi, että jokainen ryhmä voi tehdä oman lakinsa. Partiolain 10§ oli tuolloin ”Partiolainen ei käytä tupkkaa, väkijuomia eikä kirouksia sekä karttaa muitakin huonoja tapoja.”. Nyt Ruotsalainen ryhmä halusi lain muotoon joka olisi lievempi ja lähempänä [[B-P]]:n lakia. Ruotsalaisen ryhmän esitys laiksi oli: ”Partiolaisen ajatukset, sanat ja teot ovat puhtaat”. Koska ryhmittimät eivät päässeet yhteisymmärrykseen, päättivät he lopettaa yhteisen liiton ja ryhmittyvät jatkoivat vuoden 1920 luvun alussa omina liittoina. Yhteinen liitto jäi vielä toimimaan mutta sen tehtävä muuttui ja sen harteille jäi vain kaikista suurimmat asiat jotka koskettivat kaikkia liittoja.  
+
Sisällissodan jälkeisillä kolmansilla partiopäivillä liittojen välillä oli syntynyt erimielisyyksiä toimintamalleista. Kovimman erimielisyyden aiheutti partiolaki, ja etenkin sen 10§. Ruotsalainen ryhmä halusi, että jokainen ryhmä voi tehdä oman lakinsa. Partiolain 10§ oli tuolloin ”Partiolainen ei käytä tupakkaa, väkijuomia eikä kirouksia sekä karttaa muitakin huonoja tapoja.”. Nyt ruotsalainen ryhmä halusi lain muotoon joka olisi lievempi ja lähempänä [[B-P]]:n lakia. Sen esitys laiksi oli ”Partiolaisen ajatukset, sanat ja teot ovat puhtaat”. Koska ryhmittymät eivät päässeet yhteisymmärrykseen, päättivät he lopettaa yhteisen liiton ja ryhmittymät jatkoivat 1920-luvun alussa omina liittoinaan. Yhteinen liitto jäi vielä toimimaan mutta sen tehtävä muuttui ja sen harteille jäivät vain kaikista suurimmat asiat jotka koskettivat kaikkia liittoja.  
  
[[Suomen Partioliitto]] jakaantui kolmeen liittoon: suomenkieliseen ([[Suomen Partioliitto]], SPL), ruotsinkieliseen ([[Finlands Svenska Scoutförbund]], FSSF) ja kaksikieliseen ([[Suomen Vapaa Partioryhmä]] – Finlands Fria Scoutbrigad, SVPR-FFSB). Nämä kolme uutta liittoa muodostivat [[Suomen Partioliitto]] - finlands scoutförbund (SPL - FSF) joka toimi yhteistyö elimenä. 1920-luvun alussa partioliitto muutettiin englantilaismalliseksi eli pojille ja tytöille tuli omat järjestöt.  
+
[[Suomen Partioliitto]] jakaantui kolmeen liittoon: suomenkieliseen ([[Suomen Partioliitto]], SPL), ruotsinkieliseen ([[Finlands Svenska Scoutförbund]], FSSF) ja kaksikieliseen ([[Suomen Vapaa Partioryhmä]] – Finlands Fria Scoutbrigad, SVPR-FFSB). Nämä kolme uutta liittoa muodostivat [[Suomen Partioliitto]] - Finlands scoutförbund (SPL - FSF) joka toimi yhteistyöelimenä. 1920-luvun alussa partioliitto muutettiin englantilaismalliseksi eli pojille ja tytöille tuli omat järjestönsä.  
  
[[Suomalainen Partiopoikaliitto]] (vuoteen 1925 poikajaosto), [[Finlands Svenska Scoutförbund]] (vuoteen 1928 poikajaosto) ja [[Suomen Vapaan Partioryhmän Poikajaosto]] muodostivat yhdessä yhteistyö liiton nimeltään [[Suomen Partiopoikien Keskusvaliokunta]] johonka he kuuluivat menettämättä itsenäisyyttää.
+
[[Suomalainen Partiopoikaliitto]] (vuoteen 1925 poikajaosto), [[Finlands Svenska Scoutförbund]] (vuoteen 1928 poikajaosto) ja [[Suomen Vapaan Partioryhmän Poikajaosto]] muodostivat yhdessä yhteistyöliiton nimeltään [[Suomen Partiopoikien Keskusvaliokunta]] johon he kuuluivat menettämättä itsenäisyyttään.
  
[[Suomalainen Partiotyttöliitto]] (vuoteen 1925 tyttöjaosto), [[Finlands Svenska Scoutförbund]] (vuoteen 1928 tyttöjaosto) ja [[Suomen Vapaan Partioryhmän Tyttöjaosto]] muodostivat yhdessä yhteistyö liiton nimeltään [[Suomen Partiotyttöjen Neuvottelukunta]] johonka he kuuluivat menettämättä itsenäisyyttää.
+
[[Suomalainen Partiotyttöliitto]] (vuoteen 1925 tyttöjaosto), [[Finlands Svenska Scoutförbund]] (vuoteen 1928 tyttöjaosto) ja [[Suomen Vapaan Partioryhmän Tyttöjaosto]] muodostivat yhdessä yhteistyöliiton nimeltään [[Suomen Partiotyttöjen Neuvottelukunta]] johon he kuuluivat menettämättä itsenäisyyttään.
  
1930-luvun alussa NMKY:n partiolaiset erosivat Suomenkielisistä partioliitoista ja perustivat omat järjestönsä: (1931) [[Siniset Partiopojat]] (vuoteen 1937 Suomen NMKY:n partioliitto) ja (1933) [[Suomen Sinisetpartiotytöt]] (vuoteen 1937 Suomen NNKY:n partioliitto)  Näin ollen 30 luvulla toimi kahdeksan (8) eri itsenäistä partioliittoa.
+
1930-luvun alussa NMKY:n partiolaiset erosivat suomenkielisistä partioliitoista ja perustivat omat järjestönsä: (1931) [[Siniset Partiopojat]] (vuoteen 1937 Suomen NMKY:n partioliitto) ja (1933) [[Suomen Siniset partiotytöt]] (vuoteen 1937 Suomen NNKY:n partioliitto)  Näin ollen 30-luvulla toimi kahdeksan (8) eri itsenäistä partioliittoa.
 
 
Ennen Toista maailman sotaa Suojeluskunnat söivät partion jäsenmäärää ja moni poika joutui pohtimaan suojeluskuntaan vai partioon.
 
  
 +
Ennen toista maailmansotaa suojeluskunnat söivät partion jäsenmäärää ja moni poika joutui pohtimaan, liittyisikö suojeluskuntaan vai partioon.
 +
<!-- -->
 
===Partio ja muut nuorisoliikkeet===
 
===Partio ja muut nuorisoliikkeet===
 
Suomalaisten partiolaisten kansainvälinen yhteistyö verkko laajeni 1930-luvulla Iso-Britannian ja Pohjoismaisten kaltaisten demokraattisten valtioiden lisäksi myös vähemmän demokraattisiin valtioihin.  Suomalaisilla partiopojilla oli yhteistyötä myös saksalaisen Hitler Jugend järjestön kanssa jonka toiminta oli pohjautunut partiotoiminnalle, samalla tavalla kuin aikaisemmin italiassa perustettu nuorisoliike.
 
Suomalaisten partiolaisten kansainvälinen yhteistyö verkko laajeni 1930-luvulla Iso-Britannian ja Pohjoismaisten kaltaisten demokraattisten valtioiden lisäksi myös vähemmän demokraattisiin valtioihin.  Suomalaisilla partiopojilla oli yhteistyötä myös saksalaisen Hitler Jugend järjestön kanssa jonka toiminta oli pohjautunut partiotoiminnalle, samalla tavalla kuin aikaisemmin italiassa perustettu nuorisoliike.

Versio 5. huhtikuuta 2006 kello 19.37

1910–1911

Tietoa uudesta nuorisotyön muodosta tihkui Suomeen vuonna 1909 sekä emämaa Venäjän että Ruotsin kautta, sillä B-P:n Partiopojan kirja oli käännetty ja julkaistu jo molemmissa maissa. Ensimmäiset partiolaiset nähtiin tiettävästi Suomessa Ahvenanmaalla jossa eräs ruotsalainen lippukunta järjesti leirin. Ensimmäistä suomalaista lippukuntaa ei osata varmuudella sanoa, sillä lippukuntia syntyi 1910–1911 kuin sieniä sateella. Aikaisin keväällä Maarianhaminassa kirkkoherra K.G.E Mosander perusti oman partiojoukkonsa. Myös ainakin Loviisassa perustettiin keväällä 1910 kansakoulunopettajan Gigge Strandvikin johdolla lippukunta. Kurt Stenius teki kesällä 1910 poikien kanssa matkoja Loviisalla ja nuorison ystävä maisteri Alexander Boldt oli suunnitellut Unga Fribyggare -nuorisoliikkeen perustamista. Nämä kyseiset herrat kohtasivat toisensa elokuussa 1910. Heidän johdollaan perustettiin syksyllä 1910 pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut lippukunta Toimen Pojat – Unga Fribyggare.

Aluksi, ennen kuin partio-nimi vakiintui, mietittiin järjestön nimeksi seuraavia: poiskotit, scoutit, ritaripojat, sissipojat, vakoojapojat ja -tytöt sekä toimen pojat ja –tytöt.

Katso myös luettelo lippukunnista 1910-1911.

1917–1918

Suomen partioliikkeen toinen nousukausi tapahtui keväällä 1917. Maaliskuun vallankumous Venäjällä oli syössyt vallasta tsaari Nikolain ja jo pari päivää myöhemmin alkoi Suomen ilmapiiri vapautumaan. Lippukuntia alkoi tulemaan maahan paljon samalla tavalla kuin 1910–1911, osin vanhojen partiolaisten toimesta, osin uusien. Lippukunnat syntyivät suurin osin nuorten omasta halusta ilman käskyjä tai kirjallisia ohjeita.

Toisin kuin 1910 nyt ruvettiin alusta alkaen organisoitumaan valtakunnallisesti. Huhtikuussa 1917 muodostivat Helsingin partiolippukunnat yhteisen kansliatoimikunnan, joka otti tehtäväkseen partioliikkeen valtakunnallisen organisoimisen. Ensimmäisinä yhteenliittyminä muodostettiin kielellisesti suomalainen, ruotsalainen ja kaksikielinen vapaapartioryhmä. Nämä kolme ryhmää päättivät yhdessä muodostaa itsenäisyyttään kadottamatta yhteisen liiton. Uuden liiton perustamista varten koottiin 27.–28.5.1917 koolle ensimmäiset yleiset partiopäivät. Läsnä päivillä oli 141 partiolaista 61 lippukunnasta, joiden jäsenmäärä oli yhteensä noin 18 000. Päivien yhteydessä pidettiin myös yleinen partiojuhla johon tuli 6 000 partiolaista lähinnä pääkaupungin partiolaisista.

Päivien tuloksena perustettiin Suomen Partioliitto – Finlands Scoutförbund, jonka yhteydessä toimivat aikaisemmin perustetut ryhmät. Liiton presidentiksi valittiin pastori Verneri Louhivuori ja varapresidentiksi Eirik Horn Borg. Päivien tuloksena syntyivät myös liiton väliaikaiset säännöt, lupaus, partiolaki, yhteinen merkkivaatimusjärjestelmä, partiopuku, tervehdykset ja merkit. Lisäksi jo aikaisemmin perustetun Partiolainen-lehden lisäksi perustettiin Scoutposten ja Ole valmis.

Suomen itsenäistyttyä partiosta tuli varsin suosittu harrastus sillä sitä pidettiin isänmaallisena. Kun suomalaiset tarttuivat aseisiinsa vuonna 1918 sisällissodan merkeissä oli partioliike virallisesti puolueeton. Partiolaisia taisteli sekä valkoisten että punaisten riveissä. Sisällissodan jälkeen partioliike sai valkoisen leiman, johon syynä olivat pitkälti se, että partiolaisia oli osallistunut partiopuku päällä valkoisten vankileirien vartiotehtäviin ja voitonparaatissa marssi myös partiopukuisia poikia.

1919–1939

Sisällissodan jälkeisillä kolmansilla partiopäivillä liittojen välillä oli syntynyt erimielisyyksiä toimintamalleista. Kovimman erimielisyyden aiheutti partiolaki, ja etenkin sen 10§. Ruotsalainen ryhmä halusi, että jokainen ryhmä voi tehdä oman lakinsa. Partiolain 10§ oli tuolloin ”Partiolainen ei käytä tupakkaa, väkijuomia eikä kirouksia sekä karttaa muitakin huonoja tapoja.”. Nyt ruotsalainen ryhmä halusi lain muotoon joka olisi lievempi ja lähempänä B-P:n lakia. Sen esitys laiksi oli ”Partiolaisen ajatukset, sanat ja teot ovat puhtaat”. Koska ryhmittymät eivät päässeet yhteisymmärrykseen, päättivät he lopettaa yhteisen liiton ja ryhmittymät jatkoivat 1920-luvun alussa omina liittoinaan. Yhteinen liitto jäi vielä toimimaan mutta sen tehtävä muuttui ja sen harteille jäivät vain kaikista suurimmat asiat jotka koskettivat kaikkia liittoja.

Suomen Partioliitto jakaantui kolmeen liittoon: suomenkieliseen (Suomen Partioliitto, SPL), ruotsinkieliseen (Finlands Svenska Scoutförbund, FSSF) ja kaksikieliseen (Suomen Vapaa Partioryhmä – Finlands Fria Scoutbrigad, SVPR-FFSB). Nämä kolme uutta liittoa muodostivat Suomen Partioliitto - Finlands scoutförbund (SPL - FSF) joka toimi yhteistyöelimenä. 1920-luvun alussa partioliitto muutettiin englantilaismalliseksi eli pojille ja tytöille tuli omat järjestönsä.

Suomalainen Partiopoikaliitto (vuoteen 1925 poikajaosto), Finlands Svenska Scoutförbund (vuoteen 1928 poikajaosto) ja Suomen Vapaan Partioryhmän Poikajaosto muodostivat yhdessä yhteistyöliiton nimeltään Suomen Partiopoikien Keskusvaliokunta johon he kuuluivat menettämättä itsenäisyyttään.

Suomalainen Partiotyttöliitto (vuoteen 1925 tyttöjaosto), Finlands Svenska Scoutförbund (vuoteen 1928 tyttöjaosto) ja Suomen Vapaan Partioryhmän Tyttöjaosto muodostivat yhdessä yhteistyöliiton nimeltään Suomen Partiotyttöjen Neuvottelukunta johon he kuuluivat menettämättä itsenäisyyttään.

1930-luvun alussa NMKY:n partiolaiset erosivat suomenkielisistä partioliitoista ja perustivat omat järjestönsä: (1931) Siniset Partiopojat (vuoteen 1937 Suomen NMKY:n partioliitto) ja (1933) Suomen Siniset partiotytöt (vuoteen 1937 Suomen NNKY:n partioliitto) Näin ollen 30-luvulla toimi kahdeksan (8) eri itsenäistä partioliittoa.

Ennen toista maailmansotaa suojeluskunnat söivät partion jäsenmäärää ja moni poika joutui pohtimaan, liittyisikö suojeluskuntaan vai partioon.

Partio ja muut nuorisoliikkeet

Suomalaisten partiolaisten kansainvälinen yhteistyö verkko laajeni 1930-luvulla Iso-Britannian ja Pohjoismaisten kaltaisten demokraattisten valtioiden lisäksi myös vähemmän demokraattisiin valtioihin. Suomalaisilla partiopojilla oli yhteistyötä myös saksalaisen Hitler Jugend järjestön kanssa jonka toiminta oli pohjautunut partiotoiminnalle, samalla tavalla kuin aikaisemmin italiassa perustettu nuorisoliike.

Yhteistyö saksalaisten kanssa alkoi saksalaisten aloitteesta vuonna 1937. Yhteistyö sisälsi lähinnä lerivierailuja puolin ja toisin, sodan aikana myös koulutusyhteistyönä. Legendan mukaan joku saksalainen nuorimies olisi osoittautunut suomalaisia partiopoikia kovemmaksi saunojaksi.

Ennen toista maailman sotaa oli partioliikkeen pahimpia kilpailijoita Suojeluskunta ja Lotta järjestöt. Nämä järjestöt olivat maanpuolustus järjestöjä jotka antoivat myös aseellista ja sotilaskoulutusta joka oli suurin ero partioliikkeeseen. Muuten toiminta oli hyvin saman laista kuin partiossa. Tähän syynä oli se, että kyseiset järjestöt olivat kopioineet partiolaisten menetelmiä ja toiminta tapoja. Aluksi kyseiset liikkeet olivat suunnattu vain aikuisille mutta ne perustivat oma nuoriso osastonsa 1920-luvun loppuvaiheessa.

Mannerheim joka oli molempien järjestöjen tukija ja hänen mielestään ”Armeijaan kasvaa suojeluskuntapojista tottelevaisia miehistöainesta, mutta partiolaisista oma-aloitteisia ja itsenäisiä johtajia.” Suojeluskunta ja Lotta järjestöt lakkautettiin Moskovan välirauhan sopimuksen mukaan sodan päätyttyä. Sodan aikana kyseisistä järjestöistä oli tullut paljon suurempia kuin partiosta. Kun ne lakkautettiin, monet osastot muuttivat toimintansa partiotoiminnaksi kokonaisuudessaan.


1940-1944

Toisen maailmansodan alettua tunsivat partioaliset tarvetta yhdistää voimansa. Näin ollen 1941 pojat yhdistivät kaikki liittonsa ja perustivat järjestön nimeltä Suomen Partiopoikajärjestö (SPJ). Tytöt seurasivat poikien perässä ja perustivat 1943 Suomen Partiotyttöjärjestön (SPTJ)

1945-1972

Sotien päätyttyä oli jälleenrakennuksen aika niin maassa kuin partioliikkeessäkin. Sota oli yhdistänyt erillään toimivia liittoja lähemmäksi ja liittojen määrä oli laskenut kahdeksasta kahteen. Partiolaisten määrä kasvoi nopeasti jo 1945 sotia edeltävälle tasolle. 1950-luvulla partion jäsenmäärä lisääntyi entisestään kun suuret ikäluokat tulivat partio ikään.

1972 Oli aika kypsä ja erillisjärjestöt yhdistyivät ja muodostivat Suomen Partiolaiset nimisen keskusjärjestön. Tämän kaltainen järjestö, joka kokoaa kaikki partiolaiset yhteen, on maailmassa erittäin harvinainen.


Katso myös: Luettelo Suomalaisista legendaarisista partiopersoonista, Luettelo partiojärjestöistä

Lähteet


Partiowiki logo.png
Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa PartioWikia laajentamalla artikkelia. Harkitse myös voisiko tämän mallineen vaihtaa johonkin kuvaavammista tynkämallineista.