7 509
muokkausta
Ero sivun ”Suomen partiohistoria” versioiden välillä
PartioWikistä
p
→1917–1918
p (→1945–1972) |
p (→1917–1918) |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
Toisin kuin [[1910]] nyt ruvettiin alusta alkaen organisoitumaan valtakunnallisesti. Huhtikuussa [[1917]] muodostivat Helsingin partiolippukunnat yhteisen kansliatoimikunnan, joka otti tehtäväkseen partioliikkeen valtakunnallisen organisoimisen. Ensimmäisinä yhteenliittyminä muodostettiin kielellisesti suomalainen, ruotsalainen ja kaksikielinen vapaapartioryhmä. Nämä kolme ryhmää päättivät yhdessä muodostaa itsenäisyyttään kadottamatta yhteisen liiton. Uuden liiton perustamista varten koottiin 27.–28.5.1917 koolle ensimmäiset yleiset partiopäivät. Läsnä päivillä oli 141 partiolaista 61 lippukunnasta, joiden jäsenmäärä oli yhteensä noin 18 000. Päivien yhteydessä pidettiin myös yleinen partiojuhla johon tuli 6 000 partiolaista lähinnä pääkaupungin partiolaisista. | Toisin kuin [[1910]] nyt ruvettiin alusta alkaen organisoitumaan valtakunnallisesti. Huhtikuussa [[1917]] muodostivat Helsingin partiolippukunnat yhteisen kansliatoimikunnan, joka otti tehtäväkseen partioliikkeen valtakunnallisen organisoimisen. Ensimmäisinä yhteenliittyminä muodostettiin kielellisesti suomalainen, ruotsalainen ja kaksikielinen vapaapartioryhmä. Nämä kolme ryhmää päättivät yhdessä muodostaa itsenäisyyttään kadottamatta yhteisen liiton. Uuden liiton perustamista varten koottiin 27.–28.5.1917 koolle ensimmäiset yleiset partiopäivät. Läsnä päivillä oli 141 partiolaista 61 lippukunnasta, joiden jäsenmäärä oli yhteensä noin 18 000. Päivien yhteydessä pidettiin myös yleinen partiojuhla johon tuli 6 000 partiolaista lähinnä pääkaupungin partiolaisista. | ||
Päivien tuloksena perustettiin [[Suomen Partioliitto]] – Finlands Scoutförbund, jonka yhteydessä toimivat aikaisemmin perustetut ryhmät. Liiton presidentiksi valittiin pastori [[Verneri Louhivuori]] ja varapresidentiksi Eirik Horn Borg. Päivien tuloksena syntyivät myös liiton väliaikaiset säännöt, [[Partiolupaus|lupaus]], [[partiolaki]], yhteinen merkkivaatimusjärjestelmä, partiopuku, tervehdykset ja merkit. Lisäksi jo aikaisemmin perustetun ''Partiolainen''-lehden lisäksi perustettiin ''Scoutposten'' ja ''Ole valmis''. | Päivien tuloksena perustettiin [[Suomen Partioliitto]] – Finlands Scoutförbund, jonka yhteydessä toimivat aikaisemmin perustetut ryhmät. Liiton presidentiksi valittiin pastori [[Verneri Louhivuori]] ja varapresidentiksi Eirik Horn Borg. Päivien tuloksena syntyivät myös liiton väliaikaiset säännöt, [[Partiolupaus|lupaus]], [[partiolaki]], yhteinen merkkivaatimusjärjestelmä, partiopuku, tervehdykset ja merkit. Lisäksi jo aikaisemmin perustetun [[Partiolainen (lehti)|''Partiolainen''-lehden]] lisäksi perustettiin [[Scoutposten|''Scoutposten'']] ja [[Ole Valmis (lehti)|''Ole valmis'']]. | ||
Suomen itsenäistyttyä partiosta tuli varsin suosittu harrastus sillä sitä pidettiin isänmaallisena. Kun suomalaiset tarttuivat aseisiinsa vuonna 1918 sisällissodan merkeissä oli partioliike virallisesti puolueeton. Partiolaisia taisteli sekä valkoisten että punaisten riveissä. Sisällissodan jälkeen partioliike sai valkoisen leiman, johon syynä olivat pitkälti se, että partiolaisia oli osallistunut partiopuku päällä valkoisten vankileirien vartiotehtäviin ja voitonparaatissa marssi myös partiopukuisia poikia. | Suomen itsenäistyttyä partiosta tuli varsin suosittu harrastus sillä sitä pidettiin isänmaallisena. Kun suomalaiset tarttuivat aseisiinsa vuonna 1918 sisällissodan merkeissä oli partioliike virallisesti puolueeton. Partiolaisia taisteli sekä valkoisten että punaisten riveissä. Sisällissodan jälkeen partioliike sai valkoisen leiman, johon syynä olivat pitkälti se, että partiolaisia oli osallistunut partiopuku päällä valkoisten vankileirien vartiotehtäviin ja voitonparaatissa marssi myös partiopukuisia poikia. | ||
