Suomen partiohistoria

PartioWikistä
Versio hetkellä 4. huhtikuuta 2006 kello 13.46 – tehnyt Anpi (keskustelu | muokkaukset) (sivulause)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

1910-1911

Tietoa uudesta nuorisotyön muodosta tihkui Suomeen vuonna 1909 sekä emämaan Venäjän että Ruotsin kautta, sillä B-P:n Partiopojan kirja oli käännetty ja julkaistu jo molemmissa maissa. Ensimmäiset partiolaiset nähtiin tiettäväksi Suomessa Ahvenanmaalla jossa eräs ruotsalainen lippukunta järjesti leirin. Ensimmäistä Suomalaista lippukuntaa ei osata varmuudella sanoa sillä lippukuntia syntyi 1910-1911 kuin sieniä sateella. Aikaisin keväällä Maarianhaminassa kirkkoherra K.G.E Mosander perusti oman partiojoukkonsa, myös ainakin Loviisassa perustettiin keväällä 1910 kansakouluopettajan Gigge Strandvikin johdolla lippukunta. Kurt Stenius teki kesällä 1910 poikien kanssa matkoja Loviisalla ja nuorison ystävä Maisteri Alex Boldt oli suunnitellut Unga Fribyggare nuorisoliikkeen perustamista. Nämä kyseiset herrat kohtasivat toisensa elokuussa 1910. Kyseisten herrojen johdolla syksyllä 1910 perustettiin pisimpään toiminut lippukunta Toimen Pojat – Unga Fribyggare.

Aluksi ennen kuin partio nimi vakiintui, mietittiin järjestön nimeksi seuraavia: Poiskotit, scoutit, ritaripojat, sissipojat, vakoojapojat ja -tytöt sekä toimen pojat ja –tytöt.

Katso myös luettelo lippukunnista 1910-1911.

1911-1917

Suomalaiset partiolaiset joutuivat politiikan pelinappuloiksi vuonna 1911, kun partioliike kiellettiin Suomessa. Syynä liikkeen kieltämiseen oli Venäjän pelko, että suomalaiset partiopojat oppivat sotilastaitoja jotta voisivat aloittaa itsenäisyystaistelun. Samaan aikaan kuitenkin Venäjällä partioliike sai jatkaa toimintaansa.

Kielto määräyksen jälkeen partiojohtajat kutsuttiin nimismiehen luokse jossa heidän oli allekirjoitettava paperi jossa he lupasivat luopua kaikesta partio toiminnasta. Kaikki partiojohtajat eivät noudattaneet määräystä vaan jatkoivat toimintaa niin sanotusti ”maan alla”. Toimintaa jatkaneista lippukunnista kuuluisin lienee Toimen Pojat joiden johtajan ei tarvinnut edes rikkoa sopimusta sillä hänet unohdettiin kutsua poliisiasemalle. Toimen Pojat kokoontuivat tiettävästi maan alaisena aikana Paavo ja Hans Sivenin isän omistaman sairaalan vintillä.

1917-1939

Suomen itsenäistyttyä partiosta tuli varsin suosittu harrastus sillä sitä pidettiin isänmaallisena. Kun Suomalaiset 1918 tarttuivat aseisiinsa sisällissodan merkeissä oli partioliike virallisesti puolueeton. Partiolaisia taisteli sekä valkoisten että punaisten riveissä. Sisällissodan jälkeen partioliike sai valkoisen leiman, johon syynä olivat pitkälti se, että partiolaisia oli osallistunut partiopukupäällä valkoisten vankileirien vartiotehtäviin ja voitonparaatissa marssi myös partiopukuisia poikia.

1919 Suomen Partioliitto jakaantui kolmeen liittoon: suomenkieliseen (Suomen Partioliitto, SPL), ruotsinkieliseen (Finlands Svenska Scoutförbund, FSSF) ja kaksikieliseen (Suomen Vapaa Partioryhmä – Finlands Fria Scoutbrigad, SVPR-FFSB). Nämä kolme uutta liittoa muodostivat Suomen Partioliitto - finlands scoutförbund (SPL - FSF) joka toimi yhteistyö elimenä. 1920-luvun alussa partioliitto muutettiin englantilaismalliseksi eli pojille ja tytöille tuli omat järjestöt. Jo ennen liittojen pesä eroa Suomen Partioliitossa oli ollut 3 ryhmittymää: Suomalainen ryhmä, Svenska scoutbrigad ja Vapaapartioryhmä.

Suomalainen Partiopoikaliitto (vuoteen 1925 poikajaosto), Finlands Svenska Scoutförbund (vuoteen 1928 poikajaosto) ja Suomen Vapaan Partioryhmän Poikajaosto muodostivat yhdessä yhteistyö liiton nimeltään Suomen Partiopoikien Keskusvaliokunta johonka he kuuluivat menettämättä itsenäisyyttää.

Suomalainen Partiotyttöliitto (vuoteen 1925 tyttöjaosto), Finlands Svenska Scoutförbund (vuoteen 1928 tyttöjaosto) ja Suomen Vapaan Partioryhmän Tyttöjaosto muodostivat yhdessä yhteistyö liiton nimeltään Suomen Partiotyttöjen Neuvottelukunta johonka he kuuluivat menettämättä itsenäisyyttää.

1930-luvun alussa NMKY:n partiolaiset erosivat Suomenkielisistä partioliitoista ja perustivat omat järjestönsä: (1931) Siniset Partiopojat (vuoteen 1937 Suomen NMKY:n partioliitto) ja (1933) Suomen Sinisetpartiotytöt (vuoteen 1937 Suomen NNKY:n partioliitto) Näin ollen 30 luvulla toimi kahdeksan (8) eri itsenäistä partioliittoa.

Ennen Toista maailman sotaa Suojeluskunnat söivät partion jäsenmäärää ja moni poika joutui pohtimaan suojeluskuntaan vai partioon.

1940-1972

Toisen maailmansodan alettua tunsivat partioaliset tarvetta yhdistää voimansa. Näin ollen 1941 pojat yhdistivät kaikki liittonsa ja perustivat järjestön nimeltä Suomen Partiopoikajärjestö (SPJ). Tytöt seurasivat poikien perässä ja perustivat 1943 Suomen Partiotyttöjärjestön (SPTJ)

1972 Oli aika kypsä ja erillisjärjestöt yhdistyivät ja muodostivat Suomen Partiolaiset nimisen keskusjärjestön. Tämän kaltainen järjestö, joka kokoaa kaikki partiolaiset yhteen, on maailmassa erittäin harvinainen.


Katso myös: Luettelo Suomalaisista legendaarisista partiopersoonista, Luettelo partiojärjestöistä

Lähteet


Partiowiki logo.png
Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa PartioWikia laajentamalla artikkelia. Harkitse myös voisiko tämän mallineen vaihtaa johonkin kuvaavammista tynkämallineista.