Ero sivun ”Tammero” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(30 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 16: Rivi 16:
|paitakuvaus=Sininen
|paitakuvaus=Sininen
|lippukuntalehti=Tropelli
|lippukuntalehti=Tropelli
|www=http://tammero.partio.net/
}}
}}


Tammero on [[Tampereen Partiolaiset|Tampereen seudun]] vanhin vielä toimiva tyttölippukunta.
Tammero ry on [[Tampereen Partiolaiset|Tampereen seudun]] vanhin toimiva tyttölippukunta.


==Historiaa==
==Historiaa==
Aloite partiojärjestön (nyk. [[lippukunta]]) perustamisesta syntyi huhtikuussa [[1917]] Tampereen Naisvoimistelijoiden keskuudessa. Jonkin aikaa oli jo toiminut maanalainen, tyttöjen itsensä perustama ''Hukka-vartio''. Tästä vartiosta tuli heti osa uutta partiojärjestöä.


Ennen muiden tyttöjärjestöjen perustamista Tammerossa oli jopa 700 jäsentä. Tammeron ensimmäistä omaa kesäleiriä vietettiin vuonna 1921 Kangasalan Santasaaressa. Samana vuonna Tammero rekisteröitiin Suomen Yhdistysrekisteriin. Suomalaisen partiotyttötyön keskeinen hahmo Anni Collan kutsuttiin vuonna 1920 Tammeron kunniajäseneksi. Hjalmar Backmanin säveltämä ja Lyyli Santamäen sanoittama Tammeron marssi sekä Tyyne Salovaaran suunnittelema oma merkki ovat vuodelta 1918.
==Alkuvuodet==
 
Aivan alkuvuosina partiotoiminta oli lähinnä poikien harrastus. Tampereen Tyttölyseossa on kuitenkin toiminut vuonna 1911 tyttövartio Elli Kallialan johdolla ja Varalan urheiluopistossa on myös ollut tyttöjen partiotoimintaa voimistelunopettaja Anna Schreckin ohjaamana.
Partiotoiminta kiellettiin Suomen suurruhtinaskunnassa 22.9.1911.
 
Aloite partiojärjestön (nyk. [[lippukunta]]) perustamisesta syntyi jälleen vuonna [[1917]] Tampereen Naisvoimistelijoiden keskuudessa. Sanomalehti-ilmoituksella kutsuttiin asiasta kiinnostuneita 15.4.1917 Tampereen Tyttölyseolle kokoukseen, jossa valittiin viisihenkinen toimikunta hoitamaan partiojärjestön asioita. Aiemmin oli jo aktiivisesti toiminut maanalainen, tyttöjen itsensä perustama ''Hukka-vartio''. Tästä vartiosta tuli heti osa uutta partiojärjestöä. Ennen muiden tyttöjärjestöjen perustamista Tammerossa oli jopa 700 jäsentä, jaettuna 48 vartioon.
 
Ensimmäinen vuosi kului järjestön toiminnan organisoinnissa, missä oli työtä ottaen huomioon suuren jäsenmäärän. Luokkamerkkisuoritukset aloitettiin kuitenkin vauhdilla, syksyn kuluessa jo 500 tyttöä oli suorittanut III-luokan ja he saattoivat antaa partiolupauksen. Sisällissota rajoitti Tammeron toimintaa keväällä [[1918]], mutta syksyllä toiminta saatiin taas kunnolla käyntiin. Hjalmar Backmanin säveltämä ja Lyyli Santamäen sanoittama Tammeron marssi sekä Tyyne Salovaaran suunnittelema oma merkki ovat vuodelta [[1918]].
 
Keväällä [[1919]] Tammero sai oman lipun ja se vihittiin juhlatilaisuudessa 11.5. Tampereen Tyttölyseossa. Saman vuoden syksyllä tehtiin Tampereen Eräpoikien kanssa retki Sulkavuorelle. Vuosi oli muutenkin hyvin toiminnallinen, järjestettiin monia kursseja ja retkiä, suoritettiin runsaasti luokkamerkkejä ja osallistuttiin valtakunnallisiin tapahtumiin. Yrjönpäiväjuhla järjestettiin yhdessä Eräpoikien kanssa.
Tammeron ensimmäistä omaa kesäleiriä vietettiin vuonna 1921 Kangasalan Santasaaressa. Samana vuonna Tammero rekisteröitiin Suomen Yhdistysrekisteriin.  
 
Suomalaisen partiotyttötyön keskeinen hahmo [[Anni Collan]] kutsuttiin vuonna 1920 Tammeron kunniajäseneksi.
Vuonna 1924 Tammeron Sirkka Stark osallistui Anni Collanin johdolla Foxleasin kansainväliselle partiotyttöleirille Englannissa ja toi Tampereelle idean mm. tonttutytöistä. Suomen Partiotyttöliiton vartionjohtajakurssi järjestettiin 18.20.6.1925 Tampereen Varalassa. Kurssin johtajana toimi [[Anni Valkama]] ja kouluttajina oli melkein koko Tammeron johtajisto. Erityisesti Sirkka Stark sai kurssilla esitellä Foxleasissa oppimiaan taitoja ja kertoa kokemuksia.
 
Alkuvuosina Tammeron toimintaa järjestettiin tiedettävästi Tampereen Tyttölyseolla (nyk. Pyynikin koulu), Vanhalla alakansakoululla, Suomalaisella Yhteiskoululla (nyk. Tampereen yhteiskoulun lukio, TYK) sekä Varalan urheiluopistolla. Jossakin vaiheessa toiminta siirtyi Kalevaan "Pirtille", osoitteeseen Itsenäisyydenkatu 18. Syksystä 1992 lähtien Tammeron kolo on sijainnut Linnainmaan seurakuntatalolla.
 


==Lippukunnanjohtajat==
==Lippukunnanjohtajat==
Rivi 40: Rivi 56:
* [[1978]]–[[1981]] Tuulikki Saarinen
* [[1978]]–[[1981]] Tuulikki Saarinen
* [[1982]] Tiina Mandelin
* [[1982]] Tiina Mandelin
* [[1983]]-[[198x]] Riitta-Liisa Arpiainen
* [[1983]]-[[1987]] Riitta-Liisa Arpiainen
* [[198x]]-[[1990]] Tiina-Marja Mikkonen
* [[1988]]-[[1990]] Tiina-Marja Mikkonen
* [[1991]]–[[1993]] Päivi Nurminen (os. Graeffe)
* [[1991]]–[[1993]] Päivi Nurminen (os. Graeffe)
* [[1994]]–[[2000]] Leena Lumme
* [[1994]]–[[2000]] Leena Lumme
* [[2001]]–[[2004]] Erika Vakkilainen
* [[2001]]–[[2004]] Erika Vakkilainen
* [[2005]]–[[2009]] Noora Raevaara
* [[2005]]–[[2009]] Noora Raevaara
* [[2010]]- Iida-Sofia Tammi
* [[2010]]-[[2012]]Iida-Sofia Tammi
* [[2012]]-[[2013]] Senni Vesterinen
* [[2014]]-[[2015]] Anna-Maija Aasla
* [[2016]]- Freja Harjunheimo


==Kunniajäsenet==
==Kunniajäsenet==
Rivi 55: Rivi 74:


==Tammeron marssi==
==Tammeron marssi==
Tammeron marssi on vuodelta 1918. Marssin 90-vuotisjuhlien kunniaksi aiomme laulaa sen kuluvan vuoden (2008) aikana ainakin 90 kertaa.
Tammeron marssi on vuodelta 1918. Marssin 90-vuotisjuhlien kunniaksi lauloimme sen vuoden 2008 aikana ainakin 90 kertaa.


Käsi kätehen liittäkäämme<br>
Käsi kätehen liittäkäämme<br />
katseet ylös luoden vaan.<br>
katseet ylös luoden vaan.<br />
Yhteisvoimin yhtykäämme<br>
Yhteisvoimin yhtykäämme<br />
vartioiksi Suomenmaan,<br>
vartioiksi Suomenmaan,<br />
valvomahan, ettei sammuis<br>
valvomahan, ettei sammuis<br />
sydämistä velvoitus,<br>
sydämistä velvoitus,<br />
ettei mielistämme tummuis<br>
ettei mielistämme tummuis<br />
oikeuden vaatimus.
oikeuden vaatimus.


Käden hellän tarjoamme<br>
Käden hellän tarjoamme<br />
voimaa suoden heikoille.<br>
voimaa suoden heikoille.<br />
Ilomielin uhroamme<br>
Ilomielin uhroamme<br />
eestä muiden itsemme.<br>
eestä muiden itsemme.<br />
Tunnuslausehemme kallis:<br>
Tunnuslausehemme kallis:<br />
”Ollos aina valmis vaan”<br>
”Ollos aina valmis vaan”<br />
Eipä mieliemme sallis<br>
Eipä mieliemme sallis<br />
päästä kesken uupumaan.
päästä kesken uupumaan.


(Sulle armas Suomenmaamme,<br>
(Sulle armas Suomenmaamme,<br />
tarjoamme kaikkemme.<br>
tarjoamme kaikkemme.<br />
Sulle terveet voimat jaamme,<br>
Sulle terveet voimat jaamme,<br />
palavimman intomme.<br>
palavimman intomme.<br />
Aina valmihina ollen<br>
Aina valmihina ollen<br />
vaalimme sun onneas.<br>
vaalimme sun onneas.<br />
Suothan paikan kerran meille<br>
Suothan paikan kerran meille<br />
lempeässä helmassas.)
lempeässä helmassas.)


Kädet kätehen liittäkäämme<br>
Kädet kätehen liittäkäämme<br />
katseet ylös luoden vaan.<br>
katseet ylös luoden vaan.<br />
Yhteisvoimin yhtykäämme<br>
Yhteisvoimin yhtykäämme<br />
vartioiksi Suomenmaan.<br>
vartioiksi Suomenmaan.<br />
Seuratkaamme lippuamme<br>
Seuratkaamme lippuamme<br />
uskollisna ainiaan.<br>
uskollisna ainiaan.<br />
Niinpä päivän kirvoitamme<br>
Niinpä päivän kirvoitamme<br />
pimeästä piilostaan.
pimeästä piilostaan.


Rivi 96: Rivi 115:


==Lippukuntalehti Tropelli==
==Lippukuntalehti Tropelli==
Tammeron lippukuntalehti on ilmestynyt Tropelli-nimisenä 1980-luvulta alkaen. Nykyään Tropelli ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Viime vuosina Tropellilla ei ole ollut varsinaista päätoimittajaa. Sen sijaan valitsemme alkuvuodesta jokaiselle lehdelle vastuuhenkilön. Tropellin vakipalstoja ovat jo vuosikausia olleet Kurkistus, Jyväset ja Hiekkaset, Tapeetilla ja Tööt-Tööt.  
Tammeron lippukuntalehti on ilmestynyt Tropelli-nimisenä 1980-luvulta alkaen. Viime vuosina Tropellilla ei ole ollut varsinaista päätoimittajaa. Sen sijaan valitsemme alkuvuodesta jokaiselle lehdelle vastuuhenkilön. Vuodesta 2014 Tropelli julkaistaan kaksi kertaa vuodessa.  Tropellin vakipalstoja ovat jo vuosikausia olleet Kurkistus, Jyväset ja Hiekkaset, Tapeetilla ja Tööt-Tööt.


==Ryhmät==
==Ryhmät==


=== [[Sudenpentulaumat]] ===
==Sudenpentulaumat==
 
* Hihittävät Ponit (HiPot)
* Nauravat Sudet (NaSut)
* Lentävät Tiput (LeTit)
 
==Seikkailijajoukkueet==
 
* Vikkelät Ketut (ViKet)
* Söpöt Delfiinit (SöDet)


* Hihittävät Karhupennut (HiKat) ke 17.30-19.00
==Tarpojavartiot==
* Hiipivät Ilvekset (HiPit) t 17.30-19.00
* Vilkkaat muurahaiset (ViMut) ma klo 17.30-19.00


=== [[Seikkailijajoukkueet]] ===
* Määkivät Kilit (MäKit)
* Tähdelliset Pöllöt (TäPöt)
* Bailaavat Biisonit (BaBit)


* Lentävät Lehmät (LeLet) ke 18.00-19.30
==Samoajavartiot==
* Laiskat Kurret (LaKut)ti 18.00-19.30


=== [[Tarpojavartiot]] ===
* Pikkuperunat


* Jäljittävät delfiinit (JäDet) ti klo 18-19.30
==Vaeltajavartiot==
* Pöhköt pörriäiset (PöPöt) ma klo 18.00-19.30


=== [[Samoajavartiot]] ===
* 000snäp


* TePPO
==Lähteet==
* ÄxÖ


=== [[Vaeltajaryhmät]] ===
*Tampereen Partiotyön historiaa 1909-25, Partiokilta, Pertti Kalsi 1964


* Uusi vaeltajaryhmä


{{TP:n lippukunnat}}
{{TP:n lippukunnat}}
{{Hämeen lippukunnat}}
{{Hämeen Partiopiirin lippukunnat}}

Versio 20. marraskuuta 2016 kello 02.05

Tammero
Perustiedot
Tyyppi: tyttölippukunta
Perustettu: 15. huhtikuuta 1917
Jäsenmäärä: 140 henkilöä
Lyhenne: Tro
Veljeslippukunta: Tampereen Eräpojat
Lehti: Tropelli
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Tampere, Linnainmaa
Aluejärjestö: Tampereen Partiolaiset
Partiopiiri: Hämeen Partiopiiri
Taustayhteisö: Tammero-Kilta
Toimipaikat
Kolo: Linnainmaan seurakuntakeskus, Korpikodinkatu 2
Tunnukset
Huivi
Sininen, jossa vihreä huivimerkki
Trohuivimerkki.jpg
Partiopaita
Sininen
Linkit
http://tammero.partio.net/


Tammero ry on Tampereen seudun vanhin toimiva tyttölippukunta.

Historiaa

Alkuvuodet

Aivan alkuvuosina partiotoiminta oli lähinnä poikien harrastus. Tampereen Tyttölyseossa on kuitenkin toiminut vuonna 1911 tyttövartio Elli Kallialan johdolla ja Varalan urheiluopistossa on myös ollut tyttöjen partiotoimintaa voimistelunopettaja Anna Schreckin ohjaamana. Partiotoiminta kiellettiin Suomen suurruhtinaskunnassa 22.9.1911.

Aloite partiojärjestön (nyk. lippukunta) perustamisesta syntyi jälleen vuonna 1917 Tampereen Naisvoimistelijoiden keskuudessa. Sanomalehti-ilmoituksella kutsuttiin asiasta kiinnostuneita 15.4.1917 Tampereen Tyttölyseolle kokoukseen, jossa valittiin viisihenkinen toimikunta hoitamaan partiojärjestön asioita. Aiemmin oli jo aktiivisesti toiminut maanalainen, tyttöjen itsensä perustama Hukka-vartio. Tästä vartiosta tuli heti osa uutta partiojärjestöä. Ennen muiden tyttöjärjestöjen perustamista Tammerossa oli jopa 700 jäsentä, jaettuna 48 vartioon.

Ensimmäinen vuosi kului järjestön toiminnan organisoinnissa, missä oli työtä ottaen huomioon suuren jäsenmäärän. Luokkamerkkisuoritukset aloitettiin kuitenkin vauhdilla, syksyn kuluessa jo 500 tyttöä oli suorittanut III-luokan ja he saattoivat antaa partiolupauksen. Sisällissota rajoitti Tammeron toimintaa keväällä 1918, mutta syksyllä toiminta saatiin taas kunnolla käyntiin. Hjalmar Backmanin säveltämä ja Lyyli Santamäen sanoittama Tammeron marssi sekä Tyyne Salovaaran suunnittelema oma merkki ovat vuodelta 1918.

Keväällä 1919 Tammero sai oman lipun ja se vihittiin juhlatilaisuudessa 11.5. Tampereen Tyttölyseossa. Saman vuoden syksyllä tehtiin Tampereen Eräpoikien kanssa retki Sulkavuorelle. Vuosi oli muutenkin hyvin toiminnallinen, järjestettiin monia kursseja ja retkiä, suoritettiin runsaasti luokkamerkkejä ja osallistuttiin valtakunnallisiin tapahtumiin. Yrjönpäiväjuhla järjestettiin yhdessä Eräpoikien kanssa. Tammeron ensimmäistä omaa kesäleiriä vietettiin vuonna 1921 Kangasalan Santasaaressa. Samana vuonna Tammero rekisteröitiin Suomen Yhdistysrekisteriin.

Suomalaisen partiotyttötyön keskeinen hahmo Anni Collan kutsuttiin vuonna 1920 Tammeron kunniajäseneksi. Vuonna 1924 Tammeron Sirkka Stark osallistui Anni Collanin johdolla Foxleasin kansainväliselle partiotyttöleirille Englannissa ja toi Tampereelle idean mm. tonttutytöistä. Suomen Partiotyttöliiton vartionjohtajakurssi järjestettiin 18.20.6.1925 Tampereen Varalassa. Kurssin johtajana toimi Anni Valkama ja kouluttajina oli melkein koko Tammeron johtajisto. Erityisesti Sirkka Stark sai kurssilla esitellä Foxleasissa oppimiaan taitoja ja kertoa kokemuksia.

Alkuvuosina Tammeron toimintaa järjestettiin tiedettävästi Tampereen Tyttölyseolla (nyk. Pyynikin koulu), Vanhalla alakansakoululla, Suomalaisella Yhteiskoululla (nyk. Tampereen yhteiskoulun lukio, TYK) sekä Varalan urheiluopistolla. Jossakin vaiheessa toiminta siirtyi Kalevaan "Pirtille", osoitteeseen Itsenäisyydenkatu 18. Syksystä 1992 lähtien Tammeron kolo on sijainnut Linnainmaan seurakuntatalolla.


Lippukunnanjohtajat

Kunniajäsenet

Tammeron huuto

Tarmokas - Arvokas - Menevä - Mehevä - Ehdottoman Rento Ote - TAMMERO!

Tammeron marssi

Tammeron marssi on vuodelta 1918. Marssin 90-vuotisjuhlien kunniaksi lauloimme sen vuoden 2008 aikana ainakin 90 kertaa.

Käsi kätehen liittäkäämme
katseet ylös luoden vaan.
Yhteisvoimin yhtykäämme
vartioiksi Suomenmaan,
valvomahan, ettei sammuis
sydämistä velvoitus,
ettei mielistämme tummuis
oikeuden vaatimus.

Käden hellän tarjoamme
voimaa suoden heikoille.
Ilomielin uhroamme
eestä muiden itsemme.
Tunnuslausehemme kallis:
”Ollos aina valmis vaan”
Eipä mieliemme sallis
päästä kesken uupumaan.

(Sulle armas Suomenmaamme,
tarjoamme kaikkemme.
Sulle terveet voimat jaamme,
palavimman intomme.
Aina valmihina ollen
vaalimme sun onneas.
Suothan paikan kerran meille
lempeässä helmassas.)

Kädet kätehen liittäkäämme
katseet ylös luoden vaan.
Yhteisvoimin yhtykäämme
vartioiksi Suomenmaan.
Seuratkaamme lippuamme
uskollisna ainiaan.
Niinpä päivän kirvoitamme
pimeästä piilostaan.

Sanat: Lyyli Santamäki

Lippukuntalehti Tropelli

Tammeron lippukuntalehti on ilmestynyt Tropelli-nimisenä 1980-luvulta alkaen. Viime vuosina Tropellilla ei ole ollut varsinaista päätoimittajaa. Sen sijaan valitsemme alkuvuodesta jokaiselle lehdelle vastuuhenkilön. Vuodesta 2014 Tropelli julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Tropellin vakipalstoja ovat jo vuosikausia olleet Kurkistus, Jyväset ja Hiekkaset, Tapeetilla ja Tööt-Tööt.

Ryhmät

Sudenpentulaumat

  • Hihittävät Ponit (HiPot)
  • Nauravat Sudet (NaSut)
  • Lentävät Tiput (LeTit)

Seikkailijajoukkueet

  • Vikkelät Ketut (ViKet)
  • Söpöt Delfiinit (SöDet)

Tarpojavartiot

  • Määkivät Kilit (MäKit)
  • Tähdelliset Pöllöt (TäPöt)
  • Bailaavat Biisonit (BaBit)

Samoajavartiot

  • Pikkuperunat

Vaeltajavartiot

  • 000snäp

Lähteet

  • Tampereen Partiotyön historiaa 1909-25, Partiokilta, Pertti Kalsi 1964


Hämeen Partiopiiri

Hplogo.jpg

Tukisäätiö

Alueet

Akaa | Forssa | Hämeenlinna | Mänttä | Nokia | Orivesi | Päijät-Häme | Riihimäki | Tampere (LänsipiiriSisäpiiriItäpiiri)

Aluejärjestöt

Hämeenlinnan alueen partiolaiset | Lahden alueen partiolaiset | Tampereen Partiolaiset

Lippukunnat

Aitolahden Hirvi-Veikot | Aitopartio | Aurinkovuoren Vartijat | Erä-Pirkot | Forssan Tornitulet ja Tornihaukat | Harjun Pojat | Harjun Veikot | Harjunalustan Siniveljet | Harjusiskot | Hauhon Partiolaiset | Hervannan Hukat | Hollolan Hirvenhiihtäjät | Humppilan Ilvespojat | Hämeen Haka-Versot | Hämeenkyrön Hälläpyörät | Hämeenlinnan Metsänkävijät | Härmälän Haukat | Härmälän Ilvestytöt | Ikaalisten Korpi-Kotkat | Ilvespartio | Jaakon Samoojat | Jaarlin Pojat | Janakkalan Ilvekset | Jokioisten Korvenkävijät | Joutjärven Kipinät | Juupajoen Eräpartio | Jämsän Jokipartio | Jämsän Leirisudet | Kaipolan Tiirat | Kalevan Karhut | Kalevan Suuntatytöt | Kalvolan Katajasiskot | Kalvolan Olavinpojat | Kanavan Vartijat | Karkun Samoojat | Kaskenkaatajat | Kaukapartio | Keurusseudun Partiolaiset | Kihniön Katajaiset | Kiikan Leiripeikot | Koijärven Kurjet | Kostian Kahlaajat | Kuhmoisten Korpisudet | Kuikkavuoren Pojat | Kulhan Kulkijat | Kuoreveden Kotkat | Kurun Kontiot | Kymen Kotkat | Kymen Vartiot | Kyynärön Kiertäjät | Kärkölän Kärpät | Lahden Ilvesveikot | Lahden Katajaiset | Lahden Siniset | Lahden Versot | Lammin Evonkävijät | Launeen Lähdesiskot | Lentävän Samoojat | Liekkitytöt | Lähteen Vartijat | Messukylän Metsäpojat | Messukylän Metsätytöt | Mouhijärven Metsot | Myllykylän Harjuvuokot | Myrskylinnut | Mäntänvuoren Partiolaiset | Nastapartio | Niihaman Saukot | Nokian Eräveikot | Nokian Partiotytöt | Nummen Eränkävijät | Näsijärven Kipinät | Näsin Tytöt | Orimattilan Samoilijat | Oriveden Eräsissit | Oriveden Eräsudet | Padaspartio | Parolan Eräveikot | Pirjetan Partio | Pirkan Pojat | Pirkkalan Pirkot | Pirkkalan Sotkapojat | Punkalaitumen Metsänkävijät | Puuha-Marit | Riihimäen Eräpojat | Riihimäen Erätytöt | Riihiveikot | Roineen Tytöt | Ryttylän Eräveikot | Sahalahden Sinisudet | Santamäen Palokärjet | Sata-Hämeen Vasamat | Stoolin Partiolaiset | Suodenniemen Suonkiertäjät | Sääksmäen Nuotiopojat | Tainionvirran Taimenet | Tammelan Metsänkävijät | Tammero | Tampereen Eräpojat | Tampereen Kotkat | Tampereen Lokit | Tampereen Metsänkävijät | Tampereen Versot | Teiska-Partio | Tervakosken Tervakset | Tervaksentekijät | Tesoman Sinisiskot | Toijalan Eräveikot | Torisevan Tarpojat | Tuuloksen Tulikourat | Tyrvään Metsänpojat | Urjan Varstat | Valkeakosken Korvenkävijät | Vammalan Nuotiosiskot | Wanajan Ilves | Vesilahden Valkohännät | Viialan Metsänkävijät | Viinikan Siniset | Vuoreksen Valloittajat | Ylöjärven Otava | Ylöjärven Viittaveljet