Ero sivun ”Tammero” versioiden välillä
(32 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
|perustettu=1917 | |perustettu=1917 | ||
|perustettu_pvm=15. huhtikuuta | |perustettu_pvm=15. huhtikuuta | ||
|jäsenmäärä= | |jäsenmäärä=150 | ||
|lyhenne=Tro | |lyhenne=Tro | ||
|veljeslippukunta=Tampereen Eräpojat | |veljeslippukunta=Tampereen Eräpojat | ||
Rivi 16: | Rivi 16: | ||
|paitakuvaus=Sininen | |paitakuvaus=Sininen | ||
|lippukuntalehti=Tropelli | |lippukuntalehti=Tropelli | ||
|www=https://tammero.fi/ | |||
}} | }} | ||
Tammero on [[Tampereen Partiolaiset|Tampereen seudun]] vanhin | Tammero ry on [[Tampereen Partiolaiset|Tampereen seudun]] vanhin tyttölippukunta. | ||
==Historiaa== | ==Historiaa== | ||
Ennen muiden | ==Alkuvuodet== | ||
Partioliikkeen perusti kenraalimajuri [[Robert Baden-Powell]] eli B-P Englannissa vuonna 1907. Tuolloin järjestettiin ensimmäinen partioleiri Brownsean saarella Englannin etelärannikolla. | |||
Suomen suurruhtinaskuntaan partioliike rantautui 1910, mutta toiminta kiellettiin Venäjän tsaari Nikolai II toimesta jo seuraavana vuonna 1911. Keväällä 1917 partiotoiminta sallittiin jälleen ja paikallinen toiminta alkoi uudelleen. | |||
Tampereella tyttöjen partiotoiminta oli ehtinyt päästä hyvään alkuun ennen liikkeen toiminnan kieltämistä. Tampereen Tyttölyseon tiloissa ehti toimia tyttövartio Elli Kallialan johdolla ja Varalan urheiluopistossa oli tyttöjen partiotoimintaa Anna Schreckin ohjaamana. Kun partiotoiminta Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen saattoi taas tulla päivänvaloon, olikin luontevaa, että ajatus tyttöjen partiojärjestön (nyk. [[lippukunta]]) perustamisesta Tampereelle syntyi nimenomaan Tampereen Naisvoimistelijoiden sekä opettajattarien keskuudessa. | |||
Tammeron perustava kokous järjestettiin 15.4.1917 Valtion tyttökoululla, Koskipuiston laidalla. Perustettu järjestö sai nimekseen Tampereen Suomalainen Partiotyttöosasto, mutta jo seuraavana vuonna 1918 järjestön nimi kuitenkin yksinkertaistettiin Tammeroksi. Mukaan uuteen järjestöön liittyi myös aiemmin ”maanalainen” Haukka-vartio, joka oli tyttöjen itse perustamana toiminut aktiivisesti jo vuodesta 1916 lähtien. | |||
Toukokuussa 1917 perustettiin [[Suomen Partioliitto - Finlands Scoutförbund]], ja partiolaisia oli tuolloin lähes 18 000. Tammero oli tamperelaisista suomenkielisistä partiojärjestöistä ainoana perustamassa valtakunnallista liittoa. Ennen muiden tyttölippukuntien perustamista Tammerossa oli jopa 700 jäsentä, jaettuna 48 vartioon. Noin puolet jäsenistöstä oli koululaisia, puolet liikkeissä, tehtaissa ja muissa työpaikoissa toimivia tyttöjä ja naisia. | |||
Ensimmäiset vuodet kuluivat toiminnan organisoimiseen. Se oli aloittelevalle järjestölle iso haaste, sillä jäsenmäärä oli suuri ja vakiintuneet toimintatavat puuttuivat, eivät vain Tammerolta vaan koko nousevalta partioliikkeeltä. Toimintaa alettiin organisoida kouluttamalla ensin nopeasti aikuisia johtajia ja ottamalla sen jälkeen nuoria vartiolaisia mukaan varsinaiseen toimintaan. Joukkuepäälliköiksi saatiin etupäässä naisvoimistelijoita ja muutamia opettajattaria. Jo vuoden 1917 syksyllä noin 500 tyttöä pääsikin suorittamaan alimman eli III luokan partiotutkinnon ja antamaan partiolupauksen. | |||
Suomalaisen partiotyttötyön keskeinen hahmo [[Anni Collan]] kutsuttiin vuonna 1920 Tammeron kunniajäseneksi. Seuraavana kesänä 1921 vietettiin Tammeron ensimmäistä omaa kesäleiriä Kangasalan Santasaaressa. Samana vuonna Tammero myös rekisteröitiin vasta perustettuun Suomen Yhdistysrekisteriin. Myös maailmanlaajuisen liikkeen kansainvälinen puoli näkyi lippukunnan toiminnassa. Vuonna 1924 Tammeron Sirkka Stark osallistui Anni Collanin johdolla Foxleasin kansainväliselle partiotyttöleirille Englannissa ja toi Tampereelle idean mm. tonttutytöistä. Suomen Partiotyttöliiton vartionjohtajakurssi järjestettiin 18.20.6.1925 Tampereen Varalassa. Kurssin johtajana toimi [[Anni Valkama]] ja kouluttajina oli melkein koko Tammeron johtajisto. Erityisesti Sirkka Stark sai kurssilla esitellä Foxleasissa oppimiaan taitoja ja kertoa kokemuksia. | |||
Toiminnan järjestämisen ohessa huomiota kiinnitettiin myös järjestön ulkoisiin tunnusmerkkeihin. Aleksanterin kirkon urkuri, partiomies Hjalmar Backman sävelsi ja Lyyli Santamäki sanoitti Tammerolle oman marssin vuonna 1918. Vuonna 1919 saatiin ensimmäinen oma lippu sekä järjestömerkki, jonka suunnitteli kuvaamataidon opettaja, partiojohtaja Tyyne Salovaara. Lippu on uusittu sadan vuoden aikana kahdesti, ja Tammeron marssia lauletaan lippukunnan tilaisuuksissa yhä tänäkin päivänä. | |||
Lisää tarinoita lippukunnan vaiheista pääse lukemaan 100-vuotishistoriikistamme Tammero – taikasana. | |||
==Lippukunnanjohtajat== | ==Lippukunnanjohtajat== | ||
Rivi 29: | Rivi 48: | ||
* [[1918]]–[[1923]] Hilja Nironen | * [[1918]]–[[1923]] Hilja Nironen | ||
* [[1923]]–[[1927]] Ellen Heiniö (Pöntinen) | * [[1923]]–[[1927]] Ellen Heiniö (Pöntinen) | ||
* [[1927]]–[[1933]] [[Anni Valkama]] | * [[1927]]–[[1933]] [[Anni "Tammi" Valkama]] | ||
* [[1933]]–[[1934]] Aura Tamminen | * [[1933]]–[[1934]] Aura Tamminen | ||
* [[1934]]–[[1941]] [[Anni Valkama]] | * [[1934]]–[[1941]] [[Anni "Tammi" Valkama]] | ||
* [[1941]]–[[1951]] Sirkka Maijala | * [[1941]]–[[1951]] Sirkka Maijala | ||
* [[1951]]–[[1959]] Elli Pöntinen | * [[1951]]–[[1959]] Elli "Epa" Pöntinen | ||
* [[1959]]–[[1966]] Ritva Karhola | * [[1959]]–[[1966]] Ritva "Viri" Karhola | ||
* [[1966]]–[[1971]] Eila Alanko | * [[1966]]–[[1971]] Eila "Ellu" Alanko | ||
* [[1971]]–[[ | * [[1970]] Leena "Tuulenpesä" Ruuskanen (Lehtonen) | ||
* [[1975]]–[[1977]] Pirkko Oja | * [[1971]]–[[1974]] Marita "Mari" Pitkänen (Karintaus) | ||
* [[1978]]–[[1981]] Tuulikki Saarinen | * [[1975]]–[[1977]] Pirkko-Leena "Pippuri" Oja (os. Kontio) | ||
* [[1982]] Tiina Mandelin | * [[1978]]–[[1981]] Tuulikki "Tutsu" Saarinen (os. Heikkilä) | ||
* [[1983]]-[[ | * [[1982]] Tiina "Tiiti" Mandelin (os. Hakala) | ||
* [[ | * [[1983]]-[[1987]] Riitta-Liisa "Ritsu" Arpiainen (os. Utriainen) | ||
* [[1991]]–[[1993]] Päivi Nurminen (os. Graeffe) | * [[1988]]-[[1990]] Tiina-Marja "Tinsu" Mikkonen (os. Utriainen) | ||
* [[1994]]–[[2000]] Leena Lumme | * [[1991]]–[[1993]] Päivi "Päksä" Nurminen (os. Graeffe) | ||
* [[2001]]–[[2004]] Erika Vakkilainen | * [[1994]]–[[2000]] Leena "Lennu" Lumme | ||
* [[2001]]–[[2004]] Erika Vakkilainen | |||
* [[2005]]–[[2009]] Noora Raevaara | * [[2005]]–[[2009]] Noora Raevaara | ||
* [[2010]]- Iida-Sofia Tammi | * [[2010]]-[[2012]] Iida-Sofia "Iiduska" Tammi | ||
* [[2012]]-[[2014]] Senni Vesterinen | |||
* [[2014]]-[[2016]] Anna-Maija Aasla | |||
* [[2016]]-[[2019]] Freja Harjunheimo | |||
* [[2019]]- Annika Pankko | |||
==Kunniajäsenet== | ==Kunniajäsenet== | ||
Rivi 55: | Rivi 79: | ||
==Tammeron marssi== | ==Tammeron marssi== | ||
Tammeron marssi on vuodelta 1918. Marssin 90-vuotisjuhlien kunniaksi | Tammeron marssi on vuodelta 1918. Marssin 90-vuotisjuhlien kunniaksi lauloimme sen vuoden 2008 aikana ainakin 90 kertaa. | ||
Käsi kätehen liittäkäämme<br> | Käsi kätehen liittäkäämme<br /> | ||
katseet ylös luoden vaan.<br> | katseet ylös luoden vaan.<br /> | ||
Yhteisvoimin yhtykäämme<br> | Yhteisvoimin yhtykäämme<br /> | ||
vartioiksi Suomenmaan,<br> | vartioiksi Suomenmaan,<br /> | ||
valvomahan, ettei sammuis<br> | valvomahan, ettei sammuis<br /> | ||
sydämistä velvoitus,<br> | sydämistä velvoitus,<br /> | ||
ettei mielistämme tummuis<br> | ettei mielistämme tummuis<br /> | ||
oikeuden vaatimus. | oikeuden vaatimus. | ||
Käden hellän tarjoamme<br> | Käden hellän tarjoamme<br /> | ||
voimaa suoden heikoille.<br> | voimaa suoden heikoille.<br /> | ||
Ilomielin uhroamme<br> | Ilomielin uhroamme<br /> | ||
eestä muiden itsemme.<br> | eestä muiden itsemme.<br /> | ||
Tunnuslausehemme kallis:<br> | Tunnuslausehemme kallis:<br /> | ||
”Ollos aina valmis vaan”<br> | ”Ollos aina valmis vaan”<br /> | ||
Eipä mieliemme sallis<br> | Eipä mieliemme sallis<br /> | ||
päästä kesken uupumaan. | päästä kesken uupumaan. | ||
(Sulle armas Suomenmaamme,<br> | (Sulle armas Suomenmaamme,<br /> | ||
tarjoamme kaikkemme.<br> | tarjoamme kaikkemme.<br /> | ||
Sulle terveet voimat jaamme,<br> | Sulle terveet voimat jaamme,<br /> | ||
palavimman intomme.<br> | palavimman intomme.<br /> | ||
Aina valmihina ollen<br> | Aina valmihina ollen<br /> | ||
vaalimme sun onneas.<br> | vaalimme sun onneas.<br /> | ||
Suothan paikan kerran meille<br> | Suothan paikan kerran meille<br /> | ||
lempeässä helmassas.) | lempeässä helmassas.) | ||
Kädet kätehen liittäkäämme<br> | Kädet kätehen liittäkäämme<br /> | ||
katseet ylös luoden vaan.<br> | katseet ylös luoden vaan.<br /> | ||
Yhteisvoimin yhtykäämme<br> | Yhteisvoimin yhtykäämme<br /> | ||
vartioiksi Suomenmaan.<br> | vartioiksi Suomenmaan.<br /> | ||
Seuratkaamme lippuamme<br> | Seuratkaamme lippuamme<br /> | ||
uskollisna ainiaan.<br> | uskollisna ainiaan.<br /> | ||
Niinpä päivän kirvoitamme<br> | Niinpä päivän kirvoitamme<br /> | ||
pimeästä piilostaan. | pimeästä piilostaan. | ||
Rivi 96: | Rivi 120: | ||
==Lippukuntalehti Tropelli== | ==Lippukuntalehti Tropelli== | ||
Tammeron lippukuntalehti on ilmestynyt Tropelli-nimisenä 1980-luvulta alkaen | Tammeron lippukuntalehti on ilmestynyt Tropelli-nimisenä 1980-luvulta alkaen. Viime vuosina Tropellilla ei ole ollut varsinaista päätoimittajaa. Sen sijaan valitsemme alkuvuodesta jokaiselle lehdelle vastuuhenkilön. Vuodesta 2014 Tropelli julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Tropellin vakipalstoja ovat jo vuosikausia olleet Kurkistus, Jyväset ja Hiekkaset, Tapeetilla ja Tööt-Tööt. | ||
==Ryhmät== | ==Ryhmät== | ||
https://tammero.fi/ryhmat/ | |||
==Lähteet== | |||
*Tammero - Taikasana, Tammeron 100-vuotishistiriikki, Tammero-kilta & partiolippukunta Tammero ry 2018 | |||
{{TP:n lippukunnat}} | {{TP:n lippukunnat}} | ||
{{Hämeen lippukunnat}} | {{Hämeen Partiopiirin lippukunnat}} |
Nykyinen versio 26. kesäkuuta 2019 kello 12.14
Tammero | |
---|---|
Perustiedot | |
Tyyppi: | tyttölippukunta |
Perustettu: | 15. huhtikuuta 1917 |
Jäsenmäärä: | 150 henkilöä |
Lyhenne: | Tro |
Veljeslippukunta: | Tampereen Eräpojat |
Lehti: | Tropelli |
Toiminta-alue | |
Toiminta-alue: | Tampere, Linnainmaa |
Aluejärjestö: | Tampereen Partiolaiset |
Partiopiiri: | Hämeen Partiopiiri |
Taustayhteisö: | Tammero-Kilta |
Toimipaikat | |
Kolo: | Linnainmaan seurakuntakeskus, Korpikodinkatu 2 |
Tunnukset | |
Huivi | |
Sininen, jossa vihreä huivimerkki | |
Partiopaita | |
Sininen | |
Linkit | |
https://tammero.fi/ |
Tammero ry on Tampereen seudun vanhin tyttölippukunta.
Historiaa
Alkuvuodet
Partioliikkeen perusti kenraalimajuri Robert Baden-Powell eli B-P Englannissa vuonna 1907. Tuolloin järjestettiin ensimmäinen partioleiri Brownsean saarella Englannin etelärannikolla.
Suomen suurruhtinaskuntaan partioliike rantautui 1910, mutta toiminta kiellettiin Venäjän tsaari Nikolai II toimesta jo seuraavana vuonna 1911. Keväällä 1917 partiotoiminta sallittiin jälleen ja paikallinen toiminta alkoi uudelleen.
Tampereella tyttöjen partiotoiminta oli ehtinyt päästä hyvään alkuun ennen liikkeen toiminnan kieltämistä. Tampereen Tyttölyseon tiloissa ehti toimia tyttövartio Elli Kallialan johdolla ja Varalan urheiluopistossa oli tyttöjen partiotoimintaa Anna Schreckin ohjaamana. Kun partiotoiminta Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen saattoi taas tulla päivänvaloon, olikin luontevaa, että ajatus tyttöjen partiojärjestön (nyk. lippukunta) perustamisesta Tampereelle syntyi nimenomaan Tampereen Naisvoimistelijoiden sekä opettajattarien keskuudessa.
Tammeron perustava kokous järjestettiin 15.4.1917 Valtion tyttökoululla, Koskipuiston laidalla. Perustettu järjestö sai nimekseen Tampereen Suomalainen Partiotyttöosasto, mutta jo seuraavana vuonna 1918 järjestön nimi kuitenkin yksinkertaistettiin Tammeroksi. Mukaan uuteen järjestöön liittyi myös aiemmin ”maanalainen” Haukka-vartio, joka oli tyttöjen itse perustamana toiminut aktiivisesti jo vuodesta 1916 lähtien.
Toukokuussa 1917 perustettiin Suomen Partioliitto - Finlands Scoutförbund, ja partiolaisia oli tuolloin lähes 18 000. Tammero oli tamperelaisista suomenkielisistä partiojärjestöistä ainoana perustamassa valtakunnallista liittoa. Ennen muiden tyttölippukuntien perustamista Tammerossa oli jopa 700 jäsentä, jaettuna 48 vartioon. Noin puolet jäsenistöstä oli koululaisia, puolet liikkeissä, tehtaissa ja muissa työpaikoissa toimivia tyttöjä ja naisia.
Ensimmäiset vuodet kuluivat toiminnan organisoimiseen. Se oli aloittelevalle järjestölle iso haaste, sillä jäsenmäärä oli suuri ja vakiintuneet toimintatavat puuttuivat, eivät vain Tammerolta vaan koko nousevalta partioliikkeeltä. Toimintaa alettiin organisoida kouluttamalla ensin nopeasti aikuisia johtajia ja ottamalla sen jälkeen nuoria vartiolaisia mukaan varsinaiseen toimintaan. Joukkuepäälliköiksi saatiin etupäässä naisvoimistelijoita ja muutamia opettajattaria. Jo vuoden 1917 syksyllä noin 500 tyttöä pääsikin suorittamaan alimman eli III luokan partiotutkinnon ja antamaan partiolupauksen.
Suomalaisen partiotyttötyön keskeinen hahmo Anni Collan kutsuttiin vuonna 1920 Tammeron kunniajäseneksi. Seuraavana kesänä 1921 vietettiin Tammeron ensimmäistä omaa kesäleiriä Kangasalan Santasaaressa. Samana vuonna Tammero myös rekisteröitiin vasta perustettuun Suomen Yhdistysrekisteriin. Myös maailmanlaajuisen liikkeen kansainvälinen puoli näkyi lippukunnan toiminnassa. Vuonna 1924 Tammeron Sirkka Stark osallistui Anni Collanin johdolla Foxleasin kansainväliselle partiotyttöleirille Englannissa ja toi Tampereelle idean mm. tonttutytöistä. Suomen Partiotyttöliiton vartionjohtajakurssi järjestettiin 18.20.6.1925 Tampereen Varalassa. Kurssin johtajana toimi Anni Valkama ja kouluttajina oli melkein koko Tammeron johtajisto. Erityisesti Sirkka Stark sai kurssilla esitellä Foxleasissa oppimiaan taitoja ja kertoa kokemuksia.
Toiminnan järjestämisen ohessa huomiota kiinnitettiin myös järjestön ulkoisiin tunnusmerkkeihin. Aleksanterin kirkon urkuri, partiomies Hjalmar Backman sävelsi ja Lyyli Santamäki sanoitti Tammerolle oman marssin vuonna 1918. Vuonna 1919 saatiin ensimmäinen oma lippu sekä järjestömerkki, jonka suunnitteli kuvaamataidon opettaja, partiojohtaja Tyyne Salovaara. Lippu on uusittu sadan vuoden aikana kahdesti, ja Tammeron marssia lauletaan lippukunnan tilaisuuksissa yhä tänäkin päivänä.
Lisää tarinoita lippukunnan vaiheista pääse lukemaan 100-vuotishistoriikistamme Tammero – taikasana.
Lippukunnanjohtajat
- 1917–1918 Laura Tanner
- 1918–1923 Hilja Nironen
- 1923–1927 Ellen Heiniö (Pöntinen)
- 1927–1933 Anni "Tammi" Valkama
- 1933–1934 Aura Tamminen
- 1934–1941 Anni "Tammi" Valkama
- 1941–1951 Sirkka Maijala
- 1951–1959 Elli "Epa" Pöntinen
- 1959–1966 Ritva "Viri" Karhola
- 1966–1971 Eila "Ellu" Alanko
- 1970 Leena "Tuulenpesä" Ruuskanen (Lehtonen)
- 1971–1974 Marita "Mari" Pitkänen (Karintaus)
- 1975–1977 Pirkko-Leena "Pippuri" Oja (os. Kontio)
- 1978–1981 Tuulikki "Tutsu" Saarinen (os. Heikkilä)
- 1982 Tiina "Tiiti" Mandelin (os. Hakala)
- 1983-1987 Riitta-Liisa "Ritsu" Arpiainen (os. Utriainen)
- 1988-1990 Tiina-Marja "Tinsu" Mikkonen (os. Utriainen)
- 1991–1993 Päivi "Päksä" Nurminen (os. Graeffe)
- 1994–2000 Leena "Lennu" Lumme
- 2001–2004 Erika Vakkilainen
- 2005–2009 Noora Raevaara
- 2010-2012 Iida-Sofia "Iiduska" Tammi
- 2012-2014 Senni Vesterinen
- 2014-2016 Anna-Maija Aasla
- 2016-2019 Freja Harjunheimo
- 2019- Annika Pankko
Kunniajäsenet
Tammeron huuto
Tarmokas - Arvokas - Menevä - Mehevä - Ehdottoman Rento Ote - TAMMERO!
Tammeron marssi
Tammeron marssi on vuodelta 1918. Marssin 90-vuotisjuhlien kunniaksi lauloimme sen vuoden 2008 aikana ainakin 90 kertaa.
Käsi kätehen liittäkäämme
katseet ylös luoden vaan.
Yhteisvoimin yhtykäämme
vartioiksi Suomenmaan,
valvomahan, ettei sammuis
sydämistä velvoitus,
ettei mielistämme tummuis
oikeuden vaatimus.
Käden hellän tarjoamme
voimaa suoden heikoille.
Ilomielin uhroamme
eestä muiden itsemme.
Tunnuslausehemme kallis:
”Ollos aina valmis vaan”
Eipä mieliemme sallis
päästä kesken uupumaan.
(Sulle armas Suomenmaamme,
tarjoamme kaikkemme.
Sulle terveet voimat jaamme,
palavimman intomme.
Aina valmihina ollen
vaalimme sun onneas.
Suothan paikan kerran meille
lempeässä helmassas.)
Kädet kätehen liittäkäämme
katseet ylös luoden vaan.
Yhteisvoimin yhtykäämme
vartioiksi Suomenmaan.
Seuratkaamme lippuamme
uskollisna ainiaan.
Niinpä päivän kirvoitamme
pimeästä piilostaan.
Sanat: Lyyli Santamäki
Lippukuntalehti Tropelli
Tammeron lippukuntalehti on ilmestynyt Tropelli-nimisenä 1980-luvulta alkaen. Viime vuosina Tropellilla ei ole ollut varsinaista päätoimittajaa. Sen sijaan valitsemme alkuvuodesta jokaiselle lehdelle vastuuhenkilön. Vuodesta 2014 Tropelli julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Tropellin vakipalstoja ovat jo vuosikausia olleet Kurkistus, Jyväset ja Hiekkaset, Tapeetilla ja Tööt-Tööt.
Ryhmät
Lähteet
- Tammero - Taikasana, Tammeron 100-vuotishistiriikki, Tammero-kilta & partiolippukunta Tammero ry 2018
Aitolahden Hirvi-Veikot | Aitopartio | Harjun Veikot | Harjusiskot | Hervannan Hukat | Härmälän Haukat | Härmälän Ilvestytöt | Kalevan Karhut | Kalevan Suuntatytöt | Kaukapartio | Lentävän Samoojat | Messukylän Metsäpojat | Messukylän Metsätytöt | Niihaman Saukot | Näsijärven Kipinät | Näsin Tytöt | Tammerfors Spejare | Tammero | Tampereen Eräpojat | Tampereen Kotkat | Tampereen Lokit | Tampereen Metsänkävijät | Tampereen Suuntaveljet | Tampereen Versot | Teiska-Partio | Tesoman Sinisiskot | Tervaksentekijät | Viinikan Siniset
Akaa | Forssa | Hämeenlinna | Mänttä | Nokia | Orivesi | Päijät-Häme | Riihimäki | Tampere (Länsipiiri • Sisäpiiri • Itäpiiri)
Hämeenlinnan alueen partiolaiset | Lahden alueen partiolaiset | Tampereen Partiolaiset
Aitolahden Hirvi-Veikot | Aitopartio | Aurinkovuoren Vartijat | Erä-Pirkot | Forssan Tornitulet ja Tornihaukat | Harjun Pojat | Harjun Veikot | Harjunalustan Siniveljet | Harjusiskot | Hauhon Partiolaiset | Hervannan Hukat | Hollolan Hirvenhiihtäjät | Humppilan Ilvespojat | Hämeen Haka-Versot | Hämeenkyrön Hälläpyörät | Hämeenlinnan Metsänkävijät | Härmälän Haukat | Härmälän Ilvestytöt | Ikaalisten Korpi-Kotkat | Ilvespartio | Jaakon Samoojat | Jaarlin Pojat | Janakkalan Ilvekset | Jokioisten Korvenkävijät | Joutjärven Kipinät | Juupajoen Eräpartio | Jämsän Jokipartio | Jämsän Leirisudet | Kaipolan Tiirat | Kalevan Karhut | Kalevan Suuntatytöt | Kalvolan Katajasiskot | Kalvolan Olavinpojat | Kanavan Vartijat | Karkun Samoojat | Kaskenkaatajat | Kaukapartio | Keurusseudun Partiolaiset | Kihniön Katajaiset | Kiikan Leiripeikot | Koijärven Kurjet | Kostian Kahlaajat | Kuhmoisten Korpisudet | Kuikkavuoren Pojat | Kulhan Kulkijat | Kuoreveden Kotkat | Kurun Kontiot | Kymen Kotkat | Kymen Vartiot | Kyynärön Kiertäjät | Kärkölän Kärpät | Lahden Ilvesveikot | Lahden Katajaiset | Lahden Siniset | Lahden Versot | Lammin Evonkävijät | Launeen Lähdesiskot | Lentävän Samoojat | Liekkitytöt | Lähteen Vartijat | Messukylän Metsäpojat | Messukylän Metsätytöt | Mouhijärven Metsot | Myllykylän Harjuvuokot | Myrskylinnut | Mäntänvuoren Partiolaiset | Nastapartio | Niihaman Saukot | Nokian Eräveikot | Nokian Partiotytöt | Nummen Eränkävijät | Näsijärven Kipinät | Näsin Tytöt | Orimattilan Samoilijat | Oriveden Eräsissit | Oriveden Eräsudet | Padaspartio | Parolan Eräveikot | Pirjetan Partio | Pirkan Pojat | Pirkkalan Pirkot | Pirkkalan Sotkapojat | Punkalaitumen Metsänkävijät | Puuha-Marit | Riihimäen Eräpojat | Riihimäen Erätytöt | Riihiveikot | Roineen Tytöt | Ryttylän Eräveikot | Sahalahden Sinisudet | Santamäen Palokärjet | Sata-Hämeen Vasamat | Stoolin Partiolaiset | Suodenniemen Suonkiertäjät | Sääksmäen Nuotiopojat | Tainionvirran Taimenet | Tammelan Metsänkävijät | Tammero | Tampereen Eräpojat | Tampereen Kotkat | Tampereen Lokit | Tampereen Metsänkävijät | Tampereen Versot | Teiska-Partio | Tervakosken Tervakset | Tervaksentekijät | Tesoman Sinisiskot | Toijalan Eräveikot | Torisevan Tarpojat | Tuuloksen Tulikourat | Tyrvään Metsänpojat | Urjan Varstat | Valkeakosken Korvenkävijät | Vammalan Nuotiosiskot | Wanajan Ilves | Vesilahden Valkohännät | Viialan Metsänkävijät | Viinikan Siniset | Vuoreksen Valloittajat | Ylöjärven Otava | Ylöjärven Viittaveljet