Ero sivun ”Tampereen Kotkat/Historia” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 111: Rivi 111:
Vuonna [[1965]] Laivue vuokrasi Näsijärveltä Säynässaaret tukikohdakseen, ja saarille rakennettiin myös saunakämppä. Kämpästä jouduttiin luopumaan 80-luvun loppupuolella. Kilpailutoiminta oli aktiivista ja vuosittain tärkeimpänä tapahtumana järjestettiin Pitkä reissu. Taloudellisesti vuoden tärkein tapahtuma oli edelleen toimiva joulupukkipalvelu, jota Laivueessa leikillisesti kutsuttiin Pitkäksi resuksi. Vuonna [[1972]] perustettiin Laivueen Tuki ry, jonka tarkoituksena on ollut tukea Laivueen toimintaa taloudellisesti. Laivueen toiminta pysyi ja on edelleen pysynyt melko itsenäisenä muuhun lippukuntaan nähden.
Vuonna [[1965]] Laivue vuokrasi Näsijärveltä Säynässaaret tukikohdakseen, ja saarille rakennettiin myös saunakämppä. Kämpästä jouduttiin luopumaan 80-luvun loppupuolella. Kilpailutoiminta oli aktiivista ja vuosittain tärkeimpänä tapahtumana järjestettiin Pitkä reissu. Taloudellisesti vuoden tärkein tapahtuma oli edelleen toimiva joulupukkipalvelu, jota Laivueessa leikillisesti kutsuttiin Pitkäksi resuksi. Vuonna [[1972]] perustettiin Laivueen Tuki ry, jonka tarkoituksena on ollut tukea Laivueen toimintaa taloudellisesti. Laivueen toiminta pysyi ja on edelleen pysynyt melko itsenäisenä muuhun lippukuntaan nähden.


Soittokunnan, joka nyt kutsui itseään oikeutetusti Puhallinorkesteriksi, johtajaksi valittiin vuonna [[1952]] Rauni Lehtonen. Hänen jälkeensä johdossa toimi pitkään mm. Veikko Kuusi. Yhtenäiset esiintymisasut puhaltajille hankittiin vuonna [[1958]]. Puhallinorkesteri jatkoi menestyksekkäitä esiintymisiään Tampereella ja järjesti myös useita soittomatkoja Eurooppaan. Harjoitushuoneet vaihtuivat usein, kunnes orkesteri kotiutui kaupungilta vuokrattuun harjoitushuoneeseen Frenckellin alueella.
Soittokunnan, joka nyt kutsui itseään oikeutetusti Puhallinorkesteriksi, johtajaksi valittiin vuonna [[1952]] Rauni Lehtonen. Hänen jälkeensä johdossa toimi pitkään mm. Veikko Kuusi. Yhtenäiset esiintymisasut puhaltajille hankittiin vuonna [[1958]]. Puhallinorkesteri jatkoi menestyksekkäitä esiintymisiään Tampereella ja järjesti myös useita soittomatkoja Eurooppaan. Orkesterin harjoitushuoneet ovat vaihtuneet usein. Viime vuosikymmeninä orkesteri on toiminut kaupungilta vuokratussa harjoitushuoneessa Frenckellin alueella sekä sittemmin Pirkanmaan Musiikkopiston tiloissa Kurilankadulla.


Aktiivitoiminnan jättäneille soittajille tarkoitettu [[Tampereen Kotkien Weteraanisoittajat]] perustettiin vuonna [[1975]]. Weteraanisoittajien tärkeimpänä puuhamiehenä on toiminut [[Lauri Lumme]]. Vuonna [[1977]] perusti puhallinorkesteri suojiinsa nuoriso-orkesteri Novice Bändin, jonka kouluttajana toimi alkuaikoina Heikki Leimu.
Aktiivitoiminnan jättäneille soittajille tarkoitettu [[Tampereen Kotkien Weteraanisoittajat]] perustettiin vuonna [[1975]]. Weteraanisoittajien tärkeimpänä puuhamiehenä on toiminut [[Lauri Lumme]]. Muutamaan otteeseen puhallinorkesterin suojissa on toiminut nuoriso-orkesteri Novice Bänd. Alun perin noviisiorkesteri aloitti vuonna [[1977]] Heikki Leimun koulutuksessa sekä uudelleen 2000-luvun taitteessa Andreas Schultzin johtamana.


== Hämäläinen partiovaikuttaja ==
== Hämäläinen partiovaikuttaja ==
Rivi 125: Rivi 125:
Kolmas aktiivinen piiritoimija oli Leuto Lumme. Hän toimi vuodet [[1964]]-[[1970]] Hämeen piirinjohtajana ja tätä ennen piirin palkattuna piiriohjaajana. Leuto Lummetta on luonnehdittu Lapinhämeen leirikeskuksen isäksi. Hän oli aktiivinen myös keskusjärjestötasolla.
Kolmas aktiivinen piiritoimija oli Leuto Lumme. Hän toimi vuodet [[1964]]-[[1970]] Hämeen piirinjohtajana ja tätä ennen piirin palkattuna piiriohjaajana. Leuto Lummetta on luonnehdittu Lapinhämeen leirikeskuksen isäksi. Hän oli aktiivinen myös keskusjärjestötasolla.


Useat aktiiviset piirissä ja muissa luottamustoimissa toimineet partiojohtajat jäävät tässä yhteydessä valitettavasti mainitsematta. Yleisesti voidaan todeta, että [[1970]]- ja [[1980]]- luvuilla Kotkia toimi piirin luottamustoimissa hieman vähemmän, mutta 80-luvun lopulta lähtien Kotkat on noussut taas piirin johtavaksi vastuunkantajaksi. Esimerkiksi vuonna [[2000]] piirin korkeissa viroissa toimivat Kotkista [[Jarkko Mäkinen]] piirinjohtajana, Jari Nurmilo hallituksen jäsenenä, Lauri Lumme HP:n toimitusjohtajana, Pertti Arjanne Hämeen Partiosäätiön puheenjohtajana ja Mai-Britt Hannus säätiön hallituksen jäsenenä, Petteri Lavikko kilpailujaoston puheenjohtajana ja Ville Vuorisalmi TP:n alueohjaajana.
Useat aktiiviset piirissä ja muissa luottamustoimissa toimineet partiojohtajat jäävät tässä yhteydessä valitettavasti mainitsematta. Yleisesti voidaan todeta, että [[1970]]- ja [[1980]]- luvuilla Kotkia toimi piirin luottamustoimissa hieman vähemmän, mutta 80-luvun lopulta lähtien Kotkat on noussut taas piirin merkittäväksi vastuunkantajaksi. [[1990]]- luvun lopussa Lauri Lumme toimi Hämeen Partiolaisten toimitusjohtajana, Pertti Arjanne Hämeen Partiosäätiön puheenjohtajana sekä [[Jarkko Mäkinen]] piirinjohtajana. Myöhemmin Mäkinen toimi myös SP:n Partioneuvoston puheenjohtajana.


== Nuorten johtajien kausi ==
== Nuorten johtajien kausi ==
1 857

muokkausta

Evästeet auttavat palvelujemme toteuttamisessa. Käyttämällä palvelujamme hyväksyt evästeiden käytön.

Navigointivalikko