Ero sivun ”Taula” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
Taula on [[nuotio]]n sytyksessä käytettävä [[sytyke]], joka varastoi [[tulukset|tuluksilla]] siihen iskettävän kipinän. Parasta taulaa saa isosta taulakäävästä.
Taula on [[nuotio]]n sytyksessä käytettävä [[sytyke]], joka varastoi [[tulukset|tuluksilla]] siihen iskettävän kipinän. Parasta taulaa saa isosta taulakäävästä. Yhteen sytytykseen tarvitaan noin kynnen kokoinen pala taulaa, joten yhdestä käävästä saatavalla taulalla pystyy sytyttämään tulen useita kertoja.


== Taulan valmistus ==
== Taulan valmistus ==
Rivi 7: Rivi 7:
Kääpiä saa [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=161264&lan=fi ympäristöministeriön tulkinnan] mukaan ottaa jokamiehenoikeuden perusteella, eikä taulakääpä kuulu rauhoitettujen tai uhanalaisten kasvilajien joukkoon.  
Kääpiä saa [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=161264&lan=fi ympäristöministeriön tulkinnan] mukaan ottaa jokamiehenoikeuden perusteella, eikä taulakääpä kuulu rauhoitettujen tai uhanalaisten kasvilajien joukkoon.  


Käävästä vuollaan ensin pois kova kuori, jonka alta löytyy itse taula-aine. Taulasuikaleita liotetaan pari päivää tuhkalipeässä, jota saa liuottamalla puoleen litraan vettä kourallisen koivutuhkaa. Liottamisen jälkeen taulat kuivataan. Kuivaamisen aikana tauloja taivutellaan ja lämmitellään käsien välissä, mikä nopeuttaa kuivamista.
Tarvikkeet: elävä taulaskääpä, kattila, vettä 10 l, koivuntuhkaa 1dl tai
ruokasoodaa 2-3 rl, kuminuija tai sileäksi vuoltu halko


Irrota kääpä puusta ja käävästä sen kova harmaa kuori sekä pillikerros. Elävän käävän tunnistaa
alapuolella olevasta kosteasta pillistöstä, johon jää kynnellä raapaistessa viiru. Pillikerroksen irrottamista voi
helpottaa, jos leikkaat käävän pystysuunnassa halki ja, mikäli kääpä on päässyt kuivahtamaan, liotat sitä
jonkin aikaa vedessä. Taulan valmistukseen käytetään jäljelle jäävää nahkamaista sisusta.


Keitä taulaa 15 minuuttia paksuhkossa seoksessa, jossa on koivun tuhkaa ja vettä tai vaihtoehtoisesti liota
taulaa vähintään pari vuorokautta litrassa vettä, johon on liuotettu koivuntuhkaa tai ruokasoodaa.
Huuhdo tämän jälkeen taula hyvin, purista vedet pois ja anna kuivahtaa. Pehmitä ja levitä vielä
kosteahkoa (ei kuivaa) taulaa nuijimalla alussa varovasti. Piirakkapulikka tai kaulin on hyvä myös hyvä apu
muotoilussa. Varsinkin paksua taulaa kannattaa välillä liottaa vedessä ja jatkaa sitten uudestaan
kosteahkon taulan pehmittämistä nuijimalla ja käsin. Tavoitteena on tasainen n. 3 mm:n paksuinen
taulalevy.
Laita taula kuivumaan ja vanuta sitä varovasti sormin pehmeäksi kuivumisen loppuvaiheessa.
Lopputuloksena on ruskehtavaa, säämiskän pehmeää valmista taulaa, joka saadaan kipinöistä helposti
kytemään ja puhaltamalla hehkumaan.
Lähteitä ja lisää tietoa:
1. Retkeilijän Erätaidot osa I, Björn ”Nalle” Corander,
Lohjan Offset 1995, ISBN 952-90-5258-8, 3. painos
2. Suuri retkeilykirja, Olli Aulio, Gummerus Kirjapaino Oy,
Jyväskylä 2008, ISBN 978-951-20-6793-0, 9. painos
3. http://www.metsavastaa.net/tulen_teko_esihistorialliseen_tapaan
Lisätietoa
Lisätietoa
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Taulak%C3%A4%C3%A4p%C3%A4 Taulakääpä - Wikipedia]
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Taulak%C3%A4%C3%A4p%C3%A4 Taulakääpä - Wikipedia]


{{tynkä}}


[[Luokka:Tulenteko]]
[[Luokka:Tulenteko]]

Versio 7. helmikuuta 2012 kello 13.48

Taula on nuotion sytyksessä käytettävä sytyke, joka varastoi tuluksilla siihen iskettävän kipinän. Parasta taulaa saa isosta taulakäävästä. Yhteen sytytykseen tarvitaan noin kynnen kokoinen pala taulaa, joten yhdestä käävästä saatavalla taulalla pystyy sytyttämään tulen useita kertoja.

Taulan valmistus

Taulaa saadaan koivunrungoissa kasvavasta taulakäävästä. Käävän tunnistaa kovasta harmaasta kuoresta ja alapuolella olevista ruskeista pillistöistä.

Kääpiä saa ympäristöministeriön tulkinnan mukaan ottaa jokamiehenoikeuden perusteella, eikä taulakääpä kuulu rauhoitettujen tai uhanalaisten kasvilajien joukkoon.

Tarvikkeet: elävä taulaskääpä, kattila, vettä 10 l, koivuntuhkaa 1dl tai ruokasoodaa 2-3 rl, kuminuija tai sileäksi vuoltu halko

Irrota kääpä puusta ja käävästä sen kova harmaa kuori sekä pillikerros. Elävän käävän tunnistaa alapuolella olevasta kosteasta pillistöstä, johon jää kynnellä raapaistessa viiru. Pillikerroksen irrottamista voi helpottaa, jos leikkaat käävän pystysuunnassa halki ja, mikäli kääpä on päässyt kuivahtamaan, liotat sitä jonkin aikaa vedessä. Taulan valmistukseen käytetään jäljelle jäävää nahkamaista sisusta.

Keitä taulaa 15 minuuttia paksuhkossa seoksessa, jossa on koivun tuhkaa ja vettä tai vaihtoehtoisesti liota taulaa vähintään pari vuorokautta litrassa vettä, johon on liuotettu koivuntuhkaa tai ruokasoodaa.

Huuhdo tämän jälkeen taula hyvin, purista vedet pois ja anna kuivahtaa. Pehmitä ja levitä vielä kosteahkoa (ei kuivaa) taulaa nuijimalla alussa varovasti. Piirakkapulikka tai kaulin on hyvä myös hyvä apu muotoilussa. Varsinkin paksua taulaa kannattaa välillä liottaa vedessä ja jatkaa sitten uudestaan kosteahkon taulan pehmittämistä nuijimalla ja käsin. Tavoitteena on tasainen n. 3 mm:n paksuinen taulalevy.

Laita taula kuivumaan ja vanuta sitä varovasti sormin pehmeäksi kuivumisen loppuvaiheessa. Lopputuloksena on ruskehtavaa, säämiskän pehmeää valmista taulaa, joka saadaan kipinöistä helposti kytemään ja puhaltamalla hehkumaan.

Lähteitä ja lisää tietoa: 1. Retkeilijän Erätaidot osa I, Björn ”Nalle” Corander, Lohjan Offset 1995, ISBN 952-90-5258-8, 3. painos 2. Suuri retkeilykirja, Olli Aulio, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2008, ISBN 978-951-20-6793-0, 9. painos 3. http://www.metsavastaa.net/tulen_teko_esihistorialliseen_tapaan Lisätietoa