Tiskilinjasto

PartioWikistä

Astioiden tiskaaminen käsin voi nykyään olla lapsille uusi opeteltava kädentaito. Jos kotona on astianpesukone, niin sudenpentu ei ehkä koskaan aiemmin ole pessyt omia astioitaan ensimmäiselle partioretkelle saapuessaan. Ennen ensimmäistä tiskihetkeä onkin syytä kerrata kaikille miten asia hoituu ja tarvittaessa näyttää asia mallisuorituksena, jotta hihat eivät kastu, vettä ja aikaa ei ylenmäärin tuhlata ja astiat tulevat puhtaaksi.

Leirillä astioiden tehokas tiskaaminen hoituu ns. tiskilinjaston avulla. Tapoja tiskilinjaston toteuttamiseen on useita.

Huiman ehkä maailman siistein tiskilinjasto

Uudenmaan Partiopiirin Huima-leirillä tiskilinjasto oli Ahti “Silli” Norjan (Nummen Samoojat) kehittämä uudistettu versio perinteisestä "neljä erillistä pesuvatia ja paljon juoksevia jalkoja vesiä vaihtamassa"-mallista. Silli totesi Kilkkeellä tiskausjärjestelmän vaativan kehittelyä. Huimalla pesuvadit korvattiin neliskanttisilla muovilaatikoilla, joissa vesi vaihtui itsekseen ja ihmisvoimia tarvittiin ainoastaan pesuaineen ja lämmityspuiden lisäämiseen sekä ruoantähteiden poistamiseen esipesulaatikosta. Vesi vaihtui kokoajan ja pysyi tasalämpöisenä. Lämpimällä vedellä päästiin siis suorittamaan myös esipesu, joka perinteisin menetelmin on yleensä tapahtunut viilenneillä huuhteluvesillä. Linjasto oli koko päivän käyttövalmiina ilman vesien ym. vaihdosta johtuvia "tukoksia linjastossa".

Tiskivesi lämmitettiin padassa, josta se kulki termostaatin kautta toiseen huuhtelualtaaseen. Termostaatti piti veden 60-65° lämpötilassa, jolloin se on tarpeeksi lämmintä pesemään astiat puhtaaksi, mutta ei polta kenenkään sormia. Laatikot oli liitetty toisiinsa ja kallistettu noin kolmen asteen kulmaan, joten vesi valui laatikosta toiseen vaihtuen jatkuvasti. Toisesta huuhtelulaatikosta vesi valui ensimmäiseen huuhtelulaatikkoon ja siitä pesulaatikkoon, johon lisättiin pesuaine. Lopuksi vesi siirtyi esipesulaatikkoon, jonka pohjalle jäävät ruoantähteet poistettiin säännöllisesti ämpärillä. Esipesulaatikosta vesi johdettiin pumppauskaivon kautta kunnalliseen viemäriverkostoon.

Tiskaussuunta on veden virtaussuuntaan nähden päinvastainen, jotta astiat voidaan huuhtoa puhtaimmassa vedessä. Huimalla linjastojen korkeudessa oli myös huomioitu erimittaisten tiskaajien tarpeet eli osa linjastoista oli noin 14 cm matalampia. Ennen tiskilinjastoa oli biojäteastiat ruoan jätteille.

Huimalla oli seitsemän linjastoa ja jokaista voitiin käyttää molemmilta puolilta eli tiskijonoja oli 14. Kun jokaiselle laatikolle mahtuu vähintään yksi tiskaaja kummallekin puolelle, niin linjastoilla pystyi tiskaamaan samanaikaisesti yli 70 partiolaista (14 linjaa x 4 pesuvaihetta = 56 pesijää, jos laatikolla vain yksi kerrallaan).



Perinteinen malli

Tiskilinjastossa on pöydälle asetettu kolme pesuvatia. Kahdessa ensimmäisessä vadissa on harja tai kaksi. Lisäksi tarvitaan biojäteastia, paikka likavedelle (esim. Harri), tiskiainetta ja kuumaa vettä.

Käyttö

Leiriläiset tiskaavat omat astiansa ja siirtyvät linjastoa pitkin eteenpäin. Leirin alussa kone toimii usein hieman yskähdellen mutta koneen valvojan opastuksella leirin loppupuolella pesutulos ja nopeus on jo mallikelpoinen.

Keittiön kattilat yms. pesee yleensä Tiski-Jukka.

Veden vaihto

Jos tiskattavaa on paljon, vaihdetaan vettä välillä. Tällöin esipesuvesi kaadetaan harriin, pesuvesi esipesuvatiin ja huuhteluvesi pesuvatiin johon lisätään pesuaine. Lopuksi uutta kuumaa vettä kaadetaan huuhteluvatiin. Näin säästetään kuumaa vettä ja pesuainetta, mutta astiat tulevat silti puhtaiksi. Vateja voidaan harjata ennen veden vaihtoa, jotta uusi vesi ei heti likaannu. Samasta syystä vatien paikkaa ei kannata vaihtaa pesun aikana. Uusi kuuma vesi tuodaan paikalle erillisellä ämpärillä.

Lopuksi vadit tyhjennetään ja huuhdotaan sekä siivotaan tiskipaikka.