Ero sivun ”Turun Eränkävijät” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(kp, wp, malline, otsikoiden muuntaminen wikiotsikoiksi)
p (Tekstin korvaus – ”<br>” muotoon ”<br />”)
(11 välissä olevaa versiota 9 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 2: Rivi 2:
|nimi=Turun Eränkävijät
|nimi=Turun Eränkävijät
|perustettu=1935
|perustettu=1935
|perustettu_pvm=
|jäsenmäärä=
|jäsenmäärä=
|lyhenne=TEK
|lyhenne=TEK
|sisarlippukunta=Toivon Erätytöt
|sisarlippukunta=Toivon Erätytöt
|toiminta-alue=Turku
|toiminta-alue=Turku
|piiri=Varsinais-Suomen Partiopiiri
|piiri=Lounais-Suomen Partiopiiri
|alue=Kaakkois-Turku
|alue=Kaakkois-Turku
|taustayhteisö=Toivo II
|taustayhteisö=Toivo II
|kolo=Kaskenkatu 16
|kolo=Kaskenkatu 16
|leirialue=Varvsholm
|leirialue=[[Turun Eränkavijät/Varvsholm|Varvisholm]]
|paitakuvaus=Ruskea
|paitakuvaus=Ruskea
<!--|paitakuva=[[Kuva:kuvannimi.gif]]-->
|huivikuvaus=vihreä, kelta-valkoinen reunanauha
|huivikuvaus=vihreä, kelta-valkoinen reunanauha
<!--|huivikuva=[[Kuva:kuvannimi.gif]]-->
|tunnuskuvaus=
<!--|tunnuskuva=[[Kuva:kuvannimi.gif]]-->
|lippukuvaus=
<!--|lippukuva=[[Kuva:kuvannimi.gif]]-->
<!-- Kotisivut -->
|www=http://www.lpk.partio.fi/v-sp/tek/
|www=http://www.lpk.partio.fi/v-sp/tek/
|www-text=http://www.lpk.partio.fi/v-sp/tek/
}}
}}
 
'''Turun Eränkävijät''' on vuonna [[1935]] perustettu [[poikalippukunta]].
'''Turun Eränkävijät''' on perustettu vuonna [[1935]].


==Historiaa==
==Historiaa==
Turun Eränkävijät perustettin kesällä 1935 Raittiusyhdistys Toivo II:n poikalippukunnaksi Pansion Koivuluodossa. Nimi oli tuolloin ''Toivon Eränkävijät''. Samana syksynä perustettiin sisarlippukunta [[Toivon Erätytöt]], jonka kanssa yhteistyö on ollut tiivistä aina näihin päiviin saakka.
===Alkuvuodet===
Turun Eränkävijät perustettiin kesällä 1935 Raittiusyhdistys Toivo II:n poikalippukunnaksi Pansion Koivuluodossa. Nimi oli tuolloin ''Toivon Eränkävijät''. Samana syksynä perustettiin sisarlippukunta [[Toivon Erätytöt]], jonka kanssa yhteistyö on ollut tiivistä aina näihin päiviin saakka.


Alkuvuosina toiminta koostui mm. [[retki|retkistä]], [[suunnistus|suunnistuksesta]], ilmakivääriammunasta, kasvitarhan hoidosta ja [[hiihto|hiihtämisestä]]. Ennen talvisodan syttymistä Eränkävijät voitti toimintakilpailu ”[[Matin jousen]]” ollen useasti piirin paras ja [[1937]] jopa Suomen aktiivisin [[poikalippukunta|partiopoikalippukunta]].
Alkuvuosina toiminta koostui mm. [[retki|retkistä]], [[suunnistus|suunnistuksesta]], ilmakivääriammunnasta, kasvitarhan hoidosta ja [[hiihto|hiihtämisestä]]. Ennen talvisodan syttymistä Eränkävijät voitti toimintakilpailu ”[[Matin jousi|Matin jousen]]” ollen useasti piirin paras ja [[1937]] jopa Suomen aktiivisin [[poikalippukunta|partiopoikalippukunta]].


Sotavuosien jälkeenkin toiminta jatkui noususuuntaisena. Vuodesta [[1950]] lähtien leiri- ja retkisaarena on ollut [[Turun Eränkavijät/Varvsholm|Varvisholma]] Kakskerran eteläpuolella. Lapinvaelluksia [[lippukunta]] on järjestänyt kesän [[1959]] Saariselän [[vaellus|vaelluksesta]] lähtien.
Alkuvuodet lippukuntaa johti sen perustaja ''Aarne ”Poppi” Räisänen''. Ensimmäisten kolmen vuosikymmenen toinen merkittävä nimi oli ''Aili Sarvanto'', jonka johdossa kolkkapoikatoiminta pyöri aina 1960-luvun lopulle saakka. Aili oli ensimmäinen nainen, joka suoritti Suomessa järjestetyn [[Gilwell-kurssi]]n. Kurssin oli numero 6 vuonna [[1936]]<ref>[[Partiojohtajakoulutus Suomessa 1927-1997]]</ref>.


==Aarne Räisänen ja Aili Sarvanto==
===Sotavuosien jälkeen===
Alkuvuodet lippukuntaa johti sen perustaja ''Aarne ”Poppi” Räisänen''. Ensimmäisten kolmen vuosikymmenen toinen merkittävä nimi oli Suomen ensimmäinen [[Ko-Gi|Ko-Gi-kurssin]] suorittanut nainen ''Aili Sarvanto'', jonka johdossa kolkkapoikatoiminta pyöri aina 1960-luvun lopulle saakka.
Sotavuosien jälkeenkin toiminta jatkui noususuuntaisena. Vuodesta [[1950]] lähtien leiri- ja retkisaarena on ollut [[Turun Eränkavijät/Varvsholm|Varvisholm]] Kakskerran eteläpuolella. Lapinvaelluksia lippukunta on järjestänyt kesän [[1959]] Saariselän [[vaellus|vaelluksesta]] lähtien.


==Lipunnosto 50-luvulla==
Yhteiskunnan politikoitumisen aika 1960–70-lukujen taitteessa lamautti myös eränkävijätoiminnan. Vain 1980-luvun lippukunnanjohtaja ja 1990-luvun piirinjohtaja ''Heikki "Hessu" Heilän'' johtama Ahma-vartio toimi tuon kriisiajan yli. 1970-luvun alun jälkeen toiminta lähtikin uuteen kukoistukseen. Seuraavan vuosikymmenen alussa kokeiltiin myös [[meripartio]]toimintaa a/y Ailin kanssa.
Yhteiskunnan politikoitumisen aika 1960-70 -lukujen taitteessa lamautti myös eränkävijätoiminnan. Vain 1980-luvun lippukunnanjohtaja ja 1990-luvun piirinjohtaja ''Heikki "Hessu" Heilän'' johtama Ahma-vartio toimi tuon kriisiajan yli. 1970-luvun alun jälkeen toiminta lähtikin uuteen kukoistukseen. Seuraavan vuosikymmenen alussa kokeiltiin myös [[meripartio]]toimintaa a/y Ailin kanssa.


Lippukunnan täyttäessä 40 vuotta alkoi ilmestyä lippukunnan jäsenlehti '''Rinkka'''. Hienoa lehteä ovat vuosien varrella toimittaneet mm. kompostimestari ''Jukka Lindroos'', toiminnanjohtaja ''Nils "Nipa" Grönberg'', päätoimittaja ''Pauli Aalto-Setälä'' ja valokuvaaja ''Roni Lehti''. Viisi vuotta myöhemmin rinnalla alkoi ilmestyä tiedotuslehti Sivutasku.
==Toiminta ja osastot==
Turun Eränkävijöissä toimintaa pojille tarjoavat [[sudenpentuosasto]], [[vartio-osasto]] ja [[vaeltajaosasto]].  


==Aamutee leirillä==
Tällä hetkellä lippukunnassa toimii kaksi [[vartio]]ta - Ahma ja Karhu. Vartioiden nimissä noudatamme perinteistä linjaa. Muita aikojen saatossa käytettyjä nimiä ovat esim. Pöllö, Kettu ja Susi. Siis mitkään halipuudelit tai sikapossulit eivät oviamme kolkuttele. Poikamainen meininki sävyttää muutenkin ilmapiiriämme.<br />
Nousuhuumassa monille johtajille jäi aikaa suuremmillekkin hankkeille. Mm. ''Pekka "Peku" Lindroos'' on muonittanut useat suurleirit, kuten [[Satahanka|Satahankoja]] ja [[Tervas]] -90:n. Pitkäaikaisin lippukunnanjohtajamme (v. 1967-93 kolmeen eri otteeseen) ''Markku "Wiki" Raaska'' oli Tervaksen kuljetuspäällikkö.
Koloiltojen ohjelmaan kuuluu remeltämisen lisäksi kosolti [[:Luokka:Solmut|solmuilua]], [[ensiapu]]opetusta, erä- ja retkitaitojen opettelua ynnä muuta [[partioaate|partioaatteen]] ilmentymää. Ulkoiluaktiviteetteja viikonloppuretkineen vartiotoiminnan tasolla pyritään rohkaisemaan.


Ensimmäinen [[1936]] käyttöön otettu [[Pyhä Yrjö]]-aiheinen lippumme kului siinämäärin puolessa vuosisadassa, että juhlavuonna [[1985]] ''Kaj Puumalainen'' suunnitteli uuden. Alkuvuosina kaulojamme koristivat sini-vihreät [[huivi]]t, jotka kuitenkin ajan myötä vaihtuivat tavallisiin sinisiin. Vuonna [[1991]] otettiin käyttöön pitkäaikaisen sihteerimme ''Juha "Stranttu" Strandénin'' suunnittelemat viher-kelta-valkoiset huivit. Samalla hän suunnitteli lippukunnallemme Pyhä Yrjö-aiheiset TEK:n ansiomerkit.
===Ahman huuto===
:''"Ahma on vahva,''
:''vahvempi kuin muut!"''


Toiminnassamme olemme noudattaneet erilaisia valtakunnallisia toimintaohjelmia sekä ns. [[eräohjelma]]a. Vuonna [[1998]] teimme kuitenkin oman toimintaohjelman ''”Eränkävijän kirjan”''. Jo vuosikymmenen alkuvuosina toteutettiin [[sudenpentu]]jen oma ohjelma.


Olemme kokoontuneet säännöllisesti kokouksiin Kaskenkatu 16:ssa Raittiusyhdistys Toivo II:n kerhohuoneistossa. Vuonna [[1961]] vanha "puutoippa" purettiin ja nykyinen tilamme valmistui seuraavana vuonna. Käynti Kupittaankadun puolelta.
Eränkävijöiden [[vartionjohtajaneuvosto|VJN-vartio]] on nimeltään Skunkki, jota se on ollut vuodesta [[1994]] lähtien. Kokouksia on noin kerran kuussa ja siellä käsitellään vartioiden asioita ja jutellaan asioita laidasta laitaan. Ajoittain toteutetaan vartionjohtajille erikoisohjelmaa retkien tai muiden tapahtumien merkeissä.


==Syksy on kisailun aikaa==  
 
==Perinteitä ja tapahtumia==  
Leppoisa kutsukisa ''Ritarikoe'' saa joka syksy suuren eränkävijäedustuksen. Myös piirin kisoissa käydään, kuten myös autosuunnistus- ja kaupungintuntemuskisoissa. Ehditään sitä vielä syksyllä patikoida ruskassakin. Kuitenkin syksyn kohokohta on lähes 100 eränkävijää ja erätyttöä mukaansa houkutteleva ''Maastomarras'' Sauvon Ahtelassa.
Leppoisa kutsukisa ''Ritarikoe'' saa joka syksy suuren eränkävijäedustuksen. Myös piirin kisoissa käydään, kuten myös autosuunnistus- ja kaupungintuntemuskisoissa. Ehditään sitä vielä syksyllä patikoida ruskassakin. Kuitenkin syksyn kohokohta on lähes 100 eränkävijää ja erätyttöä mukaansa houkutteleva ''Maastomarras'' Sauvon Ahtelassa.


Joulujuhlat päättävät aina vuotemme perinteikkään tunnelmaillisesti. Mantelia on riisipuurosta jahdattu viimevuosina Ruissalon Honkapirtillä.
Itsenäisyyspäiväpippaloista on jo muodostunut yhteistraditio sisarlippukuntamme Toivon Erätyttöjen kanssa. Siihen sisältyy yöretki kololle 5.-6.12, itsenäisyyspäivänaamun lipunnosto ja sitä seuraava brunssi kololla.
 
Sudarit käyvät viikonlopun mittaisella kevätretkellään huhtikuisin. Vanhemmalle väelle on toukokuussa rentouttava kevätrieha. Keväisin on myös perinteinen lupauskirkko Tuomiokirkon Tarkk'ampujakappelissa sekä [[Varsinais-Suomen Partiopiiri/Kevätparaati|VS-P:n kevätparaati]].
 
Vuoden kohokohta on noin viikon mittainen kesäleiri. [[1999]] vaellettiin Saariselällä, [[1998]] polkupyöräiltiin Ahvenanmaalla. Ensi kesänä pidämme kesän [[2000]] tapaan leirimme pysytellen rauhallisesti yhdessä luonnonkauniissa leirimaastossa koko viikon.
 
Kaiken tämän lisäksi on jatkuvasti lukuisia pienempiä kokoontumisa, sekä vartioiden ja vaeltajien omia retkiä sekä muita tempauksia.
 
==Liity!!!==
 
Varsinainen rekrytointi tapahtuu syksyisin, mutta kukaan ei estä sinua tulemasta toimintaan mukaan vaikka juuri tänään!


Ota siis suunnaksesi Kaskenkatu 16. Sisäänkäyntimme sijaitsee Kupittaankadun puolella.
Joulujuhlat päättävät aina vuotemme perinteikkään tunnelmallisesti. Mantelia on riisipuurosta jahdattu viimevuosina Ruissalon Honkapirtillä.


==Vartiot==
Sudenpennut käyvät viikonlopun mittaisella kevätretkellään huhtikuisin. Vanhemmalle väelle on toukokuussa rentouttava kevätrieha. Keväisin on myös perinteinen lupauskirkko Tuomiokirkon Tarkk'ampujakappelissa sekä [[Varsinais-Suomen Partiopiiri/Kevätparaati|V-SP:n kevätparaati]].


[[Vartio-osasto]] on toiminnallisesti Turun Eränkävijöiden elämän ydin ja tulevaisuus. 10-15 vuotiaat pojankoltiaiset rymyävät vartiokokouksissaan yleensä kerran viikossa. Koloiltojen ohjelmaan kuuluu remeltämisen lisäksi myös kosolti [[:Luokka:Solmut|solmuilua]], [[ensiapu]]opetusta, erä- ja retkitaitojen opettelua ynnä muuta [[partioaate|partioaatteen]] ilmentymää. Yritämme parhaan kykymme mukaan myös toteuttaa "Partio ei ole toinen koulu" - ideologiaa, eli ulkoiluaktiviteetteja viikonloppuretkineen myös vartiotoiminnan tasolla pyritään rohkaisemaan.
Vuoden kohokohta on noin viikon mittainen kesäleiri.<br />
[[1999]] vaellettiin Saariselällä, [[1998]] polkupyöräilttiin Ahvenanmaalla. Suunnitelmissa on kesällä [[2007]] pitää kesän [[2000]] tapaan leiri pysytellen rauhallisesti yhdessä luonnonkauniissa leirimaastossa koko viikon.


Tällähetkellä lippukunnassa toimii kaksi [[vartio]]ta - Ahma ja Karhu. Vartioiden nimissä noudatamme perinteistä linjaa. Muita aikojen saatossa käytetyyjä nimiä ovat esim. Pöllö, Kettu ja Susi. Siis mitkään halipuudelit tai sikapossulit eivät oviamme kolkuttele. Poikamainen meininki sävyttää muutenkin ilmapiiriämme. Vartiot huhuilevat omia huutojaan niin koloilloissa kuin ihmisten ilmoillakin.
Kaiken tämän lisäksi on jatkuvasti lukuisia pienempiä kokoontumisia, sekä vartioiden ja vaeltajien omia retkiä sekä muita tempauksia.


Vartioiden toiminnasta ruohonjuuritasolla vastaavat [[vartionjohtaja]]t, jotka ovat yleensä 14-16 - vuotiaita nuorukaisia. Vartiojärjestelmässä on näille ns. vertaisjohtajille annettu erittäin paljon vastuuta niin kouluttamisessa kuin järjestyksen ja turvallisuudenkin takaamisessa.
==Lippukuntalehti==
Vuonna [[1975]] lippukunnan täyttäessä 40 vuotta alkoi ilmestyä lippukunnan jäsenlehti '''Rinkka'''. Hienoa lehteä ovat vuosien varrella toimittaneet mm. kompostimestari ''Jukka Lindroos'', toiminnanjohtaja ''Nils "Nipa" Grönberg'', päätoimittaja ''Pauli Aalto-Setälä'' ja valokuvaaja ''Roni Lehti''. Viisi vuotta myöhemmin rinnalla alkoi ilmestyä tiedotuslehti Sivutasku.


Vartioiden toiminnan arkea ja ongelmia puidaan elimessä nimeltä [[vartionjohtajaneuvosto]] eli VJN. VJN:n kutsuu aika ajoin koolle lippukunnan vartiotoiminnasta vastaava partiojohtaja eli [[Sampo]]. Eränkävijöiden VJN-vartio on nimeltään Skunkki, jota se on ollut vuodesa [[1994]] lähtien. Kokouksia on noin kerran kuussa ja siellä käsitellään vartioiden asioita ja jutellaan sekavia sekä tiätty juodaan kaffet (hehheh) ja syödään pullaa. Ajoittain toteutetaan vartionjohtajille erikoisohjelmaa retkien tai muiden tapahtumien merkeissä. Mainitsemisen arvoinen on mm. itsenäisyyspäiväpippalot, joka on jo muodostunut yhteistraditioksi sisarlippukuntamme Toivon Erätyttöjen kanssa. Siihen sisältyy yöretki kololle 5.-6.12, itsenäisyyspäivänaamun lipunnosto ja sitä seuraava brunssi [[kolo]]lla.
==Lähteet==
 
<references/>
===Ahman huuto===
:''"Ahma on vahva,''
:''vahvempi kuin muut!"''
===Karhun huuto===
:''"Karhu - täyttä ainetta!"''


{{Varsinais-Suomen Partiopiirin lippukunnat}}
{{Lounais-Suomen Partiopiiri}}

Versio 5. lokakuuta 2015 kello 12.34

Turun Eränkävijät
Perustiedot
Perustettu: 1935
Lyhenne: TEK
Sisarlippukunta: Toivon Erätytöt
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Turku
Alue: Kaakkois-Turku
Partiopiiri: Lounais-Suomen Partiopiiri
Taustayhteisö: Toivo II
Toimipaikat
Kolo: Kaskenkatu 16
Leirialue: Varvisholm
Tunnukset
Huivi
vihreä, kelta-valkoinen reunanauha
Partiopaita
Ruskea
Linkit
http://www.lpk.partio.fi/v-sp/tek/

Turun Eränkävijät on vuonna 1935 perustettu poikalippukunta.

Historiaa

Alkuvuodet

Turun Eränkävijät perustettiin kesällä 1935 Raittiusyhdistys Toivo II:n poikalippukunnaksi Pansion Koivuluodossa. Nimi oli tuolloin Toivon Eränkävijät. Samana syksynä perustettiin sisarlippukunta Toivon Erätytöt, jonka kanssa yhteistyö on ollut tiivistä aina näihin päiviin saakka.

Alkuvuosina toiminta koostui mm. retkistä, suunnistuksesta, ilmakivääriammunnasta, kasvitarhan hoidosta ja hiihtämisestä. Ennen talvisodan syttymistä Eränkävijät voitti toimintakilpailu ”Matin jousen” ollen useasti piirin paras ja 1937 jopa Suomen aktiivisin partiopoikalippukunta.

Alkuvuodet lippukuntaa johti sen perustaja Aarne ”Poppi” Räisänen. Ensimmäisten kolmen vuosikymmenen toinen merkittävä nimi oli Aili Sarvanto, jonka johdossa kolkkapoikatoiminta pyöri aina 1960-luvun lopulle saakka. Aili oli ensimmäinen nainen, joka suoritti Suomessa järjestetyn Gilwell-kurssin. Kurssin oli numero 6 vuonna 1936[1].

Sotavuosien jälkeen

Sotavuosien jälkeenkin toiminta jatkui noususuuntaisena. Vuodesta 1950 lähtien leiri- ja retkisaarena on ollut Varvisholm Kakskerran eteläpuolella. Lapinvaelluksia lippukunta on järjestänyt kesän 1959 Saariselän vaelluksesta lähtien.

Yhteiskunnan politikoitumisen aika 1960–70-lukujen taitteessa lamautti myös eränkävijätoiminnan. Vain 1980-luvun lippukunnanjohtaja ja 1990-luvun piirinjohtaja Heikki "Hessu" Heilän johtama Ahma-vartio toimi tuon kriisiajan yli. 1970-luvun alun jälkeen toiminta lähtikin uuteen kukoistukseen. Seuraavan vuosikymmenen alussa kokeiltiin myös meripartiotoimintaa a/y Ailin kanssa.

Toiminta ja osastot

Turun Eränkävijöissä toimintaa pojille tarjoavat sudenpentuosasto, vartio-osasto ja vaeltajaosasto.

Tällä hetkellä lippukunnassa toimii kaksi vartiota - Ahma ja Karhu. Vartioiden nimissä noudatamme perinteistä linjaa. Muita aikojen saatossa käytettyjä nimiä ovat esim. Pöllö, Kettu ja Susi. Siis mitkään halipuudelit tai sikapossulit eivät oviamme kolkuttele. Poikamainen meininki sävyttää muutenkin ilmapiiriämme.
Koloiltojen ohjelmaan kuuluu remeltämisen lisäksi kosolti solmuilua, ensiapuopetusta, erä- ja retkitaitojen opettelua ynnä muuta partioaatteen ilmentymää. Ulkoiluaktiviteetteja viikonloppuretkineen vartiotoiminnan tasolla pyritään rohkaisemaan.

Ahman huuto

"Ahma on vahva,
vahvempi kuin muut!"


Eränkävijöiden VJN-vartio on nimeltään Skunkki, jota se on ollut vuodesta 1994 lähtien. Kokouksia on noin kerran kuussa ja siellä käsitellään vartioiden asioita ja jutellaan asioita laidasta laitaan. Ajoittain toteutetaan vartionjohtajille erikoisohjelmaa retkien tai muiden tapahtumien merkeissä.


Perinteitä ja tapahtumia

Leppoisa kutsukisa Ritarikoe saa joka syksy suuren eränkävijäedustuksen. Myös piirin kisoissa käydään, kuten myös autosuunnistus- ja kaupungintuntemuskisoissa. Ehditään sitä vielä syksyllä patikoida ruskassakin. Kuitenkin syksyn kohokohta on lähes 100 eränkävijää ja erätyttöä mukaansa houkutteleva Maastomarras Sauvon Ahtelassa.

Itsenäisyyspäiväpippaloista on jo muodostunut yhteistraditio sisarlippukuntamme Toivon Erätyttöjen kanssa. Siihen sisältyy yöretki kololle 5.-6.12, itsenäisyyspäivänaamun lipunnosto ja sitä seuraava brunssi kololla.

Joulujuhlat päättävät aina vuotemme perinteikkään tunnelmallisesti. Mantelia on riisipuurosta jahdattu viimevuosina Ruissalon Honkapirtillä.

Sudenpennut käyvät viikonlopun mittaisella kevätretkellään huhtikuisin. Vanhemmalle väelle on toukokuussa rentouttava kevätrieha. Keväisin on myös perinteinen lupauskirkko Tuomiokirkon Tarkk'ampujakappelissa sekä V-SP:n kevätparaati.

Vuoden kohokohta on noin viikon mittainen kesäleiri.
1999 vaellettiin Saariselällä, 1998 polkupyöräilttiin Ahvenanmaalla. Suunnitelmissa on kesällä 2007 pitää kesän 2000 tapaan leiri pysytellen rauhallisesti yhdessä luonnonkauniissa leirimaastossa koko viikon.

Kaiken tämän lisäksi on jatkuvasti lukuisia pienempiä kokoontumisia, sekä vartioiden ja vaeltajien omia retkiä sekä muita tempauksia.

Lippukuntalehti

Vuonna 1975 lippukunnan täyttäessä 40 vuotta alkoi ilmestyä lippukunnan jäsenlehti Rinkka. Hienoa lehteä ovat vuosien varrella toimittaneet mm. kompostimestari Jukka Lindroos, toiminnanjohtaja Nils "Nipa" Grönberg, päätoimittaja Pauli Aalto-Setälä ja valokuvaaja Roni Lehti. Viisi vuotta myöhemmin rinnalla alkoi ilmestyä tiedotuslehti Sivutasku.

Lähteet

Lounais-Suomen Partiopiiri

Lounais-Suomen Partiopiiri.svg

Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö

Alueet

Altti | Etelä-Turku | Huittinen | Kaakkois-Turku | Kymmenykset | Leijankorpi | Maarian Partioyhtymä | Pohjoiskulma | Pohjois-Satakunta | Pohjois-Turku | Pori | Rannikkoseutu | Rauma | Salo | Saviseutu

Aluejärjestöt

Kaarinan Partiolaiset | Porin Partiolaiset | Turun Partiolaiset

Lippukunnat

Ahertajat | Ahlaisten Ankkurit | Alastaron Jyväset | Auran Eräkurjet | Auran Tytöt | Auran Tähti Pojat | Euran Peurat | Halikon Siniset | Harjavallan Pirkat | Henrikin Tapulitytöt | Hirvensalon Eräpojat | Honkahukat | Huittisten Eränkävijät | Ilpoisten Vuorenkävijät | Jokikylän Pojat | Jokilaakson Ravut | Jämijärven Miilunvartijat | Kaarinan Korpiklaani | Kaarinan Ristiritarit | Kaarinan Sädetytöt | Kairankiertäjät | Kakskerran Kaksoispiste | Kankaanpään Korpiveikot | Karimo | Karvian Majavapartio | Keikyän Korvenkävijät | Kiikalan Kelopartio | Kiikoisten Partiopojat | Kiskon Kupariset | Kiukaisten Metsäveikot | Kipinäpartio | Kolkankävijät | Kopardit | Koroisten Ritarit | Koroisten Sarpiot | Kosken Kerkät | Kullaan Kuusipeurat | Kupittaan Henrikinpojat | Kustavin Merikotkat | Kuusenkävyt | Kuusiston Linnanyrjänät | Kyrön Kiurut ja Kokot | Käppäräpartio | Laitilan Eräsissit | Laitilan Lumikit | Lallin Partio | Lavian Eränkävijät | Leirisiskot | Liedon Eränkävijät | Littoisten Pirtapiiat | Loimaan Nuotioloimut | Loimaan Saviset | Lokalahden Erälokit | Louhen-Tytöt | Lounatuulenkävijät | Luvian Loukke | Lähteen Tytöt ja Pojat | Lätynkääntäjät | Maarian Kämmekät | Maarian Tähkät | Marjatat ja Mikon Pojat | Marttilan Martit | Maskun Hemmingin Tyttäret ja Pojat | Mellilän Menninkäiset | Merenkävijät | Merimaskun Reimarit | Meri-Porin Partio | Mesikäpälät | Mietoisten Kolopuutintit | Mikaelin Sinikellot | Mustavuoren Sissit | Muurlan Muurahaiset | Mynämäen Maahiset | Myrskypojat | Naantalin Naakat | Naantalin Siniset | Nakkilan Partiolaiset | Narvin Pojat | Narvin Tytöt | Nousiaisten Henrikin Lippukunta | Nuotiotytöt | Ouran Partiolaiset | Paraisten Merikotkat | Partio-Puhurit | Perttelin Piketit | Piikkiön Tammipartio | Pomarkun Polunkävijät | Porin Nuotiopojat | Porin Tertut | Porin Tulitikut | Porin Versot | Puhurin Pojat | Pyhän Laurin Ritarit | Pyhärannan Korpiankkurit | Pääskyparvi | Pöytyän Pöllöt | Raision KilliNallit | RajakivenKiertäjät | Rantakaarinat | Rauman Partiotytöt | Rauman Sinermot | Rauman Suuntaveljet | Ruoripojat | Ruskon Maunun Partio | Rymättylän Märssyvahdit | Saaren Kiertäjät | Salon Eränkävijät | Salon Leiriveikot | Sauvon Hakkiset | Saviseudun Peurat | Siikaisten Karhunveikot | Suomusjärven Mesoliitit | Säkylän Partio | Tarvan Tapiot | Tasalam Boja | Tavastin Liljat | Teljän Partio | Teljän Tuikkeet | Toivon Erätytöt | Tornikotkat | Tornipääskyt | Taivassalon Tupshaukat | Turun Eränkävijät | Turun Meripeikot | Turun Metsänkävijät | Turun Mikaelin Siniset | Turun Partio-Sissit | Turun Sinikotkat | Turun Suuntaveljet | Turun Tähti-Tytöt | Turun Versot | Tuulihaukat | Ulvilan Eräpojat | Ulvilan Erätytöt | Uudenkaupungin Merihait | Vaakun Vartijat | Vahdon Korvenkävijät | Vampulan Varpuspartio | Varsinais-Suomen Samoilijat | Vehmaan Lustaset | Vesipeikot | Väinän Vartijat | Yläneen Korpijunkkarit | Ypäjän Eränkävijät

Muut partioyhdistykset

Akateeminen partiokilta (Turku) | Turun Pyhän Yrjänän Kilta (Turku) | Charlotta-kilta (Pori) | Franciscus-kilta (Rauma)