Ero sivun ”Väiski” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (Robot: Removing selflinks)
(40 välissä olevaa versiota 12 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{tämä artikkeli|käsittele päähinettä. Katso myös [[Espoon Partiotuki/Väiski]].}}
{{tämä artikkeli|käsittelee päähinettä}}


[[Kuva:Mannerheim kättelee partiolaisia.jpg|thumb|200px|Väiskipäiset partiopojat Karjalasta tapaamassa marsalkka Mannerheimia kesällä 1937]]
[[Kuva:Mannerheim kättelee partiolaisia.jpg|thumb|200px|Väiskipäiset partiopojat Karjalasta tapaamassa marsalkka Mannerheimia kesällä 1937. Edessäolevilla on 'edustusväiskit', taustalla ilmeisesti Karjalan väreillä varustetut.]]
[[Kuva:Päähine väiski.gif|thumb|left|Edustusasuun kuuluva väiski.]]
[[Kuva:Vaiski.svg|thumb|left|Edustusasuun kuuluva väiski.]]
 
'''Väiski''' on perinteinen suomalainen päähine, kalottilakki. Se on ommeltu ohuesta sinisestä puuvillakankaasta tai [[talviväiski]] neulottu villasekoitelangasta. Lakissa on neljä kiilaa, saumojen peitteenä edestä taakse ja sivulta toiselle kulkee valkoinen 12 mm leveä raita. Raidat muodostavat valkoisen ristin, joka leikkaa päälaella. Myös päähineen reunaa kiertää valkoinen raita.
Väiski on perinteinen suomalainen päähine. Väiski on ommeltu ohuesta sinisestä puuvillakankaasta tai [[talviväiski]] neulottu villasekoitelangasta. Lakissa on neljä kiilaa, saumojen peitteenä edestä taakse ja sivulta toiselle kulkee valkoinen 12 mm leveä raita. Raidat muodostavat valkoisen ristin, joka leikkaa päälaella. Myös päähineen reunaa kiertää valkoinen raita.


==Historia==
==Historia==
Kansallistunteisen 1920-luvun alussa keskusteltiin miten partiossa voitaisiin edistää kalevalaisuutta ja sopiiko "Etelä-Afrikan ratsupoliisien puku" pohjoisen asukkaalle. [[Helsingin Metsänkävijät|Helsingin Metsänkävijöiden]] johtaja, taidemaalari Ilmari "Iso-Hukka" Vainio ehdotti, että käyttöön otetaan "Väinämöis-lakki", kalottilakki, joka   "muinaissuomalaisena soveltuu partioasuun kuin valettu, se uhoo metsänkävijäin ja korvenratajain tunnelmaa ja henkeä." Perusteluiksi hän mainitsi edelleen, että "se on kevyt, erinomainen leirilakki kuumalla säällä ja kätevä pitää päässä suojana kosteudelta ja vedolta teltassa nukuttaessa." Väritys haettiin kansallistunteen vahvistamiseksi Suomen uudesta sinivalkoisesta lipusta. Väinämöisen lakki määriteltiin poikien leiripäähineeksi.
Kansallistunteisen 1920-luvun alussa keskusteltiin miten partiossa voitaisiin edistää kalevalaisuutta ja sopiiko "Etelä-Afrikan ratsupoliisien puku" pohjoisen asukkaalle. [[Helsingin Metsänkävijät|Helsingin Metsänkävijöiden]] johtaja, taidemaalari [[Ilmari Vainio|Ilmari "Iso-Hukka" Vainio]] ehdotti, että käyttöön otetaan "Väinämöis-lakki", kalottilakki, joka ''"muinaissuomalaisena soveltuu partioasuun kuin valettu, se uhoo metsänkävijäin ja korvenraatajain tunnelmaa ja henkeä."'' Perusteluiksi hän mainitsi edelleen, että "se on kevyt, erinomainen leirilakki kuumalla säällä ja kätevä pitää päässä suojana kosteudelta ja vedolta teltassa nukuttaessa." Väritys haettiin kansallistunteen vahvistamiseksi Suomen uudesta sinivalkoisesta lipusta. Väinämöisen lakki määriteltiin poikien leiripäähineeksi, mistä nimi leirilakki juontuu.


Lakin käyttö yleistyi nopeasti. Lippukunnat valmistivat omia Väinämöisen lakkeja, joissa lakin väritys noudatti lippukunnan tunnusvärejä. Sovittiin kuitenkin, että ulkomailla ja edustusasun kanssa käytetään vain sinivalkoista (sininen pohja, valkoiset nauhat) kalottilakkia.
Lakin käyttö yleistyi nopeasti. Lippukunnat valmistivat omia Väinämöisen lakkeja, joissa lakin väritys noudatti lippukunnan tunnusvärejä. Sovittiin kuitenkin, että ulkomailla ja edustusasun kanssa käytetään vain sinivalkoista (sininen pohja, valkoiset nauhat) kalottilakkia.
==="Väinämöisen lakki"===
[[Kuva:250px-Jaakkokolmonen4.jpg|thumb|TV-kokki Jaakko Kolmonen kalottilakissaan]]Kalottilakki liitetään yleisesti muinaissuomalaiseen asustukseen. Tämä käy ilmi mm. maalaustaiteessa.
* Akseli Gallén-Kallelan "Aino-triptyykissä" Väinämöinen kuvataan kalottipäiseksi<ref>http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Gallen_Kallela_The_Aino_Triptych.jpg luettu 7.8.2011</ref>
* Robert Ekman kuvaa kannelta soittavan Väinämöisen kalottilakkipäiseksi.<ref>http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Ekman_Vainamoinen.jpg</ref>
Kalottilakkia on käytetty TV:n aikakaudella luomaan kuvaa luotettavuudesta ja suomalaisuudesta. 1970–80-luvuilla esiintyneet TV-kokit Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen käyttivät monesti kalottilakkia. <ref>http://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakko_Kolmonen</ref>
Kalottilakki on käytössä muissakin yhteyksissä. Tässä muutama esimerkki:
* Katolisen kirkon pappien käyttämä päähine ''pileolus'' tai ''zucchetto''<ref>http://fi.wikipedia.org/wiki/Pileolus</ref>
* Juutalaisuudessa miehet käyttävät ''jarmulka''-päähinettä (''kipa'')<ref>http://fi.wikipedia.org/wiki/Kipa</ref>


==Väiski-versioita==
==Väiski-versioita==
Väiskistä on olemassa useita versioita. Esimerkiksi [[Limingan Niittykärpät|Limingan Niittykärpillä]] "perusväiskiä" pitävät vain vartio-osaston ulkopuoliset partiolaiset (johtajat, sudenpennut). Vartio-osastoon kuuluvat on jaettu joukkueisiin, jotka puolestaan tunnistaa toisistaan poikkeavista kalottilakeista.
Väiskistä on olemassa useita versioita.  
Historiallisia lippukuntaväiskejä, jotka [[Sininen kirja]] tunnusti virallisiksi väiskeiksi, on Toimen Pojilla ja Vaasan Metsäveikoilla.
 
<gallery>
Kuva:Toimen Pojat-vaiski.svg|[[Toimen Pojat|Toimen Poikain]] väiski
Kuva:Vaasan metsaveikkojen vaiski.svg|[[Vaasan Metsäveikot|Vaasan Metsäveikkojen]] väiski
</gallery>
{{-}}
 
Toisenlainen väiskikäytäntö on [[Limingan Niittykärpät|Limingan Niittykärpillä]]: heillä "perusväiskiä" pitävät vain vartio-osaston ulkopuoliset partiolaiset (johtajat, sudenpennut). Vartio-osastoon kuuluvat on jaettu joukkueisiin, jotka puolestaan tunnistaa toisistaan poikkeavista kalottilakeista.
 
 
<gallery>
Kuva:Väiski lnk häme.svg|Häme-joukkueen väiski
Kuva:Väiski Lnk karjala.svg|Karjala-joukkueen väiski
Kuva:Väiski lnk lappi.svg|Lappi-joukkueen väiski
Kuva:Väiski lnk pohjola.svg|Pohjola-joukkueen väiski
</gallery>
{{-}}
 
==Väiskipipo==
 
Vuonna 2006 [[Suomen Partiolaiset]] uudisti partioasua. Tässä yhteydessä lanseerattiin myös trikookankainen väiskipipo. Nuorekkaan päähineen sininen väri on tummempi kuin oikeassa väiskissä, eikä siinä ole valkeaa reunusta. Pipon ja muut uudet vaatteet suunnitteli vaatesuunnittelija Anna-Kaisa Huttunen. Pipoa myydään partiokaupoissa.
 
 
<gallery>
Kuva:Vaiski pipo.jpg|Uusi väiskipipo
</gallery>
{{-}}
 
==Talviväiski==
 
'''Talviväiski''' on partiolaisen päähine talvella. Joillakin leireillä talviväiskiä on käytetty myös yhtenäisenä leiriasusteena. Mm. [[Varsinais-Suomen Partiopiiri]]n talvipiirileiri [[Varsinais-Suomen Partiopiiri/TulenTaiga|TulenTaigalla]] osallistumismaksuun kuului talviväiski ja väiskiin tehty tietynvärinen tupsu toimi [[alaleiri]]en tunnuksina.
 
Talviväiski on muodoltaan kudottu kalotti, jossa on valkoinen suorakulmainen risti päälaen yli. Kalottiosaan liittyvä 15&ndash;17 cm leveä valkoinen reunus laskostetaan sisäänpäin kolminkertaiseksi noin viisi senttimetriä leveäksi reunukseksi. Päähine on otettu ensi kerran koekäyttöön vuonna [[1960]].
 
<gallery>
Kuva: talvivaiski.jpg|Talviväiski
</gallery>
{{-}}
 
==Väiski - suomalaisen partion symboli==
Väiski esiintyy monessa yhteydessä suomalaisen partion symbolina. Esimerkiksi monissa kesäleirien merkeissä on kuvattuna väiski. Alla muutamia esimerkkejä.
 
<gallery>
Kuva:Vaiski logo01.gif|Espoon ja Kauniaisten lippukuntien kesäleiri Väiski 2001.
Kuva:Vaiski05logo s.gif|Espoon ja Kauniaisten lippukuntien kesäleiri Väiski 2005.
Kuva:Jamboree_21_suomi.svg|Suomen Jamboreejoukkue 2007
Kuva:Finnish contingent wsj2011.jpg|Suomen Jamboreejoukkue 2011
Kuva:Parkvaiski.jpg|[[Gilwell Park]]iin kesällä [[2007]] jätetty muisto Suomesta.
Kuva:Mahti2006.gif|Salpausselän Partiolaisten piirileiri [[Mahti 2006]].
Kuva:Postimerkki_Jamboree_1971_suomalainen.png|Suomalainen partiopoika Japanin vuoden [[13._maailmanjamboree|1971 Jamboreella]]
Kuva:Rowerway 18.jpg|Rowerway 2018:n Suomen Rowerway-joukkue 2018.
</gallery>
{{-}}


[[Kuva:Väiski pppp lnk häme.gif |left|thumb|Häme- joukkueen väiski.]]
Väiskeistä tunnistaa suomalaiset partiolaiset maailmalla. Myös vuoden 2007 Maailmanjamboreella ne näkyivät viestimissä.  
[[Kuva:Vaiski pppp lnk karjala.gif|left|thumb|Karjala- joukkueen väiski.]]
[[Kuva:Vaiski pppp lnk lappi.gif |left|thumb|Lappi- joukkueen väiski.]]
[[Kuva:Vaiski pppp lnk pohjola.gif |left|thumb|Pohjola- joukkueen väiski.]]


[[Kuva:William ja vaiskit.jpg|Englannin kruununprinssi William tapaa suomalaisia partiolaisia.]]


==Väiski ja aika==
Aika ajoin on käyty keskustelua väiskin asemasta. On esitetty, että väiski on vanhanaikainen ja "nolo" vaatekappale. Tämä on tullut esiin esim. Jamboree-joukkueitten leirialueelle siirtymisvaiheessa. Se on kuitenkin säilyttänyt asemansa sekä virallisena asuna että huippusuosittuna [[swoppaus]]artikkelina. Se on myös selvimmin erottuva yksittäinen vaatekappale kansainvälisissä leirikuvissa, jos vain suomalaisia on mukana.


{{tynkä}}
==Lähteet==
<references/>


[[Luokka:Partiopuku]]
[[Luokka:Partiopuku]]

Versio 9. marraskuuta 2021 kello 10.45

Tämä artikkeli käsittelee päähinettä.
Väiskipäiset partiopojat Karjalasta tapaamassa marsalkka Mannerheimia kesällä 1937. Edessäolevilla on 'edustusväiskit', taustalla ilmeisesti Karjalan väreillä varustetut.
Edustusasuun kuuluva väiski.

Väiski on perinteinen suomalainen päähine, kalottilakki. Se on ommeltu ohuesta sinisestä puuvillakankaasta tai talviväiski neulottu villasekoitelangasta. Lakissa on neljä kiilaa, saumojen peitteenä edestä taakse ja sivulta toiselle kulkee valkoinen 12 mm leveä raita. Raidat muodostavat valkoisen ristin, joka leikkaa päälaella. Myös päähineen reunaa kiertää valkoinen raita.

Historia

Kansallistunteisen 1920-luvun alussa keskusteltiin miten partiossa voitaisiin edistää kalevalaisuutta ja sopiiko "Etelä-Afrikan ratsupoliisien puku" pohjoisen asukkaalle. Helsingin Metsänkävijöiden johtaja, taidemaalari Ilmari "Iso-Hukka" Vainio ehdotti, että käyttöön otetaan "Väinämöis-lakki", kalottilakki, joka "muinaissuomalaisena soveltuu partioasuun kuin valettu, se uhoo metsänkävijäin ja korvenraatajain tunnelmaa ja henkeä." Perusteluiksi hän mainitsi edelleen, että "se on kevyt, erinomainen leirilakki kuumalla säällä ja kätevä pitää päässä suojana kosteudelta ja vedolta teltassa nukuttaessa." Väritys haettiin kansallistunteen vahvistamiseksi Suomen uudesta sinivalkoisesta lipusta. Väinämöisen lakki määriteltiin poikien leiripäähineeksi, mistä nimi leirilakki juontuu.

Lakin käyttö yleistyi nopeasti. Lippukunnat valmistivat omia Väinämöisen lakkeja, joissa lakin väritys noudatti lippukunnan tunnusvärejä. Sovittiin kuitenkin, että ulkomailla ja edustusasun kanssa käytetään vain sinivalkoista (sininen pohja, valkoiset nauhat) kalottilakkia.


"Väinämöisen lakki"

TV-kokki Jaakko Kolmonen kalottilakissaan

Kalottilakki liitetään yleisesti muinaissuomalaiseen asustukseen. Tämä käy ilmi mm. maalaustaiteessa.

  • Akseli Gallén-Kallelan "Aino-triptyykissä" Väinämöinen kuvataan kalottipäiseksi[1]
  • Robert Ekman kuvaa kannelta soittavan Väinämöisen kalottilakkipäiseksi.[2]

Kalottilakkia on käytetty TV:n aikakaudella luomaan kuvaa luotettavuudesta ja suomalaisuudesta. 1970–80-luvuilla esiintyneet TV-kokit Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen käyttivät monesti kalottilakkia. [3]

Kalottilakki on käytössä muissakin yhteyksissä. Tässä muutama esimerkki:

  • Katolisen kirkon pappien käyttämä päähine pileolus tai zucchetto[4]
  • Juutalaisuudessa miehet käyttävät jarmulka-päähinettä (kipa)[5]

Väiski-versioita

Väiskistä on olemassa useita versioita. Historiallisia lippukuntaväiskejä, jotka Sininen kirja tunnusti virallisiksi väiskeiksi, on Toimen Pojilla ja Vaasan Metsäveikoilla.

Toisenlainen väiskikäytäntö on Limingan Niittykärpillä: heillä "perusväiskiä" pitävät vain vartio-osaston ulkopuoliset partiolaiset (johtajat, sudenpennut). Vartio-osastoon kuuluvat on jaettu joukkueisiin, jotka puolestaan tunnistaa toisistaan poikkeavista kalottilakeista.


Väiskipipo

Vuonna 2006 Suomen Partiolaiset uudisti partioasua. Tässä yhteydessä lanseerattiin myös trikookankainen väiskipipo. Nuorekkaan päähineen sininen väri on tummempi kuin oikeassa väiskissä, eikä siinä ole valkeaa reunusta. Pipon ja muut uudet vaatteet suunnitteli vaatesuunnittelija Anna-Kaisa Huttunen. Pipoa myydään partiokaupoissa.


Talviväiski

Talviväiski on partiolaisen päähine talvella. Joillakin leireillä talviväiskiä on käytetty myös yhtenäisenä leiriasusteena. Mm. Varsinais-Suomen Partiopiirin talvipiirileiri TulenTaigalla osallistumismaksuun kuului talviväiski ja väiskiin tehty tietynvärinen tupsu toimi alaleirien tunnuksina.

Talviväiski on muodoltaan kudottu kalotti, jossa on valkoinen suorakulmainen risti päälaen yli. Kalottiosaan liittyvä 15–17 cm leveä valkoinen reunus laskostetaan sisäänpäin kolminkertaiseksi noin viisi senttimetriä leveäksi reunukseksi. Päähine on otettu ensi kerran koekäyttöön vuonna 1960.

Väiski - suomalaisen partion symboli

Väiski esiintyy monessa yhteydessä suomalaisen partion symbolina. Esimerkiksi monissa kesäleirien merkeissä on kuvattuna väiski. Alla muutamia esimerkkejä.

Väiskeistä tunnistaa suomalaiset partiolaiset maailmalla. Myös vuoden 2007 Maailmanjamboreella ne näkyivät viestimissä.

Englannin kruununprinssi William tapaa suomalaisia partiolaisia.

Väiski ja aika

Aika ajoin on käyty keskustelua väiskin asemasta. On esitetty, että väiski on vanhanaikainen ja "nolo" vaatekappale. Tämä on tullut esiin esim. Jamboree-joukkueitten leirialueelle siirtymisvaiheessa. Se on kuitenkin säilyttänyt asemansa sekä virallisena asuna että huippusuosittuna swoppausartikkelina. Se on myös selvimmin erottuva yksittäinen vaatekappale kansainvälisissä leirikuvissa, jos vain suomalaisia on mukana.

Lähteet