Ero sivun ”Väiski” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 75: Rivi 75:
Kuva:Mahti2006.gif|Salpausselän Partiolaisten piirileiri [[Mahti 2006]].
Kuva:Mahti2006.gif|Salpausselän Partiolaisten piirileiri [[Mahti 2006]].
Kuva:Postimerkki_Jamboree_1971_suomalainen.png|Suomalainen partiopoika Japanin vuoden [[13._maailmanjamboree|1971 Jamboreella]]
Kuva:Postimerkki_Jamboree_1971_suomalainen.png|Suomalainen partiopoika Japanin vuoden [[13._maailmanjamboree|1971 Jamboreella]]
Kuva:Rowerway_18.jpg|Rowerway 2018:n Suomen Rowerway-joukkue 2018.
Kuva:Rowerway 18.jpg|Rowerway 2018:n Suomen Rowerway-joukkue 2018.
</gallery>
</gallery>
{{-}}
{{-}}

Versio 9. marraskuuta 2021 kello 10.45

Tämä artikkeli käsittelee päähinettä.
Väiskipäiset partiopojat Karjalasta tapaamassa marsalkka Mannerheimia kesällä 1937. Edessäolevilla on 'edustusväiskit', taustalla ilmeisesti Karjalan väreillä varustetut.
Edustusasuun kuuluva väiski.

Väiski on perinteinen suomalainen päähine, kalottilakki. Se on ommeltu ohuesta sinisestä puuvillakankaasta tai talviväiski neulottu villasekoitelangasta. Lakissa on neljä kiilaa, saumojen peitteenä edestä taakse ja sivulta toiselle kulkee valkoinen 12 mm leveä raita. Raidat muodostavat valkoisen ristin, joka leikkaa päälaella. Myös päähineen reunaa kiertää valkoinen raita.

Historia

Kansallistunteisen 1920-luvun alussa keskusteltiin miten partiossa voitaisiin edistää kalevalaisuutta ja sopiiko "Etelä-Afrikan ratsupoliisien puku" pohjoisen asukkaalle. Helsingin Metsänkävijöiden johtaja, taidemaalari Ilmari "Iso-Hukka" Vainio ehdotti, että käyttöön otetaan "Väinämöis-lakki", kalottilakki, joka "muinaissuomalaisena soveltuu partioasuun kuin valettu, se uhoo metsänkävijäin ja korvenraatajain tunnelmaa ja henkeä." Perusteluiksi hän mainitsi edelleen, että "se on kevyt, erinomainen leirilakki kuumalla säällä ja kätevä pitää päässä suojana kosteudelta ja vedolta teltassa nukuttaessa." Väritys haettiin kansallistunteen vahvistamiseksi Suomen uudesta sinivalkoisesta lipusta. Väinämöisen lakki määriteltiin poikien leiripäähineeksi, mistä nimi leirilakki juontuu.

Lakin käyttö yleistyi nopeasti. Lippukunnat valmistivat omia Väinämöisen lakkeja, joissa lakin väritys noudatti lippukunnan tunnusvärejä. Sovittiin kuitenkin, että ulkomailla ja edustusasun kanssa käytetään vain sinivalkoista (sininen pohja, valkoiset nauhat) kalottilakkia.


"Väinämöisen lakki"

TV-kokki Jaakko Kolmonen kalottilakissaan

Kalottilakki liitetään yleisesti muinaissuomalaiseen asustukseen. Tämä käy ilmi mm. maalaustaiteessa.

  • Akseli Gallén-Kallelan "Aino-triptyykissä" Väinämöinen kuvataan kalottipäiseksi[1]
  • Robert Ekman kuvaa kannelta soittavan Väinämöisen kalottilakkipäiseksi.[2]

Kalottilakkia on käytetty TV:n aikakaudella luomaan kuvaa luotettavuudesta ja suomalaisuudesta. 1970–80-luvuilla esiintyneet TV-kokit Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen käyttivät monesti kalottilakkia. [3]

Kalottilakki on käytössä muissakin yhteyksissä. Tässä muutama esimerkki:

  • Katolisen kirkon pappien käyttämä päähine pileolus tai zucchetto[4]
  • Juutalaisuudessa miehet käyttävät jarmulka-päähinettä (kipa)[5]

Väiski-versioita

Väiskistä on olemassa useita versioita. Historiallisia lippukuntaväiskejä, jotka Sininen kirja tunnusti virallisiksi väiskeiksi, on Toimen Pojilla ja Vaasan Metsäveikoilla.

Toisenlainen väiskikäytäntö on Limingan Niittykärpillä: heillä "perusväiskiä" pitävät vain vartio-osaston ulkopuoliset partiolaiset (johtajat, sudenpennut). Vartio-osastoon kuuluvat on jaettu joukkueisiin, jotka puolestaan tunnistaa toisistaan poikkeavista kalottilakeista.


Väiskipipo

Vuonna 2006 Suomen Partiolaiset uudisti partioasua. Tässä yhteydessä lanseerattiin myös trikookankainen väiskipipo. Nuorekkaan päähineen sininen väri on tummempi kuin oikeassa väiskissä, eikä siinä ole valkeaa reunusta. Pipon ja muut uudet vaatteet suunnitteli vaatesuunnittelija Anna-Kaisa Huttunen. Pipoa myydään partiokaupoissa.


Talviväiski

Talviväiski on partiolaisen päähine talvella. Joillakin leireillä talviväiskiä on käytetty myös yhtenäisenä leiriasusteena. Mm. Varsinais-Suomen Partiopiirin talvipiirileiri TulenTaigalla osallistumismaksuun kuului talviväiski ja väiskiin tehty tietynvärinen tupsu toimi alaleirien tunnuksina.

Talviväiski on muodoltaan kudottu kalotti, jossa on valkoinen suorakulmainen risti päälaen yli. Kalottiosaan liittyvä 15–17 cm leveä valkoinen reunus laskostetaan sisäänpäin kolminkertaiseksi noin viisi senttimetriä leveäksi reunukseksi. Päähine on otettu ensi kerran koekäyttöön vuonna 1960.

Väiski - suomalaisen partion symboli

Väiski esiintyy monessa yhteydessä suomalaisen partion symbolina. Esimerkiksi monissa kesäleirien merkeissä on kuvattuna väiski. Alla muutamia esimerkkejä.

Väiskeistä tunnistaa suomalaiset partiolaiset maailmalla. Myös vuoden 2007 Maailmanjamboreella ne näkyivät viestimissä.

Englannin kruununprinssi William tapaa suomalaisia partiolaisia.

Väiski ja aika

Aika ajoin on käyty keskustelua väiskin asemasta. On esitetty, että väiski on vanhanaikainen ja "nolo" vaatekappale. Tämä on tullut esiin esim. Jamboree-joukkueitten leirialueelle siirtymisvaiheessa. Se on kuitenkin säilyttänyt asemansa sekä virallisena asuna että huippusuosittuna swoppausartikkelina. Se on myös selvimmin erottuva yksittäinen vaatekappale kansainvälisissä leirikuvissa, jos vain suomalaisia on mukana.

Lähteet