Vaasan Metsäveikot

PartioWikistä
Versio hetkellä 15. kesäkuuta 2006 kello 11.28 – tehnyt Satku (keskustelu | muokkaukset) (malline)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vaasan Metsäveikot
Perustiedot
Perustettu: 1917
Jäsenmäärä: n.180 henkilöä
Lyhenne: VMV
Sisarlippukunta: Vaasan Partiotytöt (VPT)
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Vaasa
Partiopiiri: Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset
Taustayhteisö: Metsäveikkojen Tuki ry
Toimipaikat
Kämppä: Koskö
Leirialue: Inkelinmaa
Tunnukset
Huivi
Sininen huivi punaisilla reunaraidoilla ja valkoisella Vaasan olkilyhteellä takana
Partiopaita
ruskea
Linkit
http://www.vaasanmetsaveikot.fi


Vaasan Metsäveikot on poikalippukunta jolla on vahvat perinteet. Metsäveikot retkeilevät paljon, ja lippukunnalla on myös meripartiotoimintaa. Toimintaa tukevat omat omat maa-alueet, suorituskirja ja aktiivinen johtajisto.

Metsäveikkojen historia

Vaasan Metsäveikot ry on perustettu 15.3.1917. Tuolloin järjestettiin Vaasan Lyseon kellarissa kokous, jossa Toimen Pojat -nimellä jo muutaman vuoden toiminut lippukunta perustettiin. Perustajana oli Eino Salli, josta tuli myös ensimmäinen lippukunnanjohtaja.


Lippukunnan nimi oli muutaman vuoden Toimen Pojat, kunnes 1919 uudeksi nimeksi tuli Vaasan Partiopojat. Lippukunnan vahva leiriperinne sai alkunsa 1920, jolloin Vaasan saaristossa järjestettiin ensimmäinen kesäleiri.


Merkittävä vuosikymmen lippukunnan historiassa on 1930-luku. 1932 lopulliseksi nimeksi tuli Vaasan Metsäveikot ja käyttöön otettiin Metsäveikkojen tunnusmerkit huivi, ruskea partiopaita ja punareunainen väiski, jotka Bruno Ollila toi kotikaupungistaan Käkisalmesta Käkisalmen Metsäpojilta. vuosikymmenen puolivälissä Metsäveikoista oli tullut yksi Suomen suurimmista lippukunnista kasvaneen jäsenmäärän ansiosta. Metsäveikkojen talvileiriperinne alkoi 1939 Gerbyssä järjestetystä talvileiristä.

Vaasan Metsäveikkojen logo

Suuria metsäveikkoja ovat Hopeasusi-ansiomerkin saaneet Bruno "Pappa" Ollila, Aarno Stauffer, Martti "Jästi" Jääskeläinen, Reijo Salmi ja Markku Rintanen. Heidän lisäksi legendaksi partiopoikien kasvattajana nousi Eino "Köksä" Mäkinen. Hopeasusi Bruno Ollila aloitti ensimmäisenä Suomessa partiotaitokilpailujen pitämisen.


Metsäveikoille tyypillistä on reipas toiminta. Perinteiseen toimintaan kuuluvat leirit, vaellukset, partitaitokilpailut, kurssit ja vartioiden retket. Jokavuotisia tapahtumia lippukunnassa näiden lisäksi ovat lupauksenanto, marssiosasto sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä, puurojuhla ja merkittävä osa varainhankintaa oleva pukkipalvelu. Metsäveikkojen toimintaa on helpottanut vahva talous. Sen takana ovat 1959 perustettu Tuki Ry, jolta on mahdollista saada apua jos ei partiotoimintaan muuten perheen rahat riitä. Joka vuosi on käynnissä varainhankinta, johon kuuluu adventtikalentereiden myynti, pukkipalvelu sekä erilaiset muut projektit.

Sotien jälkeiset lippukunnanjohtajat Metsäveikoissa

Martti Jääskeläinen 1946-71

Reijo Salmi 1971-82

Markku Rintanen 1982-92

Markku Suoranta 1992-98

Jaakko Perttu 1998-

Huuto

Metsäveikkojen huuto Loudspeaker.svg HuudonNimi

aliviivoo,
aliveivoo,
ali viivoo veivoo vum
ali met, ali sä, ali vei, ali kot
ali Metsäveikot HEI!