Vaasan Metsäveikot
Vaasan Metsäveikot | |
---|---|
Perustiedot | |
Perustettu: | 1917 |
Jäsenmäärä: | n.180 henkilöä |
Lyhenne: | VMV |
Sisarlippukunta: | Vaasan Partiotytöt (VPT) |
Toiminta-alue | |
Toiminta-alue: | Vaasa |
Partiopiiri: | Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset |
Taustayhteisö: | Metsäveikkojen Tuki ry |
Toimipaikat | |
Kämppä: | Koskö |
Leirialue: | Inkelinmaa |
Tunnukset | |
Huivi | |
Sininen huivi punaisilla reunaraidoilla ja valkoisella Vaasan olkilyhteellä takana | |
Partiopaita | |
ruskea | |
Linkit | |
http://www.vaasanmetsaveikot.fi |
Vaasan Metsäveikot on poikalippukunta jolla on vahvat perinteet. Metsäveikot retkeilevät paljon, ja lippukunnalla on myös meripartiotoimintaa. Toimintaa tukevat omat omat maa-alueet, suorituskirja ja aktiivinen johtajisto.
Metsäveikkojen historia
Vaasan Metsäveikot ry on perustettu 15.3.1917. Tuolloin järjestettiin Vaasan Lyseon kellarissa kokous, jossa Toimen Pojat -nimellä jo muutaman vuoden toiminut lippukunta perustettiin. Perustajana oli Eino Salli, josta tuli myös ensimmäinen lippukunnanjohtaja.
Lippukunnan nimi oli muutaman vuoden Toimen Pojat, kunnes 1919 uudeksi nimeksi tuli Vaasan Partiopojat. Lippukunnan vahva leiriperinne sai alkunsa 1920, jolloin Vaasan saaristossa järjestettiin ensimmäinen kesäleiri.
Merkittävä vuosikymmen lippukunnan historiassa on 1930-luku. 1932 lopulliseksi nimeksi tuli Vaasan Metsäveikot ja käyttöön otettiin Metsäveikkojen tunnusmerkit huivi, ruskea partiopaita ja punareunainen väiski, jotka Bruno Ollila toi kotikaupungistaan Käkisalmesta Käkisalmen Metsäpojilta. vuosikymmenen puolivälissä Metsäveikoista oli tullut yksi Suomen suurimmista lippukunnista kasvaneen jäsenmäärän ansiosta. Metsäveikkojen talvileiriperinne alkoi 1939 Gerbyssä järjestetystä talvileiristä.
Suuria metsäveikkoja ovat Hopeasusi-ansiomerkin saaneet Bruno "Pappa" Ollila, Aarno Stauffer, Martti "Jästi" Jääskeläinen, Reijo Salmi ja Markku Rintanen. Heidän lisäksi legendaksi partiopoikien kasvattajana nousi Eino "Köksä" Mäkinen. Hopeasusi Bruno Ollila aloitti ensimmäisenä Suomessa partiotaitokilpailujen pitämisen.
Metsäveikoille tyypillistä on reipas toiminta. Perinteiseen toimintaan kuuluvat leirit, vaellukset, partitaitokilpailut, kurssit ja vartioiden retket. Jokavuotisia tapahtumia lippukunnassa näiden lisäksi ovat lupauksenanto, marssiosasto sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä, puurojuhla ja merkittävä osa varainhankintaa oleva pukkipalvelu.
Metsäveikkojen toimintaa on helpottanut vahva talous. Sen takana ovat 1959 perustettu Tuki Ry, jolta on mahdollista saada apua jos ei partiotoimintaan muuten perheen rahat riitä. Joka vuosi on käynnissä varainhankinta, johon kuuluu adventtikalentereiden myynti, pukkipalvelu sekä erilaiset muut projektit.
Sotien jälkeiset lippukunnanjohtajat Metsäveikoissa
Martti Jääskeläinen 1946-71
Reijo Salmi 1971-82
Markku Rintanen 1982-92
Markku Suoranta 1992-98
Jaakko Perttu 1998-
Huuto
Metsäveikkojen huuto HuudonNimi
- aliviivoo,
- aliveivoo,
- ali viivoo veivoo vum
- ali met, ali sä, ali vei, ali kot
- ali Metsäveikot HEI!
Ansiomerkit | Kilpailut | Lehti | Piirileirit
Ahjopartio | Alavuden Eräveikot | Eräkurjet | Evipartio | Het-Partio | Härmän Tähystäjät | Ilkan Partiolaiset | Isojoen Metsätorrooset | Jurvan Saloveikot | Kauhajoen Kytöveikot | Kauhavan Erä-Versot | Kraaterin Tallaajat | Kristiinan Havukat | Kuortaneen Kuismat | Kurikan Korvenkävijät | Laihian Eräpojat ja Tytöt | Lakeuden Eräpartio | Lakeuden Haukat | Lakeuden Kärpät | Lakeuden Vartijat | Lapuan Kelo-Versot | Lehtimäen Lumikurjet | Maalahden Muurahaiset | Markki-Partio | Parran Haltiat | Peräseinäjoen Susipartio | Pohjan Kärpät | Sarka-Versot | Selkämeren Sudet | Simpsiön Karhut | Simpsiön Siskot | Soinin Suopöllöt | Suomi-Weikot | Tasangon Talvikit | Tohnisen Tytöt ja Pojat | Vaasan Metsäveikot | Vaasan Partiotytöt | Vaasan Siniset Partiopojat | Vaasan Siniset Partiotytöt | Vainion Vesat | Valkeavuoren Urasiskot ja Veljet | Vimpelin Villikehrät | Vähänkyrön Eränkävijät | Ylihärmän Partiolaiset | Ähtärin Eräveikot