Ero sivun ”Vaellusteltta” versioiden välillä
(kuvei kans, ne kertto enempi) |
p (kp) |
||
Rivi 44: | Rivi 44: | ||
[[Kuva:vaellusteltta vaudejahille.JPG|thumb|Edessä kupoliteltta ja taustalla tunneliteltta]] | [[Kuva:vaellusteltta vaudejahille.JPG|thumb|Edessä kupoliteltta ja taustalla tunneliteltta]] | ||
[[Kuva:vaellusteltta hilleberg.JPG|thumb|Tunneliteltta]] | [[Kuva:vaellusteltta hilleberg.JPG|thumb|Tunneliteltta]] | ||
'''Vaellusteltta''' on kevyt ja kestävä teltta, joka on ensisijaisesti tarkoitettu mukana kannettavaksi [[vaellus|vaelluksilla]]. Vaellusteltan valintaan vaikuttavat monet seikat. Niistä tärkein on | '''Vaellusteltta''' on kevyt ja kestävä teltta, joka on ensisijaisesti tarkoitettu mukana kannettavaksi [[vaellus|vaelluksilla]]. Vaellusteltan valintaan vaikuttavat monet seikat. Niistä tärkein on omien retkeilytottumuksien tunteminen. Toisen hyvä teltta voi olla aivan vääränlainen toiselle. Kaikilla teltoilla ei voi lähteä turvallisesti kaikenlaisiin maastoihin ja kaikenlaisille retkille. | ||
Tärkeimpiä kriteerejä teltan valinnassa/hankinnassa ovat: | Tärkeimpiä kriteerejä teltan valinnassa/hankinnassa ovat: | ||
# kestävyys ja suojaavuus | # kestävyys ja suojaavuus | ||
# sopivuus vaelluksen vuodenaikaan ja sääolosuhteisiin | |||
# koko (yöpyjät mahtuvat telttaan) | # koko (yöpyjät mahtuvat telttaan) | ||
# paino ja pieneen tilaan pakattavuus | # paino ja pieneen tilaan pakattavuus | ||
Rivi 59: | Rivi 60: | ||
* [[pyramiditeltta]] | * [[pyramiditeltta]] | ||
Kaikki vaellusteltat eivät sovellu [[talvivaellus|talvivaelluksille]] ja siksi puhutaan joko kesä, kolmen tai neljän vuodenajan teltoista. Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetuissa vaellusteltoissa tuuletus on järjestetty siten, että vaikka yöllä teltan alaosat peittyisivät lumeen, ei se vaikuta ilmankiertoon. Neljän vuodenajan teltoissa myös materiaali on usein vahvempaa, jotta teltta kestää myös arktisissa oloissa pakkasta ja puhuria. Vaativissa olosuhteissa teltta voi olla retkeilijän ainoa suoja sadetta ja kylmyyttä vastaan, joten teltan laatuun ja ominaisuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota. | Kaikki vaellusteltat eivät sovellu [[talvivaellus|talvivaelluksille]] ja siksi puhutaan joko kesä-, kolmen tai neljän vuodenajan teltoista. Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetuissa vaellusteltoissa tuuletus on järjestetty siten, että vaikka yöllä teltan alaosat peittyisivät lumeen, ei se vaikuta ilmankiertoon. Neljän vuodenajan teltoissa myös materiaali on usein vahvempaa, jotta teltta kestää myös arktisissa oloissa pakkasta ja puhuria. Vaativissa olosuhteissa teltta voi olla retkeilijän ainoa suoja sadetta ja kylmyyttä vastaan, joten teltan laatuun ja ominaisuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota. | ||
=Vaellusteltan osat= | =Vaellusteltan osat= | ||
Vaellusteltoissa on yleensä kaksi kerrosta: | Vaellusteltoissa on yleensä kaksi kerrosta: pääli- ja sisäteltta. ''Pääliteltta'' on vedenkestävä. Materiaalin vedenpitävyys mainitaan usein vesipilarin korkeutena. Vettähylkivä kangas kestää 300 – 500 mm:n vesipilarin ja vedenpitävä kangas kestää 1 300 mm:n vesipatsaan. Päälitelttaan on kiinnitetty teltan ''kiinnitysnarut'' ja ''tuuletusaukot''. Pääliteltan väri on usein joko maastonvihreä tai jokin huomioväri kuten punainen tai keltainen. Huomiovärinen teltta on turvallisuustekijä: punainen teltta on helpompi löytää erämaasta. Heijastavat kiinnitysnarutkin ovat turvallisuuden kannalta olennaisia: huomiovärisiin telttanaruihin ei kopastu yhtä herkästi kuin huomaamattomiin. | ||
Sisäteltan ja ulkoteltan väliin jäävä alue | Sisäteltan ja ulkoteltan väliin jäävä alue – eteistila eli ''absidi'' – on varusteille tarkoitettu. Eteistilassa voi säilyttää kengät, rinkat ja huonolla säällä myös valmistaa ruokaa. ''Sisäteltta'' on vetoketjuilla suljettavissa täysin umpinaiseksi. Sisäteltta ei pidä vettä, vaan ulkoteltta pitää vettä. Osa sisäteltasta on usein ''hyttysverkkoa'', jotta ilma vaihtuu paremmin. Teltan hengittävyys on tärkeää, jotta nukkujat eivät kylmällä ilmalla kastu ns. kondenssivedestä. Nukkujien tuottama lämpö ja hengityksen vesihöyry tiivistyy sisätelttaan jopa pisaroiksi, ellei teltan tuuletus ole kunnossa. Vaellusteltan kaikki tuuletusaukot kannattaa pitää auki. Sisäteltassa on vedenpitävä ''pohja'', joka estämää maasta nousevaa kosteutta. Sisätelttaan voi olla kiinnitetty myös ''taskuja'' pienille tavaroille tai ''kiinnityslenkkejä'' esim. telttavalolle tai pyykkinarulle. Mitään painavaa ei kuitenkaan kannata kiinnittää telttakankaaseen, koska kankaaseen muodostuvat rypyt heikentävät teltan vedenpitävyyttä. | ||
Vaellusteltan runko muodostuu kevyestä metallista, yleensä alumiinista, valmistetuista ''telttakepeistä'' tai ''telttakaarista''. Halvemmissa teltoissa telttakepit voivat olla myös lasikuitua. Teltan runko voi olla itsenäinen rakennelma, jonka päälle telttakangas levitetään ja johon sisäteltta ripustetaan roikkumaan. Runko voi olla myös sellainen, joka ujutetaan telttakankaaseen ommeltujen kujien sisälle. Vaellusteltassa on kepit/kaaret mukana siksi, että se voidaan pystyttää myös puuttomiin paikkoihin tunturien ja vuorien rinteille sekä paikkoihin, joissa ei ole maanomistajan lupaa katkoa puista telttakeppejä. Samasta syystä yleensä vaellustelttojen mukana tulee myös ''maakiilat''. Vaativiin oloihin kannattaa valita teltta, jossa teltan runko kiinnitetään päälitelttaan. Tällöin voi ensin pystyttää vedenpitävän suojan ja ripustaa siihen sisäteltan, jolloin saa sisäteltan pysymään kuivana rankkasateessakin. | Vaellusteltan runko muodostuu kevyestä metallista, yleensä alumiinista, valmistetuista ''telttakepeistä'' tai ''telttakaarista''. Halvemmissa teltoissa telttakepit voivat olla myös lasikuitua. Teltan runko voi olla itsenäinen rakennelma, jonka päälle telttakangas levitetään ja johon sisäteltta ripustetaan roikkumaan. Runko voi olla myös sellainen, joka ujutetaan telttakankaaseen ommeltujen kujien sisälle. Vaellusteltassa on kepit/kaaret mukana siksi, että se voidaan pystyttää myös puuttomiin paikkoihin tunturien ja vuorien rinteille sekä paikkoihin, joissa ei ole maanomistajan lupaa katkoa puista telttakeppejä. Samasta syystä yleensä vaellustelttojen mukana tulee myös ''maakiilat''. Vaativiin oloihin kannattaa valita teltta, jossa teltan runko kiinnitetään päälitelttaan. Tällöin voi ensin pystyttää vedenpitävän suojan ja ripustaa siihen sisäteltan, jolloin saa sisäteltan pysymään kuivana rankkasateessakin. | ||
Rivi 72: | Rivi 73: | ||
=Pakkaaminen= | =Pakkaaminen= | ||
Taitellaan, rullataan ja pakataan telttapussiin. Kun kepit ja kiilat laitetaan omissa pusseissaan rullan keskelle saadaan aikaan tiukempi rulla. | Taitellaan, rullataan ja pakataan telttapussiin. Kun kepit ja kiilat laitetaan omissa pusseissaan rullan keskelle saadaan aikaan tiukempi rulla. Teltta voidaan myös jakaa retkeilijöiden kesken kannettavaksi esimerkiksi niin, että yksi kantaa pääliteltan, toinen sisäteltan ja kolmas kepit ja maakiilat. Telttakaarien taittelussa kannattaa aloittaa taittelu kaaren keskeltä, jotta keppien sisällä kulkeva kuminauha jakaantuu tasaisesti keppien sisälle ja pysyy pidempään napakkana eikä löysty. | ||
=Huoltaminen= | =Huoltaminen= | ||
Vaelluksen jälkeen teltta aina huolletaan. Teltta tuuletetaan kunnolla, jotta kankaaseen ei jää varastoinnin ajaksi kosteutta. Kosteana tai märkänä varastoitu teltta homehtuu pilalle. Maakiilojen lukumäärä tarkistetaan ja lisätään pussiin maakiiloja, jos niitä oli kadonnut retken aikana. Telttanaruihin tulleet solmut avataan. Jos teltta on vaurioitunut (esim. sauman ommel auennut, vetoketju rikki, repeämä kankaassa, haljennut telttakaari tai telttakaarien kuminauha venynyt), niin viat korjataan ennen varastointia, jotta rikkinäinen teltta ei seuraavalla kerralla päädy maastoon mukaan. Tarvittaessa vanhan teltan vedenpitävyyttä voi lisätä esimerkiksi saumateipillä tai telttojen hoitoon tarkoitetuilla suihkeilla. Telttoihin on saatavilla myös valmiita varaosia, mutta maakiiloja, telttakaarien putkia ja muita osia on helppo valmistaa itse. | Vaelluksen jälkeen teltta aina huolletaan. Teltta tuuletetaan kunnolla, jotta kankaaseen ei jää varastoinnin ajaksi kosteutta. Kosteana tai märkänä varastoitu teltta homehtuu pilalle. Maakiilojen lukumäärä tarkistetaan ja lisätään pussiin maakiiloja, jos niitä oli kadonnut retken aikana. Telttanaruihin tulleet solmut avataan ja telttaan takertuneet roskat poistetaan. Jos teltta on vaurioitunut (esim. sauman ommel auennut, vetoketju rikki, repeämä kankaassa, haljennut telttakaari tai telttakaarien kuminauha venynyt), niin viat korjataan ennen varastointia, jotta rikkinäinen teltta ei seuraavalla kerralla päädy maastoon mukaan. Tarvittaessa vanhan teltan vedenpitävyyttä voi lisätä esimerkiksi saumateipillä tai telttojen hoitoon tarkoitetuilla suihkeilla. Telttoihin on saatavilla myös valmiita varaosia, mutta maakiiloja, telttakaarien putkia ja muita osia on helppo valmistaa itse. | ||
[[Luokka:Majoitteet]] | [[Luokka:Majoitteet]] |
Versio 20. elokuuta 2006 kello 12.28
Vaellusteltta | |
Koko | |
Tilavuus: | 1-4 henkilöä |
Halkaisija: | vaihtelee |
Harjakorkeus: | vaihtelee |
Räystäskorkeus: | vaihtelee |
Paino: | n. 1,5-4 kg |
Osat | |
Kepit: | vaihtelee |
Kiilat: | vaihtelee |
Kangas: | usein pääli- ja sisäkangas |
Kamiina: | ei ole |
Alusta: | kuuluu mukaan |
Valmistajia | |
Halti | |
Hilleberg | |
Jack Wolfskin | |
Marmot | |
North Face |
Vaellusteltta on kevyt ja kestävä teltta, joka on ensisijaisesti tarkoitettu mukana kannettavaksi vaelluksilla. Vaellusteltan valintaan vaikuttavat monet seikat. Niistä tärkein on omien retkeilytottumuksien tunteminen. Toisen hyvä teltta voi olla aivan vääränlainen toiselle. Kaikilla teltoilla ei voi lähteä turvallisesti kaikenlaisiin maastoihin ja kaikenlaisille retkille.
Tärkeimpiä kriteerejä teltan valinnassa/hankinnassa ovat:
- kestävyys ja suojaavuus
- sopivuus vaelluksen vuodenaikaan ja sääolosuhteisiin
- koko (yöpyjät mahtuvat telttaan)
- paino ja pieneen tilaan pakattavuus
- hinta-laatu-suhde
Vaellustelttoja on monenlaisia:
Kaikki vaellusteltat eivät sovellu talvivaelluksille ja siksi puhutaan joko kesä-, kolmen tai neljän vuodenajan teltoista. Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetuissa vaellusteltoissa tuuletus on järjestetty siten, että vaikka yöllä teltan alaosat peittyisivät lumeen, ei se vaikuta ilmankiertoon. Neljän vuodenajan teltoissa myös materiaali on usein vahvempaa, jotta teltta kestää myös arktisissa oloissa pakkasta ja puhuria. Vaativissa olosuhteissa teltta voi olla retkeilijän ainoa suoja sadetta ja kylmyyttä vastaan, joten teltan laatuun ja ominaisuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota.
Vaellusteltan osat
Vaellusteltoissa on yleensä kaksi kerrosta: pääli- ja sisäteltta. Pääliteltta on vedenkestävä. Materiaalin vedenpitävyys mainitaan usein vesipilarin korkeutena. Vettähylkivä kangas kestää 300 – 500 mm:n vesipilarin ja vedenpitävä kangas kestää 1 300 mm:n vesipatsaan. Päälitelttaan on kiinnitetty teltan kiinnitysnarut ja tuuletusaukot. Pääliteltan väri on usein joko maastonvihreä tai jokin huomioväri kuten punainen tai keltainen. Huomiovärinen teltta on turvallisuustekijä: punainen teltta on helpompi löytää erämaasta. Heijastavat kiinnitysnarutkin ovat turvallisuuden kannalta olennaisia: huomiovärisiin telttanaruihin ei kopastu yhtä herkästi kuin huomaamattomiin.
Sisäteltan ja ulkoteltan väliin jäävä alue – eteistila eli absidi – on varusteille tarkoitettu. Eteistilassa voi säilyttää kengät, rinkat ja huonolla säällä myös valmistaa ruokaa. Sisäteltta on vetoketjuilla suljettavissa täysin umpinaiseksi. Sisäteltta ei pidä vettä, vaan ulkoteltta pitää vettä. Osa sisäteltasta on usein hyttysverkkoa, jotta ilma vaihtuu paremmin. Teltan hengittävyys on tärkeää, jotta nukkujat eivät kylmällä ilmalla kastu ns. kondenssivedestä. Nukkujien tuottama lämpö ja hengityksen vesihöyry tiivistyy sisätelttaan jopa pisaroiksi, ellei teltan tuuletus ole kunnossa. Vaellusteltan kaikki tuuletusaukot kannattaa pitää auki. Sisäteltassa on vedenpitävä pohja, joka estämää maasta nousevaa kosteutta. Sisätelttaan voi olla kiinnitetty myös taskuja pienille tavaroille tai kiinnityslenkkejä esim. telttavalolle tai pyykkinarulle. Mitään painavaa ei kuitenkaan kannata kiinnittää telttakankaaseen, koska kankaaseen muodostuvat rypyt heikentävät teltan vedenpitävyyttä.
Vaellusteltan runko muodostuu kevyestä metallista, yleensä alumiinista, valmistetuista telttakepeistä tai telttakaarista. Halvemmissa teltoissa telttakepit voivat olla myös lasikuitua. Teltan runko voi olla itsenäinen rakennelma, jonka päälle telttakangas levitetään ja johon sisäteltta ripustetaan roikkumaan. Runko voi olla myös sellainen, joka ujutetaan telttakankaaseen ommeltujen kujien sisälle. Vaellusteltassa on kepit/kaaret mukana siksi, että se voidaan pystyttää myös puuttomiin paikkoihin tunturien ja vuorien rinteille sekä paikkoihin, joissa ei ole maanomistajan lupaa katkoa puista telttakeppejä. Samasta syystä yleensä vaellustelttojen mukana tulee myös maakiilat. Vaativiin oloihin kannattaa valita teltta, jossa teltan runko kiinnitetään päälitelttaan. Tällöin voi ensin pystyttää vedenpitävän suojan ja ripustaa siihen sisäteltan, jolloin saa sisäteltan pysymään kuivana rankkasateessakin.
Pystyttäminen
Telttakepit tai -kaaret kuuluvat yleensä pakkaukseen ja teltan saa pystyyn yksi henkilö. Vaellusteltoissa on yleensä erillinen vedenpitävä ulkoteltta ja itikanpitävä sisäteltta. Aurinko haperruttaa telttakangasta, joten teltta kannattaa pystyttää tasaiselle paikalle varjoon. Teltta kiinnitetään maahan maakiiloilla. Vaellusteltan pystyttämistä kannattaa harjoitella jo ennen maastoon lähtemistä, koska eri teltoissa pystyttäminen tapahtuu hieman eri tavoin. Uudenlaisen teltan pystyttäminen ensimmäistä kertaa vaelluspäivän päätteeksi pimeässä ja väsyneenä voi tuntua hankalalta.
Pakkaaminen
Taitellaan, rullataan ja pakataan telttapussiin. Kun kepit ja kiilat laitetaan omissa pusseissaan rullan keskelle saadaan aikaan tiukempi rulla. Teltta voidaan myös jakaa retkeilijöiden kesken kannettavaksi esimerkiksi niin, että yksi kantaa pääliteltan, toinen sisäteltan ja kolmas kepit ja maakiilat. Telttakaarien taittelussa kannattaa aloittaa taittelu kaaren keskeltä, jotta keppien sisällä kulkeva kuminauha jakaantuu tasaisesti keppien sisälle ja pysyy pidempään napakkana eikä löysty.
Huoltaminen
Vaelluksen jälkeen teltta aina huolletaan. Teltta tuuletetaan kunnolla, jotta kankaaseen ei jää varastoinnin ajaksi kosteutta. Kosteana tai märkänä varastoitu teltta homehtuu pilalle. Maakiilojen lukumäärä tarkistetaan ja lisätään pussiin maakiiloja, jos niitä oli kadonnut retken aikana. Telttanaruihin tulleet solmut avataan ja telttaan takertuneet roskat poistetaan. Jos teltta on vaurioitunut (esim. sauman ommel auennut, vetoketju rikki, repeämä kankaassa, haljennut telttakaari tai telttakaarien kuminauha venynyt), niin viat korjataan ennen varastointia, jotta rikkinäinen teltta ei seuraavalla kerralla päädy maastoon mukaan. Tarvittaessa vanhan teltan vedenpitävyyttä voi lisätä esimerkiksi saumateipillä tai telttojen hoitoon tarkoitetuilla suihkeilla. Telttoihin on saatavilla myös valmiita varaosia, mutta maakiiloja, telttakaarien putkia ja muita osia on helppo valmistaa itse.