Ero sivun ”Verneri Louhivuori” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (→‎Tehtävät: Muotoili korjattu, koska #PartioWiki kanavalla käydyn keskustelun perusteella Suomen Partioliitto ei yksiselitteisesti ole ensimmäinen valtakunnallinen partiojärjestö)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{| align="right" style="background-color: #EAEAEA; border: 1px solid #9999FF; width: 20%; margin: 1em;"
{| align="right" style="background-color: #EAEAEA; border: 1px solid #9999FF; width: 20%; margin: 1em;"
|-  
|-  
| colspan="2"  style="background-color: #CCCCFF; padding: 0.2em; font-size: 130%; " |  '''Verneri '''Isohukka''' Louhivuori'''
| colspan="2"  style="background-color: #CCCCFF; padding: 0.2em; font-size: 130%; " |  '''Verneri '''Isohukka, Pöpö''' Louhivuori'''
|-
|-
| colspan="2" | s. 31.5.1886 - k. 27.11.1980
| colspan="2" | s. 31.5.1886 - k. 27.11.1980
Rivi 22: Rivi 22:
|}
|}


Rovasti Antti Niilo '''Verneri '' 'Isohukka' '' Louhivuori'''  (vuoteen 1905 'Lohtander') oli legendaarinen partiohahmo. Ishukkaa on kutsuttu jopa 'Suomen Baden-Powelliksi'.
Rovasti Antti Niilo '''Verneri '' 'Isohukka' '' Louhivuori'''  (vuoteen 1905 'Lohtander') oli legendaarinen partiohahmo. Häntä voitaneen sanoa yhdeksi ensimmäiseksi partiosta kiinnostuneeksi suomalaiseksi. Myöhempien ansioidensa tukemana hän on noussut partioliikkeen isäksi Suomessa. Isohukkaa on kutsuttu jopa 'Suomen Baden-Powelliksi'.


Hän syntyi 31.5.1886 Kuopion maalaiskunnassa sahanhoitaja Mikael ''Lohtanderin'' ja käsityönopettaja Anna Karoliina ''Savolaisen'' lapsena. Louhivuori tuli ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta 1904 ja suoritti teologian lopputukinnon Helsingin yliopistossa 1908. Valmistumisensa jälkeen hän toimi Kuopion maalaiskunnassa ja Varkaudessa. Avioliiton Louhivuori solmi vuonna 1917 Ilta Maria ''Mustalan'' kanssa.
Hän syntyi 31.5.1886 Kuopion maalaiskunnassa sahanhoitaja Mikael ''Lohtanderin'' ja käsityönopettaja Anna Karoliina ''Savolaisen'' lapsena. Louhivuori tuli ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta 1904 ja suoritti teologian lopputukinnon Helsingin yliopistossa 1908. Valmistumisensa jälkeen hän toimi Kuopion maalaiskunnassa ja Varkaudessa. Avioliiton Louhivuori solmi vuonna 1917 Ilta Maria ''Mustalan'' kanssa.
Vernerin perheestä mainittakoon vielä se, että hänen veljensä Oskar Wilho Louhivuori oli yksi Suomen itsenäisyyssenaatin jäsenistä.


Verneri Louhivuori vaikutti elämänsä aikana monella sektorilla. Hän mm. oli perustamassa [[http://fi.wikipedia.org/wiki/Rannikkosotilaskoti Suomen ensimmäistä sotilaskotia]] ja [[http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/cgi-bin/ystk/tyomuodot_lehtisaaren.cfm?idseurakunta=41 Lehtisaaren nuorisokotia]].
Verneri Louhivuori vaikutti elämänsä aikana monella sektorilla. Hän mm. oli perustamassa [[http://fi.wikipedia.org/wiki/Rannikkosotilaskoti Suomen ensimmäistä sotilaskotia]] ja [[http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/cgi-bin/ystk/tyomuodot_lehtisaaren.cfm?idseurakunta=41 Lehtisaaren nuorisokotia]].
Rivi 38: Rivi 40:
* 1940 [[Kultajoutsen]], Partiotyttöjen korkein mitali. "Louhisusi" oli yksi kolmesta miehestä, jolle se myönnettiin.
* 1940 [[Kultajoutsen]], Partiotyttöjen korkein mitali. "Louhisusi" oli yksi kolmesta miehestä, jolle se myönnettiin.
* 1947 [[Suurmänkijä]] nro 7. Louhivuori oli ensimmäinen (kenties jopa ainoa) tämän arvonimen saaja, joka ei kuulunut Metsänkävijä- lippukuntaan.
* 1947 [[Suurmänkijä]] nro 7. Louhivuori oli ensimmäinen (kenties jopa ainoa) tämän arvonimen saaja, joka ei kuulunut Metsänkävijä- lippukuntaan.
* 1963 [[Rautainen karhunkäpälä]] nro 32
* 1968 [[Suomen Pyhän Yrjänän Kilta|Suomen Pyhän Yrjänän Killan]] (SPYK) ensimmäinen kunniajäsen
* 1968 [[Suomen Pyhän Yrjänän Kilta|Suomen Pyhän Yrjänän Killan]] (SPYK) ensimmäinen kunniajäsen
* Suomen Partiopoikajärjestön kunniajäsen
* Suomen Partiomuseoyhdistyksen kunniajäsen


[[Suomen Partiolaiset|Suomen Partiolaisilla]] on "Louhisuden" nimeä kantava ansiomerkki, "[[Louhisuden solki|Louhisuden Solki]]". Solki voidaan luovuttaa ansioituneelle vartion- tai venekunnan johtajalle.
[[Suomen Partiolaiset|Suomen Partiolaisilla]] on "Louhisuden" nimeä kantava ansiomerkki, "[[Louhisuden solki|Louhisuden Solki]]". Solki voidaan luovuttaa ansioituneelle vartion- tai venekunnan johtajalle.
Rivi 44: Rivi 49:
== Julkaisut ==
== Julkaisut ==
Verneri Louhivuori kirjoitti teoksia paitsi omalla nimellään, myös nimimerkeillä ''"Antti-setä"'', ''"Mikonpoika"'' ja ''"Seppä"''.
Verneri Louhivuori kirjoitti teoksia paitsi omalla nimellään, myös nimimerkeillä ''"Antti-setä"'', ''"Mikonpoika"'' ja ''"Seppä"''.
* Kirja: ''Kirjannimi''. 1998. Kustantaja.
* Kirja: ''Neljännesvuosisataa nuorisotyötä.'' Helsinki 1915. NMKY- ja NKY-liitto, HNMKY.
* Kirja: '' Pyhillä partioilla. Suomen nuorelle partioväelle.'' Helsinki 1918. Karisto.
* Kirja: ''Hiiriläisten perhe. Karamelluriuksen ja Pulluriuksen ja muiden hiirenpoikasten vaiheista. Pikku pojille ja tyttösille kertonut Antti-setä.''. Helsinki 1928. Otava.
* Kirja: ''Hiiriläisten perhe. Karamelluriuksen ja Pulluriuksen ja muiden hiirenpoikasten vaiheista. Pikku pojille ja tyttösille kertonut Antti-setä.''. Helsinki 1928. Otava.
* Kirja: ''Pyhiä seikkailuja. Varhaisnuorisolle.'' Helsinki 1931. Otava.
* Kirja: ''Pyhiä seikkailuja. Varhaisnuorisolle.'' Helsinki 1931. Otava.

Versio 19. huhtikuuta 2006 kello 00.27

Verneri Isohukka, Pöpö Louhivuori
s. 31.5.1886 - k. 27.11.1980

Rovasti Antti Niilo Verneri 'Isohukka' Louhivuori (vuoteen 1905 'Lohtander') oli legendaarinen partiohahmo. Häntä voitaneen sanoa yhdeksi ensimmäiseksi partiosta kiinnostuneeksi suomalaiseksi. Myöhempien ansioidensa tukemana hän on noussut partioliikkeen isäksi Suomessa. Isohukkaa on kutsuttu jopa 'Suomen Baden-Powelliksi'.

Hän syntyi 31.5.1886 Kuopion maalaiskunnassa sahanhoitaja Mikael Lohtanderin ja käsityönopettaja Anna Karoliina Savolaisen lapsena. Louhivuori tuli ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta 1904 ja suoritti teologian lopputukinnon Helsingin yliopistossa 1908. Valmistumisensa jälkeen hän toimi Kuopion maalaiskunnassa ja Varkaudessa. Avioliiton Louhivuori solmi vuonna 1917 Ilta Maria Mustalan kanssa.

Vernerin perheestä mainittakoon vielä se, että hänen veljensä Oskar Wilho Louhivuori oli yksi Suomen itsenäisyyssenaatin jäsenistä.

Verneri Louhivuori vaikutti elämänsä aikana monella sektorilla. Hän mm. oli perustamassa [Suomen ensimmäistä sotilaskotia] ja [Lehtisaaren nuorisokotia].

Isohukka kuoli 27.11.1980 Helsingissä.

Tehtävät

Kunnianosoitukset

  • 1926 Hopeasusi nro. 1
  • 1940 Kultajoutsen, Partiotyttöjen korkein mitali. "Louhisusi" oli yksi kolmesta miehestä, jolle se myönnettiin.
  • 1947 Suurmänkijä nro 7. Louhivuori oli ensimmäinen (kenties jopa ainoa) tämän arvonimen saaja, joka ei kuulunut Metsänkävijä- lippukuntaan.
  • 1963 Rautainen karhunkäpälä nro 32
  • 1968 Suomen Pyhän Yrjänän Killan (SPYK) ensimmäinen kunniajäsen
  • Suomen Partiopoikajärjestön kunniajäsen
  • Suomen Partiomuseoyhdistyksen kunniajäsen

Suomen Partiolaisilla on "Louhisuden" nimeä kantava ansiomerkki, "Louhisuden Solki". Solki voidaan luovuttaa ansioituneelle vartion- tai venekunnan johtajalle.

Julkaisut

Verneri Louhivuori kirjoitti teoksia paitsi omalla nimellään, myös nimimerkeillä "Antti-setä", "Mikonpoika" ja "Seppä".

  • Kirja: Neljännesvuosisataa nuorisotyötä. Helsinki 1915. NMKY- ja NKY-liitto, HNMKY.
  • Kirja: Pyhillä partioilla. Suomen nuorelle partioväelle. Helsinki 1918. Karisto.
  • Kirja: Hiiriläisten perhe. Karamelluriuksen ja Pulluriuksen ja muiden hiirenpoikasten vaiheista. Pikku pojille ja tyttösille kertonut Antti-setä.. Helsinki 1928. Otava.
  • Kirja: Pyhiä seikkailuja. Varhaisnuorisolle. Helsinki 1931. Otava.
  • Kirja: Rehti mies eli Jussi Variksen seikkailuja Suomessa ja Venäjällä. Porvoo 1933. WSOY.
  • Kirja: Urkkijat kintereillä. Jussi Variksen seikkailuja Suomessa ja Venäjällä. II. Porvoo 1934. WS.
  • Kirja: Samppa ja me. Koululaiskertomus routavuosilta. Porvoo 1936. WSOY.
  • Kirja: "- niinkuin mekin annamme anteeksi". Pienoisromaani vuosisadan vaihteen ajoilta. Helsinki 1955. Kirjapaja.

Louhivuori on kirjoittanut myös tietokirjallisuutta, lehtiartikkeleita ja suomennoksia.


Lähteet