Ero sivun ”Verneri Louhivuori” versioiden välillä
p (linkki toimivaksi) |
p (isohukka on Ilmari Vainio, ei Verneri Louhivuori.) |
||
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
Verneri Louhivuori vaikutti elämänsä aikana monella sektorilla. Hän mm. oli perustamassa [[http://fi.wikipedia.org/wiki/Rannikkosotilaskoti Suomen ensimmäistä sotilaskotia]] ja [[http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/cgi-bin/ystk/tyomuodot_lehtisaaren.cfm?idseurakunta=41 Lehtisaaren nuorisokotia]]. | Verneri Louhivuori vaikutti elämänsä aikana monella sektorilla. Hän mm. oli perustamassa [[http://fi.wikipedia.org/wiki/Rannikkosotilaskoti Suomen ensimmäistä sotilaskotia]] ja [[http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/cgi-bin/ystk/tyomuodot_lehtisaaren.cfm?idseurakunta=41 Lehtisaaren nuorisokotia]]. | ||
Louhisusi kuoli 27.11.1980 Helsingissä. | |||
== Tehtävät == | == Tehtävät == | ||
| Rivi 39: | Rivi 39: | ||
* 1926 [[Hopeasusi]] nro. 1 | * 1926 [[Hopeasusi]] nro. 1 | ||
* 1940 [[Kultajoutsen]], Partiotyttöjen korkein mitali. "Louhisusi" oli yksi kolmesta miehestä, jolle se myönnettiin. | * 1940 [[Kultajoutsen]], Partiotyttöjen korkein mitali. "Louhisusi" oli yksi kolmesta miehestä, jolle se myönnettiin. | ||
* 1947 [[Suurmänkijä]] nro 7. Louhivuori | * 1947 [[Suurmänkijä]] nro 7. Louhivuori on ainoa tämän arvonimen saaja, joka ei kuulunut Metsänkävijä- lippukuntaan. | ||
* 1963 [[Rautainen karhunkäpälä]] nro 32 | * 1963 [[Rautainen karhunkäpälä]] nro 32 | ||
* 1968 [[Pyhän Yrjänän Partiokilta|Suomen Pyhän Yrjänän Killan]] (SPYK) ensimmäinen kunniajäsen | * 1968 [[Pyhän Yrjänän Partiokilta|Suomen Pyhän Yrjänän Killan]] (SPYK) ensimmäinen kunniajäsen | ||
Versio 19. huhtikuuta 2006 kello 23.11
| Verneri Louhisusi, Pöpö Louhivuori | |
| s. 31.5.1886 - k. 27.11.1980 |
Rovasti Antti Niilo Verneri 'Louhisusi' Louhivuori (vuoteen 1905 'Lohtander') oli legendaarinen partiohahmo. Häntä voitaneen sanoa yhdeksi ensimmäiseksi partiosta kiinnostuneeksi suomalaiseksi. Myöhempien ansioidensa tukemana hän on noussut partioliikkeen isäksi Suomessa. Isohukkaa on kutsuttu jopa 'Suomen Baden-Powelliksi'.
Hän syntyi 31.5.1886 Kuopion maalaiskunnassa sahanhoitaja Mikael Lohtanderin ja käsityönopettaja Anna Karoliina Savolaisen lapsena. Louhivuori tuli ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta 1904 ja suoritti teologian lopputukinnon Helsingin yliopistossa 1908. Valmistumisensa jälkeen hän toimi Kuopion maalaiskunnassa ja Varkaudessa. Avioliiton Louhivuori solmi vuonna 1917 Ilta Maria Mustalan kanssa.
Vernerin perheestä mainittakoon vielä se, että hänen veljensä Oskar Wilho Louhivuori oli yksi Suomen itsenäisyyssenaatin jäsenistä.
Verneri Louhivuori vaikutti elämänsä aikana monella sektorilla. Hän mm. oli perustamassa [Suomen ensimmäistä sotilaskotia] ja [Lehtisaaren nuorisokotia].
Louhisusi kuoli 27.11.1980 Helsingissä.
Tehtävät
- 1917: Suomen Partioliiton ensimmäinen presidentti
- 1918: HNMKY:n pääsihteeri
Kunnianosoitukset
- 1926 Hopeasusi nro. 1
- 1940 Kultajoutsen, Partiotyttöjen korkein mitali. "Louhisusi" oli yksi kolmesta miehestä, jolle se myönnettiin.
- 1947 Suurmänkijä nro 7. Louhivuori on ainoa tämän arvonimen saaja, joka ei kuulunut Metsänkävijä- lippukuntaan.
- 1963 Rautainen karhunkäpälä nro 32
- 1968 Suomen Pyhän Yrjänän Killan (SPYK) ensimmäinen kunniajäsen
- Suomen Partiopoikajärjestön kunniajäsen
- Suomen Partiomuseoyhdistyksen kunniajäsen
- 1966 Suomen Partiolaisilla ottavat käyttöön "Louhisuden" nimeä kantavan ansiomerkki, "Louhisuden Solki". Solki voidaan luovuttaa ansioituneelle vartion- tai venekunnan johtajalle. Merkki julkaistiin Louhisuden 80-vuotissyntymäpäiväjuhlan kunniaksi 31.5.1966.
Julkaisut
Verneri Louhivuori kirjoitti teoksia paitsi omalla nimellään, myös nimimerkeillä "Antti-setä", "Mikonpoika" ja "Seppä".
- Kirja: Neljännesvuosisataa nuorisotyötä. Helsinki 1915. NMKY- ja NKY-liitto, HNMKY.
- Kirja: Pyhillä partioilla. Suomen nuorelle partioväelle. Helsinki 1918. Karisto.
- Kirja: Hiiriläisten perhe. Karamelluriuksen ja Pulluriuksen ja muiden hiirenpoikasten vaiheista. Pikku pojille ja tyttösille kertonut Antti-setä.. Helsinki 1928. Otava.
- Kirja: Pyhiä seikkailuja. Varhaisnuorisolle. Helsinki 1931. Otava.
- Kirja: Rehti mies eli Jussi Variksen seikkailuja Suomessa ja Venäjällä. Porvoo 1933. WSOY.
- Kirja: Urkkijat kintereillä. Jussi Variksen seikkailuja Suomessa ja Venäjällä. II. Porvoo 1934. WS.
- Kirja: Samppa ja me. Koululaiskertomus routavuosilta. Porvoo 1936. WSOY.
- Kirja: "- niinkuin mekin annamme anteeksi". Pienoisromaani vuosisadan vaihteen ajoilta. Helsinki 1955. Kirjapaja.
Louhivuori on kirjoittanut myös tietokirjallisuutta, lehtiartikkeleita ja suomennoksia.
Lähteet
- www- sivu http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/lei_lo/louhivuori_verneri/ (tilanne 18.4.2006)
- www- sivu http://www.spyp.fi/Historia.htm (tilanne 18.4.2006)