Ero sivun ”Verneri Louhivuori” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
p (Bot: Korjasin yleisen muoto-, kirjoitus-, tai linkitysvirheen)
Rivi 37: Rivi 37:


== Kunnianosoitukset ==
== Kunnianosoitukset ==
* 1926 [[Hopeasusi]] nro. 1
* [[1926]] [[Hopeasusi]] nro. 1
* 1940 [[Kultajoutsen]], Partiotyttöjen korkein mitali. "Louhisusi" oli yksi kolmesta miehestä, jolle se myönnettiin.
* [[1940]] [[Kultajoutsen]], Partiotyttöjen korkein mitali. "Louhisusi" oli yksi kolmesta miehestä, jolle se myönnettiin.
* 1947 [[Suurmänkijä]] nro 7. Louhivuori on ainoa tämän arvonimen saaja, joka ei kuulunut Metsänkävijä-lippukuntaan.
* [[1947]] [[Suurmänkijä]] nro 7. Louhivuori on ainoa tämän arvonimen saaja, joka ei kuulunut Metsänkävijä-lippukuntaan.
* 1963 [[Rautainen karhunkäpälä]] nro 32
* [[1963]] [[Rautainen karhunkäpälä]] nro 32
* 1968 [[Pyhän Yrjänän Partiokilta|Suomen Pyhän Yrjänän Killan]] (SPYK) ensimmäinen kunniajäsen
* [[1968]] [[Pyhän Yrjänän Partiokilta|Suomen Pyhän Yrjänän Killan]] (SPYK) ensimmäinen kunniajäsen
* Suomen Partiopoikajärjestön kunniajäsen
* Suomen Partiopoikajärjestön kunniajäsen
* Suomen Partiomuseoyhdistyksen kunniajäsen
* Suomen Partiomuseoyhdistyksen kunniajäsen


* 1966 [[Suomen Partiolaiset|Suomen Partiolaisilla]] ottavat käyttöön "Louhisuden" nimeä kantavan ansiomerkki, "[[Louhisuden solki|Louhisuden Solki]]". Solki voidaan luovuttaa ansioituneelle vartion- tai venekunnan johtajalle. Merkki julkaistiin Louhisuden 80-vuotissyntymäpäiväjuhlan kunniaksi 31.5.1966.
* [[1966]] [[Suomen Partiolaiset|Suomen Partiolaisilla]] ottavat käyttöön "Louhisuden" nimeä kantavan ansiomerkki, "[[Louhisuden solki|Louhisuden Solki]]". Solki voidaan luovuttaa ansioituneelle vartion- tai venekunnan johtajalle. Merkki julkaistiin Louhisuden 80-vuotissyntymäpäiväjuhlan kunniaksi 31.5.1966.


== Julkaisut ==
== Julkaisut ==

Versio 1. kesäkuuta 2006 kello 17.22

Verneri "Louhisusi", "Pöpö" Louhivuori
s. 31.5.1886 - k. 27.11.1980

Rovasti Antti Niilo Verneri 'Louhisusi' Louhivuori (vuoteen 1905 Lohtander) oli legendaarinen partiohahmo. Hänen voitaneen sanoa olleen ensimmäisiä partiosta kiinnostuneita suomalaisia. Myöhempien ansioidensa tukemana hän on noussut partioliikkeen isäksi Suomessa. Louhivuorta on kutsuttu jopa 'Suomen Baden-Powelliksi'.

Hän syntyi 31.5.1886 Kuopion maalaiskunnassa sahanhoitaja Mikael Lohtanderin ja käsityönopettaja Anna Karoliina Savolaisen lapsena. Louhivuori tuli ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta 1904 ja suoritti teologian lopputukinnon Helsingin yliopistossa 1908. Valmistumisensa jälkeen hän toimi Kuopion maalaiskunnassa ja Varkaudessa. Avioliiton Louhivuori solmi vuonna 1917 Ilta Maria Mustalan kanssa.

Vernerin perheestä mainittakoon vielä se, että hänen veljensä Oskar Wilho Louhivuori oli yksi Suomen itsenäisyyssenaatin jäsenistä.

Verneri Louhivuori vaikutti elämänsä aikana monella sektorilla. Hän mm. oli perustamassa Suomen ensimmäistä sotilaskotia ja Lehtisaaren nuorisokotia.

Louhisusi kuoli 27.11.1980 Helsingissä.

Tehtävät

Kunnianosoitukset

  • 1966 Suomen Partiolaisilla ottavat käyttöön "Louhisuden" nimeä kantavan ansiomerkki, "Louhisuden Solki". Solki voidaan luovuttaa ansioituneelle vartion- tai venekunnan johtajalle. Merkki julkaistiin Louhisuden 80-vuotissyntymäpäiväjuhlan kunniaksi 31.5.1966.

Julkaisut

Verneri Louhivuori kirjoitti teoksia paitsi omalla nimellään, myös nimimerkeillä "Antti-setä", "Mikonpoika" ja "Seppä".

  • Kirja: Neljännesvuosisataa nuorisotyötä. Helsinki 1915. NMKY- ja NKY-liitto, HNMKY.
  • Kirja: Pyhillä partioilla. Suomen nuorelle partioväelle. Helsinki 1918. Karisto.
  • Kirja: Hiiriläisten perhe. Karamelluriuksen ja Pulluriuksen ja muiden hiirenpoikasten vaiheista. Pikku pojille ja tyttösille kertonut Antti-setä.. Helsinki 1928. Otava.
  • Kirja: Pyhiä seikkailuja. Varhaisnuorisolle. Helsinki 1931. Otava.
  • Kirja: Rehti mies eli Jussi Variksen seikkailuja Suomessa ja Venäjällä. Porvoo 1933. WSOY.
  • Kirja: Urkkijat kintereillä. Jussi Variksen seikkailuja Suomessa ja Venäjällä. II. Porvoo 1934. WS.
  • Kirja: Samppa ja me. Koululaiskertomus routavuosilta. Porvoo 1936. WSOY.
  • Kirja: "- niinkuin mekin annamme anteeksi". Pienoisromaani vuosisadan vaihteen ajoilta. Helsinki 1955. Kirjapaja.

Louhivuori on kirjoittanut myös tietokirjallisuutta, lehtiartikkeleita ja suomennoksia.


Lähteet