Ero sivun ”Verneri Louhivuori” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (Bot: Korjasin yleisen muoto-, kirjoitus-, tai linkitysvirheen)
p (Bot: Korjasin yleisen muoto-, kirjoitus-, tai linkitysvirheen)
Rivi 24: Rivi 24:
Rovasti Antti Niilo '''Verneri '' 'Louhisusi' '' Louhivuori''' (vuoteen 1905 Lohtander) oli legendaarinen partiohahmo. Hänen voitaneen sanoa olleen ensimmäisiä partiosta kiinnostuneita suomalaisia. Myöhempien ansioidensa tukemana hän on noussut partioliikkeen isäksi Suomessa. Louhivuorta on kutsuttu jopa 'Suomen Baden-Powelliksi'.
Rovasti Antti Niilo '''Verneri '' 'Louhisusi' '' Louhivuori''' (vuoteen 1905 Lohtander) oli legendaarinen partiohahmo. Hänen voitaneen sanoa olleen ensimmäisiä partiosta kiinnostuneita suomalaisia. Myöhempien ansioidensa tukemana hän on noussut partioliikkeen isäksi Suomessa. Louhivuorta on kutsuttu jopa 'Suomen Baden-Powelliksi'.


Hän syntyi [[Malline:31._toukokuuta|31.5.]][[1886]] Kuopion maalaiskunnassa sahanhoitaja Mikael ''Lohtanderin'' ja käsityönopettaja Anna Karoliina ''Savolaisen'' lapsena. Louhivuori tuli ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta [[1904]] ja suoritti teologian lopputukinnon Helsingin yliopistossa 1908. Valmistumisensa jälkeen hän toimi Kuopion maalaiskunnassa ja Varkaudessa. Avioliiton Louhivuori solmi vuonna [[1917]] Ilta Maria ''Mustalan'' kanssa.
Hän syntyi [[31. toukokuuta|31.5.]][[1886]] Kuopion maalaiskunnassa sahanhoitaja Mikael ''Lohtanderin'' ja käsityönopettaja Anna Karoliina ''Savolaisen'' lapsena. Louhivuori tuli ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta [[1904]] ja suoritti teologian lopputukinnon Helsingin yliopistossa 1908. Valmistumisensa jälkeen hän toimi Kuopion maalaiskunnassa ja Varkaudessa. Avioliiton Louhivuori solmi vuonna [[1917]] Ilta Maria ''Mustalan'' kanssa.


Vernerin perheestä mainittakoon vielä se, että hänen veljensä Oskar Wilho Louhivuori oli yksi Suomen itsenäisyyssenaatin jäsenistä.
Vernerin perheestä mainittakoon vielä se, että hänen veljensä Oskar Wilho Louhivuori oli yksi Suomen itsenäisyyssenaatin jäsenistä.
Rivi 30: Rivi 30:
Verneri Louhivuori vaikutti elämänsä aikana monella sektorilla. Hän mm. oli perustamassa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Rannikkosotilaskoti Suomen ensimmäistä sotilaskotia] ja [http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/cgi-bin/ystk/tyomuodot_lehtisaaren.cfm?idseurakunta=41 Lehtisaaren nuorisokotia].
Verneri Louhivuori vaikutti elämänsä aikana monella sektorilla. Hän mm. oli perustamassa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Rannikkosotilaskoti Suomen ensimmäistä sotilaskotia] ja [http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/cgi-bin/ystk/tyomuodot_lehtisaaren.cfm?idseurakunta=41 Lehtisaaren nuorisokotia].


Louhisusi kuoli [[Malline:27._marraskuuta|27.11.]][[1980]] Helsingissä.
Louhisusi kuoli [[27. marraskuuta|27.11.]][[1980]] Helsingissä.


== Tehtävät ==
== Tehtävät ==

Versio 1. kesäkuuta 2006 kello 20.49

Verneri "Louhisusi", "Pöpö" Louhivuori
s. 31.5.1886 - k. 27.11.1980

Rovasti Antti Niilo Verneri 'Louhisusi' Louhivuori (vuoteen 1905 Lohtander) oli legendaarinen partiohahmo. Hänen voitaneen sanoa olleen ensimmäisiä partiosta kiinnostuneita suomalaisia. Myöhempien ansioidensa tukemana hän on noussut partioliikkeen isäksi Suomessa. Louhivuorta on kutsuttu jopa 'Suomen Baden-Powelliksi'.

Hän syntyi 31.5.1886 Kuopion maalaiskunnassa sahanhoitaja Mikael Lohtanderin ja käsityönopettaja Anna Karoliina Savolaisen lapsena. Louhivuori tuli ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta 1904 ja suoritti teologian lopputukinnon Helsingin yliopistossa 1908. Valmistumisensa jälkeen hän toimi Kuopion maalaiskunnassa ja Varkaudessa. Avioliiton Louhivuori solmi vuonna 1917 Ilta Maria Mustalan kanssa.

Vernerin perheestä mainittakoon vielä se, että hänen veljensä Oskar Wilho Louhivuori oli yksi Suomen itsenäisyyssenaatin jäsenistä.

Verneri Louhivuori vaikutti elämänsä aikana monella sektorilla. Hän mm. oli perustamassa Suomen ensimmäistä sotilaskotia ja Lehtisaaren nuorisokotia.

Louhisusi kuoli 27.11.1980 Helsingissä.

Tehtävät

Kunnianosoitukset

  • 1966 Suomen Partiolaisilla ottavat käyttöön "Louhisuden" nimeä kantavan ansiomerkki, "Louhisuden Solki". Solki voidaan luovuttaa ansioituneelle vartion- tai venekunnan johtajalle. Merkki julkaistiin Louhisuden 80-vuotissyntymäpäiväjuhlan kunniaksi 31.5.1966.

Julkaisut

Verneri Louhivuori kirjoitti teoksia paitsi omalla nimellään, myös nimimerkeillä "Antti-setä", "Mikonpoika" ja "Seppä".

  • Kirja: Neljännesvuosisataa nuorisotyötä. Helsinki 1915. NMKY- ja NKY-liitto, HNMKY.
  • Kirja: Pyhillä partioilla. Suomen nuorelle partioväelle. Helsinki 1918. Karisto.
  • Kirja: Hiiriläisten perhe. Karamelluriuksen ja Pulluriuksen ja muiden hiirenpoikasten vaiheista. Pikku pojille ja tyttösille kertonut Antti-setä.. Helsinki 1928. Otava.
  • Kirja: Pyhiä seikkailuja. Varhaisnuorisolle. Helsinki 1931. Otava.
  • Kirja: Rehti mies eli Jussi Variksen seikkailuja Suomessa ja Venäjällä. Porvoo 1933. WSOY.
  • Kirja: Urkkijat kintereillä. Jussi Variksen seikkailuja Suomessa ja Venäjällä. II. Porvoo 1934. WS.
  • Kirja: Samppa ja me. Koululaiskertomus routavuosilta. Porvoo 1936. WSOY.
  • Kirja: "- niinkuin mekin annamme anteeksi". Pienoisromaani vuosisadan vaihteen ajoilta. Helsinki 1955. Kirjapaja.

Louhivuori on kirjoittanut myös tietokirjallisuutta, lehtiartikkeleita ja suomennoksia.


Lähteet