Verneri Louhivuori

Verneri "Louhisusi", "Pöpö" Louhivuori

s. 31.5.1886 - k. 27.11.1980

Tasavallan presidentti Kyösti Kallio ottamassa vastaan partioparaatia Helsingissä. Mukana seurueessa on ainakin partioylijohtaja Louhivuori (kolmas vasemmalta).

Rovasti Antti Niilo Verneri 'Pöpö' Louhivuori (vuoteen 1905 Lohtander) oli legendaarinen partiohahmo. Hänen voitaneen sanoa olleen ensimmäisiä partiosta kiinnostuneita suomalaisia. Myöhempien ansioidensa tukemana hän on noussut partioliikkeen isäksi Suomessa. Louhivuorta on kutsuttu jopa 'Suomen Baden-Powelliksi'.

Hän syntyi 31.5.1886 Kuopion maalaiskunnassa sahanhoitaja Mikael Lohtanderin ja käsityönopettaja Anna Karoliina Savolaisen lapsena. Louhivuori tuli ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta 1904 ja suoritti teologian lopputukinnon Helsingin yliopistossa 1908. Valmistumisensa jälkeen hän toimi Kuopion maalaiskunnassa ja Varkaudessa. Avioliiton Louhivuori solmi vuonna 1917 Ilta Maria Mustalan kanssa.

Vernerin perheestä mainittakoon vielä se, että hänen veljensä Oskar Wilho Louhivuori oli yksi Suomen itsenäisyyssenaatin jäsenistä.

Verneri Louhivuori vaikutti elämänsä aikana monella sektorilla. Hän mm. oli perustamassa Suomen ensimmäistä sotilaskotia ja Lehtisaaren nuorisokotia.

Pöpö kuoli 27.11.1980 Helsingissä. Verneri Louhivuoren partionimi oli alkujaan Pöpö. Kun hänen mukaansa nimettiin louhisudensolki,tuli louhisudesta hänelle uusi kutsuma nimi joka on vakiintunut uusien partiolaisten keskuudessa.

Tehtävät

• 1917 -1919: Suomen Partioliitto - finlands scoutförbund:n ensimmäinen presidentti
• 1918: HNMKY:n pääsihteeri
• 1920 Suomen Partioliiton puheenjohtaja
• 1921-1941 Suomen Partioliiton puheenjohtaja
• 1922-1941 Suomalaisen Partiopoikaliiton puheenjohtaja
• 1941-1957 Suomen partiopoikajärjestön:n puheenjohtaja

Kunnianosoitukset

• 1926 Hopeasusi nro. 1
• 1940 Kultajoutsen, Partiotyttöjen korkein mitali. "Louhisusi" oli yksi kolmesta miehestä, jolle se myönnettiin.
• 1947 Suurmänkijä nro 7. Louhivuori on ainoa tämän arvonimen saaja, joka ei kuulunut Metsänkävijä-lippukuntaan.
• 1963 Rautainen karhunkäpälä nro 32
• 1968 Suomen Pyhän Yrjänän Killan (SPYK) ensimmäinen kunniajäsen
• Suomen Partiopoikajärjestön kunniajäsen
• Suomen Partiomuseoyhdistyksen kunniajäsen

• 1966 Suomen Partiolaiset ottavat käyttöön "Louhisuden" nimeä kantavan ansiomerkin, "Louhisuden Soljen". Solki voidaan luovuttaa ansioituneelle vartion- tai venekunnan johtajalle. Merkki julkaistiin Louhisuden 80-vuotissyntymäpäiväjuhlan kunniaksi 31.5.1966.

Louhisuden merkit ovat nykyään osa Suomen Partiomuseon kokoelmia.

Julkaisut

Verneri Louhivuori kirjoitti teoksia paitsi omalla nimellään, myös nimimerkeillä "Antti-setä", "Mikonpoika" ja "Seppä".

• Kirja: Neljännesvuosisataa nuorisotyötä. Helsinki 1915. NMKY- ja NKY-liitto, HNMKY.
• Kirja: Pyhillä partioilla. Suomen nuorelle partioväelle. Helsinki 1918. Karisto.
• Kirja: Hiiriläisten perhe. Karamelluriuksen ja Pulluriuksen ja muiden hiirenpoikasten vaiheista. Pikku pojille ja tyttösille kertonut Antti-setä.. Helsinki 1928. Otava.
• Kirja: Pyhiä seikkailuja. Varhaisnuorisolle. Helsinki 1931. Otava.
• Kirja: Rehti mies eli Jussi Variksen seikkailuja Suomessa ja Venäjällä. Porvoo 1933. WSOY. (*) ⁽¹
• Kirja: Urkkijat kintereillä. Jussi Variksen seikkailuja Suomessa ja Venäjällä. II. Porvoo 1934. WS. (*) ⁽¹
• Kirja: Samppa ja me. Koululaiskertomus routavuosilta. Porvoo 1936. WSOY. (*) ⁽¹
• Kirja: "- niinkuin mekin annamme anteeksi". Pienoisromaani vuosisadan vaihteen ajoilta. Helsinki 1955. Kirjapaja.
• Suomennos: Ricard, Olfert: Nuoruus : Ajatuksia ja mietteitä 14- vuotisen nuorisotyön tuloksena. Porvoo 1921. WSOY

Louhivuori on kirjoittanut tietokirjallisuutta, lehtiartikkeleita ja tehnyt suomennoksia.

(Osa hänen kirjoittamistaan kirjoista määrättiin sodan jälkeen poistettavaksi kirjastoista 'Neuvostoliitolle vihamielisinä'. Nämä teokset on merkitty tähdellä (*).)

Lähteet

• www- sivu http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/lei_lo/louhivuori_verneri/ (tilanne 18.4.2006)
• www- sivu http://www.spyp.fi/Historia.htm (tilanne 18.4.2006)
• 1) www- sivu http://www.jyu.fi/library/julkaisut/kielletyt_kirjat/diss44-6.pdf (tilanne 8.7.2006)