Ero sivun ”Verneri Louhivuori” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (louhisuden solki tarkennus)
Ei muokkausyhteenvetoa
(45 välissä olevaa versiota 16 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{| align="right" style="background-color: #EAEAEA; border: 1px solid #9999FF; width: 20%; margin: 1em;"
{{henkilö
|-
|etunimi=Verneri
| colspan="2"  style="background-color: #CCCCFF; padding: 0.2em; font-size: 130%; " | '''Verneri '''Louhisusi, Pöpö''' Louhivuori'''
|partionimi=Louhisusi, Pöpö
|-
|sukunimi=Louhivuori
| colspan="2" | s. 31.5.1886 - k. 27.11.1980
|syntyi=1886
|-
|syntyi_pvm=31. toukokuuta
<!-- | colspan="2" style="border-bottom: 1px solid #9999FF; font-weight: bold;" | Lippukunnat
|syntyi_paikka=
|-
|kuoli=1980
| [[Lippukunta 1]] (1910-1974)
|kuoli_pvm=27. marraskuuta
|-
|kuoli_paikka=
| [[Lippukunta 2]] (1974-1984)
|lippukunnat=Helsingin NMKY:n lippukunta
|-
|tehtävät=Suomen Partioliitto - Finlands Scoutförbund:n ensimmäinen presidentti ([[1917]] - [[1919]])<br />HNMKY:n pääsihteeri ([[1918]])<br />Suomen Partioliiton puheenjohtaja ([[1921]] - [[1941]])<br />Suomen Partiopoikajärjestön ylijohtaja ([[1941]]–[[1957]])
| colspan="2" style="border-bottom: 1px solid #9999FF; font-weight: bold;" | Tärkeimmät tehtävät
|kuva=[[Kuva:Verneri Louhivuori.png|center|150px]]
|-
}}
| [[Viiden tähden kenraali]] (1910-1974)
[[Kuva:Kyösti_kallio_paraati.png|thumb|200px|Tasavallan presidentti Kyösti Kallio ottamassa vastaan partioparaatia Helsingissä. Mukana seurueessa on ainakin partioylijohtaja Louhivuori (kolmas vasemmalta).]]
|-
Rovasti Antti Niilo '''Verneri '' "Louhisusi" '' Louhivuori''' (vuoteen 1905 Lohtander) oli legendaarinen partiohahmo. Hänen voitaneen sanoa olleen ensimmäisiä partiosta kiinnostuneita suomalaisia. Myöhempien ansioidensa tukemana hän on noussut partioliikkeen isäksi Suomessa. Louhivuorta on kutsuttu jopa "Suomen Baden-Powelliksi".
| [[A.P.I.N.A]] (1969)
|-
| colspan="2" style="border-bottom: 1px solid #9999FF; font-weight: bold;" | Kuva
|-
| [[Kuva:Mallikuva.gif]] -->
|}


Rovasti Antti Niilo '''Verneri '' 'Louhisusi' '' Louhivuori'''  (vuoteen 1905 'Lohtander') oli legendaarinen partiohahmo. Häntä voitaneen sanoa yhdeksi ensimmäiseksi partiosta kiinnostuneeksi suomalaiseksi. Myöhempien ansioidensa tukemana hän on noussut partioliikkeen isäksi Suomessa. Isohukkaa on kutsuttu jopa 'Suomen Baden-Powelliksi'.
Verneri Louhivuoren partionimi oli alkujaan ''Pöpö''. ''Louhisusi''- nimi vakiintui sen jälkeen, kun hän oli vuonna [[1926]] saanut [[SPJ]]:n uuden [[Hopeasusi]]- kunniamerkin.


Hän syntyi 31.5.1886 Kuopion maalaiskunnassa sahanhoitaja Mikael ''Lohtanderin'' ja käsityönopettaja Anna Karoliina ''Savolaisen'' lapsena. Louhivuori tuli ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta 1904 ja suoritti teologian lopputukinnon Helsingin yliopistossa 1908. Valmistumisensa jälkeen hän toimi Kuopion maalaiskunnassa ja Varkaudessa. Avioliiton Louhivuori solmi vuonna 1917 Ilta Maria ''Mustalan'' kanssa.
Verneri Louhivuori vaikutti elämänsä aikana monella sektorilla. Hän mm. oli perustamassa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Rannikkosotilaskoti Suomen ensimmäistä sotilaskotia] ja [http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/cgi-bin/ystk/tyomuodot_lehtisaaren.cfm?idseurakunta=41 Lehtisaaren nuorisokotia].


Vernerin perheestä mainittakoon vielä se, että hänen veljensä Oskar Wilho Louhivuori oli yksi Suomen itsenäisyyssenaatin jäsenistä.
Louhisusi kuoli [[27. marraskuuta|27.11.]][[1980]] Helsingissä.


Verneri Louhivuori vaikutti elämänsä aikana monella sektorilla. Hän mm. oli perustamassa [[http://fi.wikipedia.org/wiki/Rannikkosotilaskoti Suomen ensimmäistä sotilaskotia]] ja [[http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/cgi-bin/ystk/tyomuodot_lehtisaaren.cfm?idseurakunta=41 Lehtisaaren nuorisokotia]].


Isohukka kuoli 27.11.1980 Helsingissä.
==Yksityiselämä==
Louhisusi syntyi [[31. toukokuuta|31.5.]][[1886]] Kuopion maalaiskunnassa sahanhoitaja Mikael ''Lohtanderin'' ja käsityönopettaja Anna Karoliina ''Savolaisen'' lapsena. Louhivuori tuli ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta [[1904]] ja suoritti teologian loppututkinnon Helsingin yliopistossa 1908. Valmistumisensa jälkeen hän toimi Kuopion maalaiskunnassa ja Varkaudessa. Avioliiton Louhivuori solmi vuonna [[1917]] Ilta Maria ''Mustalan'' kanssa.
 
Vernerin poika, '''Matti Louhivuori''', oli aikanaan suosittu iskelmälaulaja<ref>https://www.geni.com/people/Matti-Louhivuori/6000000029050555119</ref>. Toinen poika oli viulisti '''Heikki Louhivuori'''<ref>https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Louhivuori</ref>.<br>
Vernerin veli '''Oskar Wilho Louhivuori''' oli puolestaan yksi Suomen itsenäisyyssenaatin jäsenistä<ref>https://fi.wikipedia.org/wiki/O._W._Louhivuori</ref>.<br>
Louhisuden pojanpoikia ovat entisen pääministeri '''Mari Kiviniemen''' puoliso '''Juha Louhivuori'''<ref>http://arkisto.partio.fi/kilke2010/uutiset/2010/08/03/paaministeri-kannustaa-vaikuttamaan.html</ref> sekä pastori, arkeologi '''Mikko Louhivuori'''<ref>https://www.geni.com/people/Mikko-Louhivuori/6000000047638655091</ref>.


== Tehtävät ==
== Tehtävät ==
* 1917: [[Suomen Partioliitto|Suomen Partioliiton]] ensimmäinen presidentti
* [[1917]]–[[1919]] [[Suomen Partioliitto - Finlands Scoutförbund]]:n ensimmäinen presidentti
* 1918: HNMKY:n pääsihteeri
* [[1918]] HNMKY:n pääsihteeri
* [[1920]] [[Suomen Partioliitto|Suomen Partioliiton]] ylijohtaja
* [[1921]]–[[1941]] [[Suomen Partioliitto|Suomen Partioliiton]] ylijohtaja
* [[1922]]–[[1941]] [[Suomalainen Partiopoikaliitto|Suomalaisen Partiopoikaliiton]] puheenjohtaja
* [[1941]]–[[1957]] [[Suomen Partiopoikajärjestö]]n ylijohtaja


== Kunnianosoitukset ==
== Kunnianosoitukset ==
* 1926 [[Hopeasusi]] nro. 1
* [[1926]] [[Hopeasusi]] nro. 1
* 1940 [[Kultajoutsen]], Partiotyttöjen korkein mitali. "Louhisusi" oli yksi kolmesta miehestä, jolle se myönnettiin.
* [[Hopeasusi|Englantilainen hopeasusi]]
* 1947 [[Suurmänkijä]] nro 7. Louhivuori oli ensimmäinen (kenties jopa ainoa) tämän arvonimen saaja, joka ei kuulunut Metsänkävijä- lippukuntaan.
* [[1940]] [[Kultajoutsen]], Partiotyttöjen korkein mitali. "Louhisusi" oli yksi kolmesta miehestä, jolle se myönnettiin.
* 1963 [[Rautainen karhunkäpälä]] nro 32
* [[1947]] [[Suurmänkijä]] nro 7. Louhivuori on ainoa tämän arvonimen saaja, joka ei kuulunut Metsänkävijä-lippukuntaan.
* 1968 [[Suomen Pyhän Yrjänän Kilta|Suomen Pyhän Yrjänän Killan]] (SPYK) ensimmäinen kunniajäsen
* [[1963]] [[Rautainen karhunkäpälä]] nro 32
* Suomen Partiopoikajärjestön kunniajäsen
* Helsingin Partiopoikapiirin kultainen ansiomerkki
* Suomen Partiomuseoyhdistyksen kunniajäsen
* I-lk:n Mannerhein solki
* Suomen Vapaa Partioryhmän kultainen kiitollisuudenmerkki
* [[1968]] [[Pyhän Yrjänän Partiokilta|Suomen Pyhän Yrjänän Killan]] (SPYK) ensimmäinen [[kunniajäsen]]
* Suomen Partiopoikajärjestön [[Kunniajäsenet|kunniajäsen]]
* Suomen Partiotyttöjärjestön [[Kunniajäsenet|kunniajäsen]]
* [[Helsingin Partiopoikapiiri]]n kunniajäsen
* [[Suomen Partiomuseoyhdistys|Suomen Partiomuseoyhdistyksen]] [[kunniajäsen]]
* Hämeen Partiopoikapiirin Pienoislippu
* Ruotsin Partiolaisten kiitollisuudenmerkki
* Tanskan Partiolaisten kiitollisuudenmerkki
* Eestin Partiolaisten kiitollisuudenmerkki
* Unkarin Partiolaisten kiitollisuudenmerkki
* Saksan Partiolaisten kiitollisuudenmerkki


* 1966 [[Suomen Partiolaiset|Suomen Partiolaisilla]] ottavat käyttöön "Louhisuden" nimeä kantavan ansiomerkki, "[[Louhisuden solki|Louhisuden Solki]]". Solki voidaan luovuttaa ansioituneelle vartion- tai venekunnan johtajalle. Merkki julkaistiin Louhisuden 80-vuotissyntymäpäiväjuhlan kunniaksi 31.5.1966.
* [[1966]] Otettiin käyttöön "Louhisuden" nimeä kantava ansiomerkki [[Louhisuden solki|Louhisuden solki]]. Solki voidaan luovuttaa ansioituneelle vartion- tai venekunnanjohtajalle. Merkki julkaistiin Louhisuden 80-vuotissyntymäpäiväjuhlan kunniaksi 31.5.1966.
 
Louhisuden merkit ovat nykyään osa [[Suomen Partiomuseo]]n kokoelmia.


== Julkaisut ==
== Julkaisut ==
Rivi 51: Rivi 67:
* Kirja: ''Neljännesvuosisataa nuorisotyötä.'' Helsinki 1915. NMKY- ja NKY-liitto, HNMKY.
* Kirja: ''Neljännesvuosisataa nuorisotyötä.'' Helsinki 1915. NMKY- ja NKY-liitto, HNMKY.
* Kirja: '' Pyhillä partioilla. Suomen nuorelle partioväelle.'' Helsinki 1918. Karisto.
* Kirja: '' Pyhillä partioilla. Suomen nuorelle partioväelle.'' Helsinki 1918. Karisto.
* Kirja: '' Nuorena ja naimatonna: nuori mies ja nuori nainen rakkauselämän kehittyessä.'' Jyväskylä 1920. Gummerus.
* Kirja: ''Hiiriläisten perhe. Karamelluriuksen ja Pulluriuksen ja muiden hiirenpoikasten vaiheista. Pikku pojille ja tyttösille kertonut Antti-setä.''. Helsinki 1928. Otava.
* Kirja: ''Hiiriläisten perhe. Karamelluriuksen ja Pulluriuksen ja muiden hiirenpoikasten vaiheista. Pikku pojille ja tyttösille kertonut Antti-setä.''. Helsinki 1928. Otava.
* Kirja: ''Pyhiä seikkailuja. Varhaisnuorisolle.'' Helsinki 1931. Otava.
* Kirja: ''Pyhiä seikkailuja. Varhaisnuorisolle.'' Helsinki 1931. Otava.
* Kirja: ''Rehti mies eli Jussi Variksen seikkailuja Suomessa ja Venäjällä.'' Porvoo 1933. WSOY.  
* Kirja: ''Rehti mies eli Jussi Variksen seikkailuja Suomessa ja Venäjällä.'' Porvoo 1933. WSOY. (*) <sup>(1</sup>
* Kirja: ''Urkkijat kintereillä. Jussi Variksen seikkailuja Suomessa ja Venäjällä. II.'' Porvoo 1934. WS.
* Kirja: ''Urkkijat kintereillä. Jussi Variksen seikkailuja Suomessa ja Venäjällä. II.'' Porvoo 1934. WS. (*) <sup>(1</sup>
* Kirja: ''Samppa ja me. Koululaiskertomus routavuosilta.'' Porvoo 1936. WSOY.
* Kirja: '' Kun sinä tulet partiolaiseksi'' Helsinki 1934. Kustannusoy Partio.
* Kirja: ''Samppa ja me. Koululaiskertomus routavuosilta.'' Porvoo 1936. WSOY. (*) <sup>(1</sup>
* Kirja: ''"- niinkuin mekin annamme anteeksi". Pienoisromaani vuosisadan vaihteen ajoilta.'' Helsinki 1955. Kirjapaja.
* Kirja: ''"- niinkuin mekin annamme anteeksi". Pienoisromaani vuosisadan vaihteen ajoilta.'' Helsinki 1955. Kirjapaja.
* Suomennos: Ricard, Olfert: ''Nuoruus : Ajatuksia ja mietteitä 14- vuotisen nuorisotyön tuloksena.'' Porvoo 1921. WSOY


Louhivuori on kirjoittanut myös tietokirjallisuutta, lehtiartikkeleita ja suomennoksia.
Louhivuori on kirjoittanut tietokirjallisuutta, lehtiartikkeleita ja tehnyt suomennoksia.  
 
(Osa hänen kirjoittamistaan kirjoista määrättiin sodan jälkeen poistettavaksi kirjastoista "Neuvostoliitolle vihamielisinä". Nämä teokset on merkitty tähdellä (*).)


<!--
<!--
Rivi 72: Rivi 93:
Partionimi sanoi, että .. jolloin...
Partionimi sanoi, että .. jolloin...
-->
-->
== Lähteet ==
== Lähteet ==
* www- sivu http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/lei_lo/louhivuori_verneri/ (tilanne 18.4.2006)
* www- sivu http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/lei_lo/louhivuori_verneri/ (tilanne 18.4.2006)
* www- sivu http://www.spyp.fi/Historia.htm (tilanne 18.4.2006)
* www- sivu http://www.spyp.fi/Historia.htm (tilanne 18.4.2006)
* 1) www- sivu http://www.jyu.fi/library/julkaisut/kielletyt_kirjat/diss44-6.pdf (tilanne 8.7.2006)
{{edeltäjä-seuraaja
| logo =
| edeltäjä = pestin ensimmäinen hoitaja
| titteli = [[Suomen Partiopoikajärjestön ylijohtaja]]
| kommentti = [[1941]]-[[1957]]
| seuraaja = [[Sven Donner]]
}}
[[Luokka:Suomen Partiopoikajärjestön ylijohtajat]]




{{Malline:Suomen Partiolaisten kunniajäsenet}}


[[Luokka: Henkilöt]]
[[Luokka:Hopeasuden saaneet]]
[[Luokka:Hopeajoutsenen saaneet]]

Versio 17. toukokuuta 2020 kello 22.04

Verneri "Louhisusi, Pöpö" Louhivuori
S. 31. toukokuuta 1886
K. 27. marraskuuta 1980
Lippukunnat
Helsingin NMKY:n lippukunta
Tärkeimmät tehtävät
Suomen Partioliitto - Finlands Scoutförbund:n ensimmäinen presidentti (1917 - 1919)
HNMKY:n pääsihteeri (1918)
Suomen Partioliiton puheenjohtaja (1921 - 1941)
Suomen Partiopoikajärjestön ylijohtaja (19411957)
Kuva
Verneri Louhivuori.png
Tasavallan presidentti Kyösti Kallio ottamassa vastaan partioparaatia Helsingissä. Mukana seurueessa on ainakin partioylijohtaja Louhivuori (kolmas vasemmalta).

Rovasti Antti Niilo Verneri "Louhisusi" Louhivuori (vuoteen 1905 Lohtander) oli legendaarinen partiohahmo. Hänen voitaneen sanoa olleen ensimmäisiä partiosta kiinnostuneita suomalaisia. Myöhempien ansioidensa tukemana hän on noussut partioliikkeen isäksi Suomessa. Louhivuorta on kutsuttu jopa "Suomen Baden-Powelliksi".

Verneri Louhivuoren partionimi oli alkujaan Pöpö. Louhisusi- nimi vakiintui sen jälkeen, kun hän oli vuonna 1926 saanut SPJ:n uuden Hopeasusi- kunniamerkin.

Verneri Louhivuori vaikutti elämänsä aikana monella sektorilla. Hän mm. oli perustamassa Suomen ensimmäistä sotilaskotia ja Lehtisaaren nuorisokotia.

Louhisusi kuoli 27.11.1980 Helsingissä.


Yksityiselämä

Louhisusi syntyi 31.5.1886 Kuopion maalaiskunnassa sahanhoitaja Mikael Lohtanderin ja käsityönopettaja Anna Karoliina Savolaisen lapsena. Louhivuori tuli ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta 1904 ja suoritti teologian loppututkinnon Helsingin yliopistossa 1908. Valmistumisensa jälkeen hän toimi Kuopion maalaiskunnassa ja Varkaudessa. Avioliiton Louhivuori solmi vuonna 1917 Ilta Maria Mustalan kanssa.

Vernerin poika, Matti Louhivuori, oli aikanaan suosittu iskelmälaulaja[1]. Toinen poika oli viulisti Heikki Louhivuori[2].
Vernerin veli Oskar Wilho Louhivuori oli puolestaan yksi Suomen itsenäisyyssenaatin jäsenistä[3].
Louhisuden pojanpoikia ovat entisen pääministeri Mari Kiviniemen puoliso Juha Louhivuori[4] sekä pastori, arkeologi Mikko Louhivuori[5].

Tehtävät

Kunnianosoitukset

  • 1966 Otettiin käyttöön "Louhisuden" nimeä kantava ansiomerkki Louhisuden solki. Solki voidaan luovuttaa ansioituneelle vartion- tai venekunnanjohtajalle. Merkki julkaistiin Louhisuden 80-vuotissyntymäpäiväjuhlan kunniaksi 31.5.1966.

Louhisuden merkit ovat nykyään osa Suomen Partiomuseon kokoelmia.

Julkaisut

Verneri Louhivuori kirjoitti teoksia paitsi omalla nimellään, myös nimimerkeillä "Antti-setä", "Mikonpoika" ja "Seppä".

  • Kirja: Neljännesvuosisataa nuorisotyötä. Helsinki 1915. NMKY- ja NKY-liitto, HNMKY.
  • Kirja: Pyhillä partioilla. Suomen nuorelle partioväelle. Helsinki 1918. Karisto.
  • Kirja: Nuorena ja naimatonna: nuori mies ja nuori nainen rakkauselämän kehittyessä. Jyväskylä 1920. Gummerus.
  • Kirja: Hiiriläisten perhe. Karamelluriuksen ja Pulluriuksen ja muiden hiirenpoikasten vaiheista. Pikku pojille ja tyttösille kertonut Antti-setä.. Helsinki 1928. Otava.
  • Kirja: Pyhiä seikkailuja. Varhaisnuorisolle. Helsinki 1931. Otava.
  • Kirja: Rehti mies eli Jussi Variksen seikkailuja Suomessa ja Venäjällä. Porvoo 1933. WSOY. (*) (1
  • Kirja: Urkkijat kintereillä. Jussi Variksen seikkailuja Suomessa ja Venäjällä. II. Porvoo 1934. WS. (*) (1
  • Kirja: Kun sinä tulet partiolaiseksi Helsinki 1934. Kustannusoy Partio.
  • Kirja: Samppa ja me. Koululaiskertomus routavuosilta. Porvoo 1936. WSOY. (*) (1
  • Kirja: "- niinkuin mekin annamme anteeksi". Pienoisromaani vuosisadan vaihteen ajoilta. Helsinki 1955. Kirjapaja.
  • Suomennos: Ricard, Olfert: Nuoruus : Ajatuksia ja mietteitä 14- vuotisen nuorisotyön tuloksena. Porvoo 1921. WSOY

Louhivuori on kirjoittanut tietokirjallisuutta, lehtiartikkeleita ja tehnyt suomennoksia.

(Osa hänen kirjoittamistaan kirjoista määrättiin sodan jälkeen poistettavaksi kirjastoista "Neuvostoliitolle vihamielisinä". Nämä teokset on merkitty tähdellä (*).)

Lähteet

Edeltäjä:
pestin ensimmäinen hoitaja
Seuraaja:
Sven Donner