Verneri Louhivuori

PartioWikistä
Versio hetkellä 19. huhtikuuta 2006 kello 00.29 – tehnyt Aake (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Verneri Louhisusi, Pöpö Louhivuori
s. 31.5.1886 - k. 27.11.1980

Rovasti Antti Niilo Verneri 'Louhisusi' Louhivuori (vuoteen 1905 'Lohtander') oli legendaarinen partiohahmo. Häntä voitaneen sanoa yhdeksi ensimmäiseksi partiosta kiinnostuneeksi suomalaiseksi. Myöhempien ansioidensa tukemana hän on noussut partioliikkeen isäksi Suomessa. Isohukkaa on kutsuttu jopa 'Suomen Baden-Powelliksi'.

Hän syntyi 31.5.1886 Kuopion maalaiskunnassa sahanhoitaja Mikael Lohtanderin ja käsityönopettaja Anna Karoliina Savolaisen lapsena. Louhivuori tuli ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta 1904 ja suoritti teologian lopputukinnon Helsingin yliopistossa 1908. Valmistumisensa jälkeen hän toimi Kuopion maalaiskunnassa ja Varkaudessa. Avioliiton Louhivuori solmi vuonna 1917 Ilta Maria Mustalan kanssa.

Vernerin perheestä mainittakoon vielä se, että hänen veljensä Oskar Wilho Louhivuori oli yksi Suomen itsenäisyyssenaatin jäsenistä.

Verneri Louhivuori vaikutti elämänsä aikana monella sektorilla. Hän mm. oli perustamassa [Suomen ensimmäistä sotilaskotia] ja [Lehtisaaren nuorisokotia].

Isohukka kuoli 27.11.1980 Helsingissä.

Tehtävät

Kunnianosoitukset

  • 1926 Hopeasusi nro. 1
  • 1940 Kultajoutsen, Partiotyttöjen korkein mitali. "Louhisusi" oli yksi kolmesta miehestä, jolle se myönnettiin.
  • 1947 Suurmänkijä nro 7. Louhivuori oli ensimmäinen (kenties jopa ainoa) tämän arvonimen saaja, joka ei kuulunut Metsänkävijä- lippukuntaan.
  • 1963 Rautainen karhunkäpälä nro 32
  • 1968 Suomen Pyhän Yrjänän Killan (SPYK) ensimmäinen kunniajäsen
  • Suomen Partiopoikajärjestön kunniajäsen
  • Suomen Partiomuseoyhdistyksen kunniajäsen

Suomen Partiolaisilla on "Louhisuden" nimeä kantava ansiomerkki, "Louhisuden Solki". Solki voidaan luovuttaa ansioituneelle vartion- tai venekunnan johtajalle.

Julkaisut

Verneri Louhivuori kirjoitti teoksia paitsi omalla nimellään, myös nimimerkeillä "Antti-setä", "Mikonpoika" ja "Seppä".

  • Kirja: Neljännesvuosisataa nuorisotyötä. Helsinki 1915. NMKY- ja NKY-liitto, HNMKY.
  • Kirja: Pyhillä partioilla. Suomen nuorelle partioväelle. Helsinki 1918. Karisto.
  • Kirja: Hiiriläisten perhe. Karamelluriuksen ja Pulluriuksen ja muiden hiirenpoikasten vaiheista. Pikku pojille ja tyttösille kertonut Antti-setä.. Helsinki 1928. Otava.
  • Kirja: Pyhiä seikkailuja. Varhaisnuorisolle. Helsinki 1931. Otava.
  • Kirja: Rehti mies eli Jussi Variksen seikkailuja Suomessa ja Venäjällä. Porvoo 1933. WSOY.
  • Kirja: Urkkijat kintereillä. Jussi Variksen seikkailuja Suomessa ja Venäjällä. II. Porvoo 1934. WS.
  • Kirja: Samppa ja me. Koululaiskertomus routavuosilta. Porvoo 1936. WSOY.
  • Kirja: "- niinkuin mekin annamme anteeksi". Pienoisromaani vuosisadan vaihteen ajoilta. Helsinki 1955. Kirjapaja.

Louhivuori on kirjoittanut myös tietokirjallisuutta, lehtiartikkeleita ja suomennoksia.


Lähteet