Verneri Louhivuori

PartioWikistä
Versio hetkellä 8. heinäkuuta 2006 kello 10.37 – tehnyt Aake (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Verneri "Louhisusi", "Pöpö" Louhivuori
s. 31.5.1886 - k. 27.11.1980
Verneri Louhivuori.png
Tasavallan presidentti Kyösti Kallio ottamassa vastaan partioparaatia Helsingissä. Mukana seurueessa on ainakin partioylijohtaja Louhivuori (kolmas vasemmalta).

Rovasti Antti Niilo Verneri 'Louhisusi' Louhivuori (vuoteen 1905 Lohtander) oli legendaarinen partiohahmo. Hänen voitaneen sanoa olleen ensimmäisiä partiosta kiinnostuneita suomalaisia. Myöhempien ansioidensa tukemana hän on noussut partioliikkeen isäksi Suomessa. Louhivuorta on kutsuttu jopa 'Suomen Baden-Powelliksi'.

Hän syntyi 31.5.1886 Kuopion maalaiskunnassa sahanhoitaja Mikael Lohtanderin ja käsityönopettaja Anna Karoliina Savolaisen lapsena. Louhivuori tuli ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta 1904 ja suoritti teologian lopputukinnon Helsingin yliopistossa 1908. Valmistumisensa jälkeen hän toimi Kuopion maalaiskunnassa ja Varkaudessa. Avioliiton Louhivuori solmi vuonna 1917 Ilta Maria Mustalan kanssa.

Vernerin perheestä mainittakoon vielä se, että hänen veljensä Oskar Wilho Louhivuori oli yksi Suomen itsenäisyyssenaatin jäsenistä.

Verneri Louhivuori vaikutti elämänsä aikana monella sektorilla. Hän mm. oli perustamassa Suomen ensimmäistä sotilaskotia ja Lehtisaaren nuorisokotia.

Louhisusi kuoli 27.11.1980 Helsingissä.

Tehtävät

Kunnianosoitukset

  • 1966 Suomen Partiolaiset ottavat käyttöön "Louhisuden" nimeä kantavan ansiomerkin, "Louhisuden Soljen". Solki voidaan luovuttaa ansioituneelle vartion- tai venekunnan johtajalle. Merkki julkaistiin Louhisuden 80-vuotissyntymäpäiväjuhlan kunniaksi 31.5.1966.

Julkaisut

Verneri Louhivuori kirjoitti teoksia paitsi omalla nimellään, myös nimimerkeillä "Antti-setä", "Mikonpoika" ja "Seppä".

  • Kirja: Neljännesvuosisataa nuorisotyötä. Helsinki 1915. NMKY- ja NKY-liitto, HNMKY.
  • Kirja: Pyhillä partioilla. Suomen nuorelle partioväelle. Helsinki 1918. Karisto.
  • Kirja: Hiiriläisten perhe. Karamelluriuksen ja Pulluriuksen ja muiden hiirenpoikasten vaiheista. Pikku pojille ja tyttösille kertonut Antti-setä.. Helsinki 1928. Otava.
  • Kirja: Pyhiä seikkailuja. Varhaisnuorisolle. Helsinki 1931. Otava.
  • Kirja: Rehti mies eli Jussi Variksen seikkailuja Suomessa ja Venäjällä. Porvoo 1933. WSOY.
  • Kirja: Urkkijat kintereillä. Jussi Variksen seikkailuja Suomessa ja Venäjällä. II. Porvoo 1934. WS.
  • Kirja: Samppa ja me. Koululaiskertomus routavuosilta. Porvoo 1936. WSOY.
  • Kirja: "- niinkuin mekin annamme anteeksi". Pienoisromaani vuosisadan vaihteen ajoilta. Helsinki 1955. Kirjapaja.

Louhivuori on kirjoittanut myös tietokirjallisuutta, lehtiartikkeleita ja suomennoksia.


Lähteet