Ero sivun ”William Hillcourt” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 17: Rivi 17:


[[1925]] Hän muutti Amerikan Yhdysvaltoihin ja pääsi työskentelemään Boy Scout of American toimistoon. Hänestä tulikin yksi Amerikan kuuluisimmista partiojohtajista. Hän vaikutti pitkään Boy scout of American toiminassa ja kehitti muunmuassa amerikkalaisen [[Gilwell-kurssi]]n. Lisäksi hän kiersi ulkomailla kouluttamassa partiolaisia.
[[1925]] Hän muutti Amerikan Yhdysvaltoihin ja pääsi työskentelemään Boy Scout of American toimistoon. Hänestä tulikin yksi Amerikan kuuluisimmista partiojohtajista. Hän vaikutti pitkään Boy scout of American toiminassa ja kehitti muunmuassa amerikkalaisen [[Gilwell-kurssi]]n. Lisäksi hän kiersi ulkomailla kouluttamassa partiolaisia.
Hän on myös [[Partiopojan kirja|''Scouting for Boys, World Brotherhood Edition'', eli suomalaisittain ''Partiopojan kirjan, Partioveljeyden laitos]]'' idean takana. Myöhemmin hän kirjoitti myös [[Olave Baden-Powell|Lady Olaven]] kanssa [[B-P]]:n elämäkertakirjan ''[[Sankarin kaksi elämää]]''.


==Julkaisut==
==Julkaisut==

Versio 10. joulukuuta 2006 kello 23.31

William "Green Bar Bill" Hillcourt
s. 6.8.1900 - k. 9.11.1992
Tärkeimmät tehtävät
Ulkomailla kuuluisin yhdysvaltalainen partiojohtaja
Kuva
Hillcourt and Baden-Powell.jpg

William Hillcourt syntyi vuonna 1900 Tanskassa. Kun hän oli 10 vuotias, hän sai veljeltään lahjaksi kirjan Scouting for Boys (Partiopojan kirja). Tästä teoksesta syttyi hänen partiokipinänsä. Maailmanjamboreella 1920 hän tapasi ensimmäisen kerran suuren esikuvansa, B-P:n.

1925 Hän muutti Amerikan Yhdysvaltoihin ja pääsi työskentelemään Boy Scout of American toimistoon. Hänestä tulikin yksi Amerikan kuuluisimmista partiojohtajista. Hän vaikutti pitkään Boy scout of American toiminassa ja kehitti muunmuassa amerikkalaisen Gilwell-kurssin. Lisäksi hän kiersi ulkomailla kouluttamassa partiolaisia.

Hän on myös Scouting for Boys, World Brotherhood Edition, eli suomalaisittain Partiopojan kirjan, Partioveljeyden laitos idean takana. Myöhemmin hän kirjoitti myös Lady Olaven kanssa B-P:n elämäkertakirjan Sankarin kaksi elämää.

Julkaisut