Ero sivun ”Yhdistyksen kokous” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(sääntölinkki pois)
(kokousmäärät)
(7 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Yhdistyksen virallinen kokous eli vuosikokous on yhdistyksen korkein päättävä elin.
[[Rekisteröity yhdistys]] pitää säännöllisesti '''yhdistyksen kokouksen''', jota usein kutsutaan esimerkiksi vuosikokoukseksi, kevät- tai syyskokoukseksi tai yhdistyksen varsinaiseksi kokoukseksi. Yhdistyksen kokouksessa käsitellään kokouskutsussa määrätyt asiat. Säännöllisissä yhdistyksen kokouksissa (vuosi-, kevät- ja syyskokoukset) nämä ovat sääntömääräiset asiat sekä mahdolliset muut kokouskutsussa esitetyt asiat, ylimääräisissä yhdistyksen kokouksissa erikseen määritellyt asiat.


[[Rekisteröity yhdistys]] pitää vuosittain '''yhdistyksen kokouksen''', jota yleensä kutsutaan vuosikokoukseksi (jotkin yhdistykset käyttävät termiä "yhdistyksen varsinainen kokous"). [[Yhdistyslaki|Yhdistyslain]] mukaan vuosikokouksia on oltava vähintään yksi, mutta yhdistyksen sääntöjen mukaan vuosikokouksia voi olla myös kaksi eli ns. kevät- ja syyskokous. Tällöin kevätkokouksessa käsitellään edellisen vuoden [[toimintakertomus]], [[tilinpäätös]] ja myönnetään vastuuvapaus edelliselle hallitukselle. Syyskokouksessa valitaan seuraavan vuoden hallitus sekä vahvistetaan [[talousarvio]] sekä [[toimintasuunnitelma]].  
[[Yhdistyslaki|Yhdistyslain]] mukaan yhdistyksen kokouksia on oltava vähintään yksi, mutta säännöissä voidaan määrätä, että kokouksia on kaksi eli ns. kevät- ja syyskokous. Kahden kokouksen malli näyttäisi olevan ainakin partiolippukuntien keskuudessa suositumpi. Siinä kevätkokouksessa käsitellään yleensä edellisen vuoden [[toimintakertomus]], [[tilinpäätös]] ja myönnetään vastuuvapaus edelliselle hallitukselle. Syyskokouksessa puolestaan yleensä valitaan seuraavan vuoden hallitus sekä vahvistetaan [[talousarvio]] sekä [[toimintasuunnitelma]].  


Yhdistyksen [[hallitus]] tai sen jäsenet voivat vaatia myös ylimääräisen vuosikokouksen järjestämistä. Ylimääräisen vuosikokouksen järjestämiseksi edellytetään yleensä, että 10 % äänivaltaisista jäsenistä vaatii kokousta.
Yhdistyksen jäsenet voivat vaatia myös ylimääräisen yhdistyksen kokouksen järjestämistä erityisen asian käsittelyä varten. Ylimääräisen kokouksen järjestämiseksi vaaditaan yhdistyslain mukaan, että yksi kymmenesosa äänivaltaisista jäsenistä vaatii kokousta; tämä raja voi kuitenkin olla määrätty erikseen säännöissä muuksi.  


Yhdistyksen säännäissä määrätään yleensä sääntöjen muuttamisen tai yhdistyksen lakkauttamisen edellytyksistä. Vaatimuksena on yleensä, että asiaa kannattaa 3/4 annetuista äänistä yhdessä yhdistyksen kokouksessa tai kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa. Jos asiasta ei ole mainintaa säännöissä, noudatetaan yhdistyslain 27 § (3/4 äänistä yhdessä kokouksessa).
Yhdistyksen säännöissä määrätään yleensä sääntöjen muuttamisen tai yhdistyksen lakkauttamisen edellytyksistä. Vaatimuksena on yleensä, että asiaa kannattaa 3/4 annetuista äänistä yhdessä yhdistyksen kokouksessa tai kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa. Jos asiasta ei ole mainintaa säännöissä, noudatetaan [https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L5P27 Yhdistyslain 27 §] (3/4 äänistä yhdessä kokouksessa).


===Esimerkki yksikokouksisen yhdistyksen vuosikokouksen esityslistasta===
== Yhdistyksen kokouksen koolle kutsuminen ==
 
Yhdistyksen hallitus vastaa sekä sääntömääräisen että ylimääräisen kokouksen koolle kutsumisesta. Mikäli hallitus ei huolehdi velvoitteeestaan kutsua yhdistyksen kokous koolle, voi yhdistyksen jäsen vaatia Aluehallintovirastoa oikeuttamaan hakijan kutsumaan kokouksen koolle yhdistyksen kustannuksella tai velvoittamaan yhdistyksen hallitus kutsumaan kokous koolle sakon uhalla.
 
Yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle sääntöjen määräämällä tavalla. Yhdistyksen säännöistä riippuu, voidaanko kokouksissa päättää asioista, joita ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos säännöissä vaaditaan kaikkien asioiden sisällyttämistä kokouskutsuun, jäsenten tulee ilmoittaa hallitukselle asiat, jotka halutaan käsiteltäviksi kokouksessa. Tähän on todennäköisesti annettu säännöissä määräaika. Näillä vaatimuksilla pyritään varmistamaan, että kaikilla yhdistyksen jäsenillä on yhtäläinen mahdollisuus osallistua kokoukseen ja arvioida, käsitelläänkö kokouksessa sellaisia asioita jotka erityisesti vaikuttavat heihin.
 
Vaikka joidenkin yhdistysten yhdistyksen säännöt sallivat asioiden nostamisen käsiteltäväksi kokouksen aikana, [https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L5P24 yhdistyslain 24 §] vaatii, että kokouskutsussa on silti mainittava [https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L5P23 yhdistyslain 23. pykälässä] luetellut asiat
* sääntömuutos
* hallituksen kokoonpanon muuttaminen tai tilin/toiminnantarkastajan vaihtaminen kesken kauden
* tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen
* kiinteistön tai muun huomattavan omaisuuden luovutus
* äänestys- ja vaalijärjestys
* yhdistyksen purkaminen
sekä muut niihin verrattavat asiat, jotta niistä voidaan tehdä päätös kokouksessa. Tällaisena asiana yhdistyskirjallisuus pitää ainakin kiinteistön ostamista, huomattavan velan ottamista ja yhdistyksen jäsenen erottamista. Mikäli kokouksessa tehdään päätöksiä asioista, joita ei ole kokouskutsussa ilmoitettu, on syytä varmistaa että päätöksen tekeminen ei vaadi mainintaa kokouskutsussa. Yhdistyslain lisäksi tässä tapauksessa kannattaa tutustua mm. Yhdistysoikeus-teoksen 5. luvun Kokouskutsu-kohtaan.
 
== Esimerkki yksikokouksisen yhdistyksen vuosikokouksen esityslistasta ==


# Kokouksen avaus
# Kokouksen avaus
# Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
# Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkistajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
# Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkistajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
# Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
# Hyväksytään kokouksen työjärjestys
# Hyväksytään kokouksen työjärjestys
# Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
# Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
# Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
# Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle
# Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus
# Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus
# Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet
# Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet
# Valitaan tilintarkastaja ja hänelle yksi (1) varamies
# Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
# Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
# Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
 
== Esimerkki kaksikokouksisen yhdistyksen kokousten esityslistoista ==
 
=== Kevätkokous ===
 
# Kokouksen avaus
# Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
# Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkistajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
# Hyväksytään kokouksen työjärjestys
# Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
# Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä edellisen vuoden hallitukselle
# Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
 
=== Syyskokous ===
 
# Kokouksen avaus
# Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
# Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkistajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
# Hyväksytään kokouksen työjärjestys
# Vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus
# Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet seuraavaksi vuodeksi
# Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja seuraavaksi vuodeksi
# Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
 
== Lue lisää ==
 
* [[Säännöt]]
 
== Lähteet ==
 
* [https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503 Finlex: Yhdistyslaki]
* [https://www.avi.fi/web/avi/yhteison-kokouksen-koollekutsumisen-oikeuttaminen Aluehallintovirasto: Kokouksen koollekutsumisen oikeuttaminen]
* Heikki Halila ja Lauri Tarasti: Yhdistysoikeus. Alma Talent 2017. ISBN 9789521431500.


[[Luokka: Yhdistykset]]
[[Luokka: Yhdistykset]]

Versio 28. joulukuuta 2018 kello 15.07

Rekisteröity yhdistys pitää säännöllisesti yhdistyksen kokouksen, jota usein kutsutaan esimerkiksi vuosikokoukseksi, kevät- tai syyskokoukseksi tai yhdistyksen varsinaiseksi kokoukseksi. Yhdistyksen kokouksessa käsitellään kokouskutsussa määrätyt asiat. Säännöllisissä yhdistyksen kokouksissa (vuosi-, kevät- ja syyskokoukset) nämä ovat sääntömääräiset asiat sekä mahdolliset muut kokouskutsussa esitetyt asiat, ylimääräisissä yhdistyksen kokouksissa erikseen määritellyt asiat.

Yhdistyslain mukaan yhdistyksen kokouksia on oltava vähintään yksi, mutta säännöissä voidaan määrätä, että kokouksia on kaksi eli ns. kevät- ja syyskokous. Kahden kokouksen malli näyttäisi olevan ainakin partiolippukuntien keskuudessa suositumpi. Siinä kevätkokouksessa käsitellään yleensä edellisen vuoden toimintakertomus, tilinpäätös ja myönnetään vastuuvapaus edelliselle hallitukselle. Syyskokouksessa puolestaan yleensä valitaan seuraavan vuoden hallitus sekä vahvistetaan talousarvio sekä toimintasuunnitelma.

Yhdistyksen jäsenet voivat vaatia myös ylimääräisen yhdistyksen kokouksen järjestämistä erityisen asian käsittelyä varten. Ylimääräisen kokouksen järjestämiseksi vaaditaan yhdistyslain mukaan, että yksi kymmenesosa äänivaltaisista jäsenistä vaatii kokousta; tämä raja voi kuitenkin olla määrätty erikseen säännöissä muuksi.

Yhdistyksen säännöissä määrätään yleensä sääntöjen muuttamisen tai yhdistyksen lakkauttamisen edellytyksistä. Vaatimuksena on yleensä, että asiaa kannattaa 3/4 annetuista äänistä yhdessä yhdistyksen kokouksessa tai kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa. Jos asiasta ei ole mainintaa säännöissä, noudatetaan Yhdistyslain 27 § (3/4 äänistä yhdessä kokouksessa).

Yhdistyksen kokouksen koolle kutsuminen

Yhdistyksen hallitus vastaa sekä sääntömääräisen että ylimääräisen kokouksen koolle kutsumisesta. Mikäli hallitus ei huolehdi velvoitteeestaan kutsua yhdistyksen kokous koolle, voi yhdistyksen jäsen vaatia Aluehallintovirastoa oikeuttamaan hakijan kutsumaan kokouksen koolle yhdistyksen kustannuksella tai velvoittamaan yhdistyksen hallitus kutsumaan kokous koolle sakon uhalla.

Yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle sääntöjen määräämällä tavalla. Yhdistyksen säännöistä riippuu, voidaanko kokouksissa päättää asioista, joita ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos säännöissä vaaditaan kaikkien asioiden sisällyttämistä kokouskutsuun, jäsenten tulee ilmoittaa hallitukselle asiat, jotka halutaan käsiteltäviksi kokouksessa. Tähän on todennäköisesti annettu säännöissä määräaika. Näillä vaatimuksilla pyritään varmistamaan, että kaikilla yhdistyksen jäsenillä on yhtäläinen mahdollisuus osallistua kokoukseen ja arvioida, käsitelläänkö kokouksessa sellaisia asioita jotka erityisesti vaikuttavat heihin.

Vaikka joidenkin yhdistysten yhdistyksen säännöt sallivat asioiden nostamisen käsiteltäväksi kokouksen aikana, yhdistyslain 24 § vaatii, että kokouskutsussa on silti mainittava yhdistyslain 23. pykälässä luetellut asiat

  • sääntömuutos
  • hallituksen kokoonpanon muuttaminen tai tilin/toiminnantarkastajan vaihtaminen kesken kauden
  • tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen
  • kiinteistön tai muun huomattavan omaisuuden luovutus
  • äänestys- ja vaalijärjestys
  • yhdistyksen purkaminen

sekä muut niihin verrattavat asiat, jotta niistä voidaan tehdä päätös kokouksessa. Tällaisena asiana yhdistyskirjallisuus pitää ainakin kiinteistön ostamista, huomattavan velan ottamista ja yhdistyksen jäsenen erottamista. Mikäli kokouksessa tehdään päätöksiä asioista, joita ei ole kokouskutsussa ilmoitettu, on syytä varmistaa että päätöksen tekeminen ei vaadi mainintaa kokouskutsussa. Yhdistyslain lisäksi tässä tapauksessa kannattaa tutustua mm. Yhdistysoikeus-teoksen 5. luvun Kokouskutsu-kohtaan.

Esimerkki yksikokouksisen yhdistyksen vuosikokouksen esityslistasta

  1. Kokouksen avaus
  2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  3. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkistajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
  6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle
  7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus
  8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet
  9. Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
  10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Esimerkki kaksikokouksisen yhdistyksen kokousten esityslistoista

Kevätkokous

  1. Kokouksen avaus
  2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  3. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkistajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
  6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä edellisen vuoden hallitukselle
  7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Syyskokous

  1. Kokouksen avaus
  2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  3. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkistajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. Vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus
  6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet seuraavaksi vuodeksi
  7. Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja seuraavaksi vuodeksi
  8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Lue lisää

Lähteet